Pari päivää sairaalassa

Tämä viikko on taas mennyt sairastellessa. Jimi ja Theo alkoivat yskiä viime viikonlopun aikana ja tiesin jo odottaa flunssaa. Maanantai meni sinnitellessä kahden itkevän ja syliä kaipaavan kanssa, mutta tiistaina mentiin lääkäriin. Tarkoituksena oli vain tutkituttaa korvat, kun ajattelin kahden kokonaan valvotun yön johtuvan korvatulehduksesta. Lääkäri teki perustutkimukset ja sanoi heti keuhkoja kuunneltuaan, että taitaa tulla sairaalakeikka. Pojat sai kerran spiraa terveyskeskuksessa, mutta se ei auttanut, joten jatkettiin matkaa sairaalaan.

Onneksi oli lähete, koska lastenpäivystys oli tupaten täynnä. Saatiin nopeasti hoitoa, koska Jimi luokiteltiin kiireellistä hoitoa tarvitsevaksi. Vasta siinä vaiheessa huolestuin. Olin kyllä huomannut Jimin hengityksen olevan aika vaivalloista, mutta aikaisemmin siihen on riittänyt ventolinen antaminen. Päästiin tuttuun huoneeseen. Pojat saivat lääkkeitä ja hengittelivät vähän vahvempia keuhkoja avaavia lääkkeitä koko illan. Käytiin keuhkokuvissa ja pojista otettiin verikokeet. Myöhään illalla tuli lääkäri kertomaan diagnoosin: keuhkokuume, hengenahdistus ja paha korvatulehdus. Molemmilla. Jouduttiin osastolle. Tietysti silloin, kun ei ole tippaakaan siihen varautunut. Jesse otti olennaisimmat asiat pojille käydessään kotona töiden jälkeen.

Osastolle siirtyminen kesti aika kauan. Pojat olivat tosi väsyneitä eivätkä olleet saaneet pitkään aikaan syötävää. Meitä väsytti kahden päivän valvominen, syömättömyys ja mieli oli kertakaikkisen maassa. Lopulta saatiin pojat nukkumaan ja lähdettiin Jessen kanssa käymään äkkiä kotona. Otin vaihtovaatteita, hygieniajutut ja laturin yms. Jesse sai onneksi töistä vapaata ja pystyi olemaan meidän kanssa sairaalassa. Yksin olisi ollut ihan kamalaa. Yöt oli raskaita osastolla, kun pojille annettiin myös yöllä 3 tunnin välein ventolinea ja hoitaja kävi vähän väliä laittamassa uudelleen jalasta irronneen saturaatiomittarin. Pojat heräilivät muutenkin jatkuvasti, kun oli huono olla.

Seuraava päivä meni jo paremmissa fiiliksissä, vaikka saatiinkin "tuomio" ainakin yhdestä lisäyöstä. Osastolla oli todella mukava hoitohenkilökunta, pojat söivät tavallista ruokaa paljon paremmin kuin kotona ja poikien vointi selvästi koheni kokoajan. Haettiin leluhuoneesta leluja ja makoiltiin kaikki yhdessä patjalla lattialla ja luettiin kirjoja. Kahden yön jälkeen päästiin kotiin. Toivottavasti ei jouduta takaisin vaan lääkkeet auttaisi saamaan pojat kuntoon. Huoli oli kova, mutta kyllä tämä tästä. Odotan taas niin kovasti, että päästään kiinni siihen tavalliseen arkeen, josta niin tykkään! Viikonloppu menee meidän osalta kuitenkin vielä rauhallisesti sisätiloissa. xxxx