Vaatteiden ulkonäkö ennen käytännöllisyyttä

Oltiin viime viikolla käymässä Paraisilla, josta nämä kuvatkin on otettu. Päälläni olleesta vaaleasta asusta tuli mieleen, että pukeudun itse useimmiten ulkonäkö ennen käytännöllisyyttä. 

Kolme lasta ja kurakeli, mutta pukeudun kokovaaleaan asuun? 

Olen monesti sanonutkin rakastavani vaatteita, asujen miettimistä, muotia ja eri tyylien yhdistelyä. Valitsen vaatteet sen mukaan mikä mielestäni näyttää hyvältä. Lasten kanssa vaaleat vaatteet saattaa toisinaan sotkeentua, mutta ne saa pestyä. En koe varovani yhtään sen enempää, vaikka päälläni olisi mitä. 

Minulla on oma tyylini, jossa oloni tuntuu hyvältä. Jesse ihmettelee välillä vaateyhdistelmiäni, mutta taitaa olla tottunut jo kaikkeen. Eniten olen bleiseri-nahkahousut-korkokenkä -tyyppiä. 

Ulkoillessa pukeudun niin, että pysyn lämpimänä. Saatan istua hiekkalaatikolla pörrötakki päällä, mutta se on mielestäni ihan yhtä okei kuin perinteinen toppatakki.     

Olen saanut kuulla olevani pinnallinen, mutta tiettyyn pisteeseen asti siinä ei mielestäni ole mitään väärää. Tyyli, vaatteet ja kauneusjutut ovat minulle tärkeitä, mutta ne oikeasti tärkeät ja arvokkaat asiat elämässä ovat jotain aivan muuta.

Lapsille ostan tietysti vaatteita, jotka ovat pehmeitä ja mukavia päällä. Heillä mukavuus ja käytännöllisyys on tärkeintä.  

Mikä teille on tärkeintä 

omassa pukeutumisessa?

Näin onnistut joulukorttikuvien ottamisessa

Rasti seinään hei! Sain otettua joulukorttikuvat viikko sitten! 

Lähtötilanne kuvien onnistumiselle oli aikalailla kaikkea muuta kuin lupaava, mutta ehkä se oli yksi syy siihen, että ne oikeasti onnistui; en odottanut mitään! Olen todella tyytyväinen kuviin ja koko kuvaustilanne oli ihana.

Sää oli pitkästä aikaa aurinkoinen, maa oli valkoinen, muutama pakkasaste ja upea valo. Siitä sain inspiraation lähteä läheiselle peltoaukealle kuvaamaan lapsia. Hieman stressasi, ettei Jesse päässyt mukaan "assariksi", Ellen alkoi olla väsynyt ja poikia kiinnosti enemmän lumileikit. Tonttulakit oli tietysti eskarissa, mutta upean sään takia oli toimittava tonttulakkien puuttumisesta huolimatta.

Pakkasin mukaan valkoisen taljan ja viltin, hopeisen lyhdyn, valkoisen kynttilän ja piparipussin. Käytin sitä perinteistä "otetaan muutama kuva ja sitten syödään piparia". Toimii aina! Kuvaushetki kesti vain viitisen minuuttia ja siinä ajassa sain kauniita kuvia lapsista.

Kuvatessa kehuin lapsia, yritin saada huomion kiinnittymään vaihdellen sekä kameraan että johonkin ympärillä olevaan (esimerkiksi lumisiin puihin tai kaukana lentävään lentokoneeseen), hassuttelin ja höpöttelin.

Kuvasin vielä lasten leikkejä ja piparinsyöntiä, niistä tuli kivoja tilannekuvia.

Ulkona kuvatessa oli päällä oltava tietysti enemmän vaatetta kuin sisällä, mutta jouluiseen talviteemaan sopi poikien mustat tupsupipot ja Ellenin pörrötakki. Viiden minuutin kuvien ottamisen jälkeen laitettiin hanskat ja paksummat takit päälle.

Amatöörin vinkit lasten kuvaamiseen: 

1. älä odota liikoja 

2. älä suunnittele liikaa

3. elä mukana tilanteessa; ota tilannekuvia
4. pidä kuvaustilanne leikkisänä

5. kehu! 

6. lahjo palkitse! 

Oletteko te ottaneet 

lapsista joulukorttikuvia?

