Kiirettä, kiirettä

Koko viikko on vierähtänyt ihan hujauksessa. On ollut aika rankkaa ja päivät on menneet sumussa. Todellisuudessa joskus on ollut paljon vaikeampaa, mutta hyvän kauden jälkeen tämä määrä itkua ja kipua tuntuu taas tosi vaikealta... Pojat kärsii edelleen vatsavaivoista, jotka alkoi 5kk- rokotusten jälkeen. Theo voi ajoittain jo vähän paremmin, mutta Jimi on raasu eikä oma itsensä. Käytiin lääkärissä tiistaina, kun Jimillä oli edelleen paha ummetus ja Theolla löysä vatsa. Siellä ei sanottu juuta eikä jaata, todettiin tutuksi tullut: tämän ikäisillä nyt on vatsavaivoja ja he itkeskelevät". En jaksa edes kertoa sairaanhoitajan kanssa käymästäni puhelinkeskustelusta...
 
Ärsyttää, kun ensin itse mietin yötä myöten pääni puhki mikä pikkuisia vaivaa ja miten oloa voisi helpottaa ja kun vointi vaan pahenee viikon aikana ja mennään lääkäriin, niin siellä sanotaan noin. Olo on jotenkin niin turhautunut ja epätoivoinen. Tuntuu, ettei huolta oteta tosissaan. Tunnen poikani ja etenkään Jimi ei voi hyvin eikä tämä ole vain "tähän ikäkauteen kuuluvaa". Eilen oli ihan ok päivä, mutta toissapäivänä molemmat huusivat vatsakipuja 2 tuntia putkeen, kurkku suorana, kun olin yksin. Se oli ihan hirveää ja ensimmäistä kertaa olin jo valmis luovuttamaan, ei musta ole tähän. Se, kun mikään ei auta ja toisella on niin paha olla. Pidin sylissä toista ja heijasin ja heti, kun tärinäsitterissä olevan huuto yltyi kovemmaksi kuin sylissä olevan, vaihdoin. Huuto oli aivan järkyttävää ja molemmat nukahtivat tietysti sillä sekunnilla, kun Jesse tuli kotiin. Siitä selvittiin, mutta jos sama kipuilu jatkuu vielä ensi viikolla niin mennään yksityiselle. Refluksi on helpottanut enkä usko, että tämä liittyy nyt siihen.

Viikko on mennyt tosi nopeasti, kuten sanoin. Ollaan käyty pitkillä vaunulenkeillä, toissapäivänä kävelin 10km ja eilen 8km. Ollaan oltu myös mummiloissa kylässä, vietetty ensimmäistä hääpäivää ja koitettu tämä ikuisuudelta tuntunut kaksi viikkoa selvitä poikien vatsavaivoista. Oon ollut päivät ihan kiinni poikien kanssa ja Jessen tullessa kotiin meitä molempia on tarvittu eikä ole ollut aikaa paljon muulle. Yleensä on edes se hetki päivästä, kun voin hengähtää, mutta nyt on ollut vähän tällainen viikko.

Pojat on kiinnostuneet leluista ihan uudella tapaa ja ykkösiä on sellaiset, joista kuuluu ääntä. Learning puppy ja Lamazen elefantti on hittejä! Lamazesta on tulossa ihan oma postauksensa ja myös arvontaa on luvassa ;)

Tässä oli vähän tämän viikon meininkejä, meillä alkaa nyt iltarutiinit, joten täytyy mennä.

Hyvää viikonloppua! ♥ 

ps. teitä lukijoita on taas löytänyt tänne lisää, mahtavaa, tervetuloa! ♥