Kerron omista raskausoireistani. Sain tietää raskaudesta 5.-6. viikon paikkeilla.
5.viikko: Joitakin päiviä ennen positiivista tulosta sain parina iltana "pahoinvointikohtauksen", tuntui että oksennus tulee hetkenä minä hyvänsä. Ihmettelin sitä ja luulin sairastuvani vatsatautiin.
Positiivinen tulos selitti kaiken. Heti sen jälkeen alkoi aika ajoin ilmenevä pahoinvointi, ei mitään tosi pahaa kuitenkaan. Väsymys oli jotain käsittämätöntä. Nukahdin sohvalle jo kasin aikaan.
6.viikko: Väsymys piti pintansa, nukuin paljon. Vessassakäynnit lisääntyivät vähän. Rinnat oli arat ja vähän turvonneet. Alavatsassa tuntui hassu paine, kuin se olisi täynnä. Välillä nippaili.
7.viikko: Pahoinvointi alkoi voimistua. Mielialanvaihtelut oli hurjia. Itketti ihan hölmöt jutut ja suutuin ihan pohjattomasti jostain, en aina edes tiedä mistä. Esim. jos kaupassa näin ohittelijan, päässäni kiehui niin, että en tiedä mitä kauheuksia olisin sanonut jos olisin avannut suuni, haha! Ei yhtään mun tapaista. Tiuskin ja menetin hermot aika usein (yleensä en ikinä). Kärsivällisyys laski nollaan. Mies sanoikin usein, että nyt puhuu hormonit :-D
Kahvi jäi kokonaan pois. Kahvisieppo ei enää pystynyt juomaan kahvia! Karkkihiiri ei enää syönyt karkkia eikä muutakaan makeaa. Oon iloinen, ettei mieli tee kahvia ja makeaa, koska oon jo pidemmän aikaa halunnutkin vähentää niiden käyttöä. Viime raskaudessa söin koko ajan karkkia eikä se oo hyvästä.
Nyt kaikki makea ällöttää ja tekee mieli jogurtteja, hedelmiä, vihanneksia, puuroa ja ruisleipää. Tosi kova jano on myös koko ajan. Juon lasillisen tai pari vettä ainakin kerran tunnissa. Ruoan kanssa juon maitoa ja aamupalalla lasin vitamiinimehua.
8.viikko: Pahoinvointi oli huipussaan! Kärsin, kierin sängyssä tuskissani, kaikki etoi, ällötti, missään asennossa ei ollut hyvä, olin ihan voimaton; en jaksanut joinain päivinä vaihtaa vaatteita ja pestä naamaa ja hampaita; makasin vaan. Mies oli onneksi super ihana; teki kotityöt ja sellaista ruokaa mitä pystyin syömään.
Menin apteekkiin ja sanoin, että olen valmis kokeilemaan tähän oloon mitä vaan! Apteekkari vähän nauroi ja joutui totetamaan, ettei raskauspahoinvointiin ole oikein mitään. Kysyin pahoinvointirannekkeista, joista olen lukenut netistä (joillain toimii, joillain ei). Apteekkari sanoi, ettei itse suosittele niitä, tehoa kun ei voi taata. Päätin kuitenkin kokeilla ja onneksi niin! Ne auttaa! Niiden avulla selviydyn normiaskareista eikä etova olo vaivaa enää ihan vuorokauden ympäri. Pidän rannekkeita koko ajan, paitsi tietty suihkussa.
Mielialanvaihtelut jatkui, itketti ja nauratti. Duudsonien mainos sai itkemään! Väsymys ZZzzzZZ, rinnat kasvoi ja nyt olen miehen mukaan lollotar :-D Masu oli turvonnut jo 6.viikolla, mutta viikkojen edetessä masun turvotus muuttui selvemmin kohdunkasvuksi ja turvostusta on enää vähän, iltaisin. Jos pitäisin tiukkaa yläosaa, niin muutoksen huomaisi selvästi, erityisesti kun olen aina ollut hoikka.
9.viikko: Pahin pahoinvointi talttui rannekkeilla. Siltikään, en pääse sängystä ylös ilman, että syön ensin jogurtin. Jos satun nukkumaan yli 9, aamupahoinvointi iskee pahana. Siihen auttaa aamiainen. Syön parin tunnin välein jotain pientä, jotta pahin paha olo pysyy loitolla.
Väsymys jatkuu edelleen. Vessassakäynnit on lisääntyneet paljon, etenkin öisin. On rasittavaa, kun pitää nousta vessaan just kun on nukahtanut. Herään nykyään öisin pari kertaa ja kun oon käynyt vessassa, en saa heti unta vaan mietin kaikenlaista. Oon alkanut nähdä outoja unia. Toissayönä näin vaaleansinistä unta, jossa naisääni sanoi "baby boy". Kun kerroin tästä miehelle, hän oli ihan innoissaan! Toivoo niin kovasti poikaa :-D Oli kuulemma varma enne.
Jatkuva jano on ollut koko alkuraskauden. Janojuomana on vesi. Kannan joka paikkaan vesipullon mukana.
Tässä oli nyt tähänastiset raskausoireet. Oireet tuntuu jotenkin todellisemmilta ja kroppa tuntuu erilaiselta kuin viime raskauksissa. Se on varmaan hyvä asia. Jos kaikki olisi nyt niin kuin pitääkin :-) xxxx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! <3