Luminen aamupäivä

Meillä oli eilen ylimääräinen kotipäivä poikien kanssa, koska toisella pojista alkoi mystinen vatsakipu viikonloppuna. Se paheni sunnuntaina siihen pisteeseen, että hän makasi lattialla kaksinkerroin eikä halunnut liikkua. Soitettiin päivystykseen ja sieltä kehotettiin näytille. Jesse lähti pojan kanssa. Tehtiin tutkimuksia, mutta selvää syytä kivulle ei löytynyt. Mieltä huojensi kuitenkin jo se, ettei mistään vakavasta ollut kyse. Pidettiin eilen lepopäivä, mutta meininki oli kotona sitä tavanomaista: leikkejä ja riehumista veljen kanssa eli kaikki hyvin!

Eilen saatiin nauttia hetkellisestä lumisateesta. Lähdettiin kävelylle ja pojat tekivät kierroksen metsässä. Muutaman pakkasasteen ansiosta maa ei ole mutainen vaan ulkoilu on kaikinpuolin miellyttävää. Ellen nukkuu hyvin raikkaassa ulkoilmassa ja nukkui viikonloppuna taas reilut kuusi tuntia putkeen. Joinain päivinä vaunuja täytyy käydä heijaamassa vähän väliä ja toisinaan taas hän vetäisee monen tunnin unet havahtumatta kertaakaan.    

Lumen ja pakkasten tultua olen kaivanut loputkin omat talvivaatteeni esiin. Suosikkikenkäni talvella ovat mustat lämpimät Michael Korsin UGG-tyyliset töppöset. Ne oli alelöytö parin vuoden takaa ja ahkerasta käytöstä huolimatta kuin uudet edelleen. Kaulahuivina on ollut äidiltäni lainassa oleva ihana kotimaisen Nordic Swan Livingin villahuivi. Supermuhkea, lämmin ja kaunis! Hyviä ulkovaatteita on alkanut arvostaa viimeistään siinä vaiheessa, kun sai lapsia ja alkoi viettää pitkiä aikoja hiekkalaatikon reunalla...

Kelkan kyydissä

Yhteistyössä Vauvakulma 

Odotan jo kovasti kevättä ja sulia teitä, mutta yksi erityisen kiva asia lumessakin on, nimittäin mäenlasku. Lumen aikaan oltiin päivittäin ulkona laskemassa ja liikuttiin paljon ilman rattaita, vain pulkat tms. mukana. Talvessa parasta on Theon ja Jimin mielestä se, kun voi leikkiä lumessa ja laskea mäkeä alas kovaa vauhtia.

Vauvakulma lähetti meille ihanan  kelkan, jota ollaan käytetty jo paljon. Se on todella monipuolinen irrotettavan istuinosan, korkeussäädettävän työntöaisan ja vetonarun ansiosta. Mukana tuli myös villalla vuorattu lämmin makuupussi. Värejä löytyy useampi sekä lämpöpussista että kelkasta. Kelkka on turvallinen, sillä istuinosaan kuuluu turvavyö.

 Theo rakastaa työntää kelkkaa itse, kuten kuvasta näkee...

Kelkkaan mahtuu hyvin molemmat pojat kyytiin istumaan ilman makuupussia. Jos lasketaan mäkeä niin kyydissä istuu vain yksi, jotta saadaan vyö kiinni. Vaihdellen työnnän joko aisasta tai vedän narusta. Kelkka itsessään on todella kevyt ja kulkee hyvin. Jos kyydissä on vain toinen pojista niin säästä riippuen mukana on myös makuupussi. Istuinosan ja työntöaisan saa helposti parilla ruuvilla kiinni ja ne on nopea ottaa myös pois. Me ollaan tykätty kelkasta paljon ja sille on varmasti käyttöä vielä useammaksi vuodeksi.

Oletteko nähneet tällaista kelkkaa aikaisemmin? Itselleni tämä oli ihan uusi tuttavuus! 

psst. Kelkka on nyt alennuksessa! ;) 

Talvinen fiilis

Pakkanen on viimein hieman hellittänyt eikä enää tarvitse kiristellä hampaita, kun täytyy poistua sisätiloista. Meillä oli sopivasti koko alkuviikon auto huollossa ja jouduin kulkemaan julkisilla/kävellen. Onnistuin vuoraamaan meidät muuten hyvin kovaan pakkaseen, mutta naaman jäätyminen oli inhottavaa. Auto saatiin onneksi takaisin ja ilma on lauhtunut niin, että voi taas ulkoilla normaalisti. Kaupoissa on talviasusteita jo alessa ja ostin Lindexistä kuvassa näkyvän kaulaliinan ja pipon. Nyt vasta tuntuu, että talvi on tullut. Lumi tekee ihmeitä. 

Pojat lähtivät äsken mummolaan yökylään. Me mennään Jessen kanssa ystävän synttärijuhliin ja saadaan huomenna nukkua pitkään, ihanaa. Jesse on vielä työkeikalla, joten saan valmistautua rauhassa iltaan. Kivaa lauantaita!