Raskas syksy

Syksy on mennyt hurjalla vauhdilla! Olen täyttänyt instagramiani hääkuvilla ja fiilistellyt vähän väliä häämatkaa ja Malediivien upeutta. Häät ja häämatka oli niin ihanat ja onnistuneet, onneksi meillä on paljon kuvia ja videopätkiä. Vielä olisi tarkoitus pitää hääilta sekä kaasoille ja bestmaneille että meidän perheille, joissa kilistellään ja katsotaan yhdessä hääkuvat. 

Syksy on ollut aika raskas, koska olen ollut pitkään sairaana. Olo on aaltoillut ja kun on luullut vihdoin olevansa terve, niin vointi onkin taas huonontunut. Tällä hetkellä on molemminpuolinen korvatulehdus, mikä ei tunnu menevän millään ohi. 

Sairastelu on verottanut jaksamista ja eniten ärsyttää se, kun mitään ei jaksa tehdä täydellä teholla. Inhoan puolikuntoisena olemista. 

Pojat ovat tällä hetkellä kotona syyslomalla. Ulkoilua, hyvää ruokaa, kotona oleilua ja pelejä. Vähän harmittaa, ettei heillä ole mitään sen kummempaa,  mutta ehkä läsnäolo ja kiireettömyys on tärkeintä. Viime viikonloppuna laitettiin kotiin halloween -koristeita. Meillä on perinteeksi muodostuneita koristeita, joiden lisäksi ostettiin muutama kurpitsalyhty.

Vietetään halloweenia ystäväperheen luona, jonne pukeudutaan asuihin. Meillä on valmiina vasta Ellenin luurankoasu, kun pojat eivät ole vielä osanneet päättää asujaan. Erilaiset juhlapyhät tuntuu lasten kanssa saavan uuden merkityksen. Viime vuonna kävin poikien kanssa viemässä kynttilät hautausmaalle Pyhäinpäivänä ja siitä tuli pojille niin tärkeää, että mennään myös tänä vuonna yhdessä.

xx

Ensimmäinen kokonainen yö & arkeen paluu

Vauva on kuusiviikkoinen ja nukkui viime yönä ensimmäisen kokonaisen yön!
Laitoin illalla poikien nukahdettua valmiiksi kaikki dagistavarat pitkän kesäloman jäljiltä, joten pääsin nukkumaan vasta lähempänä puoltayötä. Vauva nukahti viereeni samantien ja heräsin seuraavan kerran vasta herätyskellon soidessa 07.30. Vauva ja pojat nukkuivat kahdeksaan, jolloin olin jo ehtinyt saada itseni valmiiksi uuteen päivään.

Kuusiviikkoinen vauvamme nukkuu edelleen paljon päivisin. Hän nukahtaa itsekseen unipesään tai sitteriin ellei nukahda jo syömisen aikana. Hereillä ollessaan hän viihtyy sylissä, sitterissä, lattialla vatsallaan tai Stokken newborn -tuolissa. Hän katselee, "juttelee" ja näprää harsoa. Jesse ottaa hänet usein apukokikseen keittiöön, siitä on tullut heidän juttunsa. Yleensä vauva nukahtaa jossain vaiheessa Jessen jatkuvaan höpötykseen. Saatiin ensimmäinen kunnon hymy viime perjantaina tasan kuuden viikon iässä. Rakastin vastasyntyneen nyyttivaihetta, mutta on ihanaa, kun vauva ottaa kontaktia. Hän vastaa jutteluun, hymyilee ja katsoo tarkkaavaisesti.   

Syksy ja arkeen paluu tuntuu jollain tapaa raikkaalta pitkän kesän jälkeen. Kalenteri on täyttynyt kivoilla tapahtumilla, neuvolakäynneillä ja kahvitteluilla. Olen järjestelmällinen ja tykkään suunnitella ja ennakoida. Ennakoin mm. laittamalla seuraavan päivän vaatteet ja dagisreput valmiiksi, koska jo pelkästään sillä helpottaa aamua. Pojat pukevat omatoimisesti vaatteet samalla kun teen heille aamiaista.

Tänä aamuna kaikki sujui todella hyvin ja pojat seisoivat etuajassa ulko-ovella innokkaina odottamassa dagikseen lähtemistä. Heillä on tänään ensimmäinen päivä uudessa ryhmässä ja haen heidät klo 13. Dagispäivän jälkeen käydään puistossa ennen kuin Jesse tulee kotiin. Arki on saanut hyvän startin!

Kivaa viikkoa kaikille!

