Sivut

tiistai 5. tammikuuta 2016

Lastenhuoneessa: innokkaat askartelijat

Ilahdun aina suunnattomasti, kun huomaan poikien dagiskaappien ovissa heidän tekemiään askartelutöitä valmiina kotiutettaviksi. Joulunaikaan he tekivät ihanan kimaltavan kuusen, tontun sekä lukuisia piirustuksia ja maalauksia. Syksyn mittaan heiltä on tullut mm. pöllöjä eri tavoin toteutettuina sekä itse painetut kädenjäljet. Parasta on nähdä miten pojat ilahtuvat, kun omat taideteokset pääsevät kotona esille. Mikään ei varmasti luonut yhtä paljon joulutunnelmaa kuin heidän tekemänsä kuuset ja tontut olkkarissa.


Siirsin osan askarteluista lastenhuoneeseen ja ne sopivat sinne täydellisesti. Jimi ja Theo kertovat aina työnsä nähdessään kenen kanssa mikäkin tehtiin ja miten he tykkäävät "måla" (=tarkoittaa heille kaikkea askarteluun liittyvää). Lastenhuoneeseen on tullut uusi matto; se monessa kodissa nähty mustavalkoinen automatto (H&M home). Pojat saivat joululahjaksi myös perinteisen värikkään automaton, mutta sitä pidetään alakerrassa aina heidän leikkiessään autoilla.

Yksi iso muutos odottaa edelleen, nimittäin juniorisänkyihin siirtyminen. Saimme yhteistyön merkeissä Veken Kalusteesta pojille ihanat valkoiset Emma -sängyt ja Familon Elefantti -patjat (molemmat muuten nyt alessa!). Tarkoitus oli siirtää pojat uusiin sänkyihin joululoman aikana, mutta nukkumaanmenoon liittyvä älytön villiys on huipussaan, joten odotetaan sen laantumista vielä hetki.  


Juniorisänkyyn siirtyminen: 
miten siinä onnistuu kahden villikon kanssa?

2 kommenttia:

  1. Ihanat sängyt <3 Ei siinä siirrossa onnistu ainakaan hermojaan menettämättä ;) Meillä villittiin kaveria urakalla ja ekat viikot sammuivat milloin lattialle, toisen sänkyyn, sohvalle ja ties minne kun aina se uni voitti jossain vaiheessa. Meillä taisi olla kuukausi aikamoista hurlumheitä, mutta kyllä se siitä tasaantui. Uutuudenviehätys kun loppui ja uusiin sänkyihin totuttiin niin iltariekkumiset loppui :) Tsemppiä ja pitkiä hermoja!

    VastaaPoista
  2. Junnusänkyyn siirtymisen aikaan oli meidän molemmilla lapsilla jokin esiuhmavaihe päällä (just 2 v. täyttivät molemmat tuolloin), joten ratkiriemukkaita oli illat. Esikoinen ei alkuun ymmärtänyt, että pääsee sängystä itse pois (kun tarkoituksella nostettiin hänet). Mut sit kun älysi poistumisen mahdollisuuden, niin avot. Kuopus taas velloo muuten vaan sängyssään jonkin aikaa ennen nukahtamista. Meillä on ratkaistu asia niin, että tämän pahimman villitsemisvaiheen ajan on aikuinen huoneessa. Muuten menee niin överiksi. Sitten kun on ikää tullut lisää (ja järkeä), niin on taas voitu jättää lapset yksin nukahtaa. Riippuu varmaan temperamentista, miten kukakin asian ottaa. Rauhallinen esikoinen ei ole koskaan riekkunut niin paljon näissä tilanteissa kuin hänen kolme vuotta nuorempi siskonsa on tähän ikään mennessä ehtinyt :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! <3