     

Tekoturkis & Niket

Näin viime kuussa Stockmannin lehden kansikuvassa upean takin, josta tuli heti fiilis, että tuo on se. Olin etsinyt pitkään karvatakkia, joka ei ole sellaista teddyn tuntuista, koska sellainen minulta löytyy mustana ja käytän sitä todella paljon. En viitsinyt heti katsoa takista lisätietoja, koska oletin sen maksavan monta sataa. Muutaman päivän kuluttua luin lehden kunnolla läpi ja takin kohdalla silmäni suurenivat, 69,99€ (& henkilökuntaetu). Oltiin sopivasti menossa Helsinkiin ja löysin takkini Stockalta. Se oli yhtä nätti luonnossa kuin kuvassa, joskin vähän kirkkaamman värinen. Takki on upea ja olen käyttänyt sitä lähes päivittäin. Se on lämmin, joten joinain päivinä olen pitänyt alla pelkkää t-paitaa. Takki on syksyn paras ostokseni ja sen myötä kaksi vanhaa takkia lähti uuteen kotiin.   

 takki - Noisy May / aurinkolasit ja laukku . Michael Kors / 

paita - Lindex / farkut - Gina Tricot / kengät - Nike Air Max Zero 

Roosansävyiset Niken kengät ostin Ruotsista toissaviikonloppuna. Ne olivat alessa puoleen hintaan ja jalassa kuin unelmat. Hetken pohdin tulisiko mustille tai valkoisille kengille enemmän käyttöä, mutta sellaiset minulta löytyy ja koska teen seisomatyötä, jossa pitää liikkua jatkuvasti, päätin panostaa ja ostin kengät. Olen syksyn tullen nilkkureiden fanittaja, mutta toisinaan on kiva vetäistä lenkkarit jalkaan ja saada asuun vähän jotain erilaista. Kuvat otettiin Helsingissä viime sunnuntaina, kun käytiin meidän kaveripariskunnan luona. Tuli taas sellainen Helsinki-rakkaus, että! En voisi kuvitella meitä Helsingin keskustan alueella asumassa tässä elämäntilanteessa, mutta eihän sitä tiedä miltä tuntuu parinkymmenen vuoden päästä. Pelkästään Helsingin kadut ja vanhat rakennukset tuovat hymyn huulille.
 

Kivaa uutta viikkoa!

Väsymys ja ajanpuute

Olen miettinyt viikon verran mistä kirjoittaa. Toisaalta haluaisin kirjoittaa toivotuista aiheista, mutta vielä ei ole tullut saumaa ottaa niihin tarvittavaa aikaa, koska aihepostauksiin käytän huomattavasti enemmän aikaa kuin esim. arkisiin kuulumisjuttuihin. Ajanpuute, väsymys ja ärsytys työn iltapainotteisuutta kohtaan tuntuu vaivaavan, mutta siihen liittyy varmasti ulkona vallitseva harmaus ja aikaisin pimenevät illat. Yleensä rakastan syksyä, villasukkia ja kynttilöitä, mutta nyt kaipaisin enemmän valoa ja aurinkoa. Olen jatkuvasti väsynyt, vaikka nukun yleensä 8-9 tuntia yössä heräämättä. 

Tunne ajanpuutteesta johtuu varmasti iltavuoroista, koska olen nyt tullut siihen tulokseen, ettei iltatyö sovi minulle. Olen jo pitkään kriiseillyt iltavuorojen ja perhe-elämän yhdistämisen kanssa, mutta nyt kriiseilen myös omista henkilökohtaisista syistä. Olen energisin heti aamusta ja haluan hoitaa "vaaditut" asiat alta pois, jotta voin sen jälkeen olla rauhassa ja rentoutua loppupäivän. En yhtään tykkää siitä, että koko aamupäivän joutuu odottamaan töihinmenoa. Väistämättä se on takaraivossa, vaikka kuinka yrittäisi nauttia vapaasta aamusta. Ennen töitä teen ruoan valmiiksi ja tilanteen mukaan pesen pyykkiä tai teen muita kotitöitä. Iltavuoron jälkeen nukutetaan pojat, laitetaan pyykit kuivumaan tms. pakollista, jolloin kello lähenee jo kymmentä. Illalle kaipaisin hengähdyshetkeä, mutta tässä nykytilanteessa se tarkoittaa sitä, että se on kaikki pois yöunistani. Eilen olisin halunnut päivittää blogia, mutta priorisoin ja menin nukkumaan. Tuntuu, etten saa mitään aikaan tässä rytmissä. Joku toivoo lottovoittoa, minä kasista neljään -työtä. 

Ehkä se tästä lähtee taas rullaamaan. Kuvissa ihanat supersankarini,  joista saa voimaa jaksaa. 

 Vaikuttaako harmaus teihinkin?     

Paluu arkeen

En tiedä mihin viikko on taas vierähtänyt. Yöt on rauhoittuneet nyt, kun dagista on jo pari viikkoa takanapäin ja kauhukohtaukset on onneksi vähentyneet. Jimi ja Theo ovat menneet hoitoon innoissaan, pitävät ryhmästään ja uudesta lastenhoitajasta. Jesse on ollut paljon poikien kanssa iltaisin, kun olen itse ollut iltavuorossa. Haetaan taas arjen tasapainoa, mikä toisaalta on jotenkin raikastavaa. Syksyssä on sellainen uuden fiilis ja kaikki tuntuu mahdolliselta. Me jatketaan samalla hoitosopimuksella eli pojat ovat alle 25 tuntia viikossa hoidossa. Se tuntuu meille parhaalta vaihtoehdolta ja on mahtavaa, että se onnistuu.

 Valotaulu saatu 

 

Mitä teidän elokuuhun kuuluu?