Toisella ultrakerralla asia varmistui: meille tulee identtiset vauvat! Ensimmäinen ajatus oli, että se tarkoittaa molempien olevan samaa sukupuolta. Harmitti vähän, koska olisi ollut kiva saada tyttö ja poika. Seuraavaksi mieleen hiipi pelko, kun lääkäri kertoi riskien kasvavan entisestään, vaarana mm.TTTS. Jesse oli identtisyydestä innoissaan, sitä on aina kiehtonut erityisesti identtisten kaksosten "oma yhteys".
Alkuun ei edes ajateltu mitä identtisyys oikeasti tarkoittaa. Meni jonkin aikaa ennen kuin tajuttiin, että meidän vauvat tulee oikeasti olemaan identtisiä, samat geenit omaavat. Odotan suurella mielenkiinnolla, että pääsen näkemään pojat. Tunnistanko heidät toisistaan? Eroavatko he toisistaan millään tavalla? Onko pojilla omanlainen, erityinen yhteys toisiinsa?
Mulla ei ole mietittynä mitään tiettyä kaavaa siihen miten tuetaan poikien yksilöllisyyttä. Luulen, että sellainen muotoutuu, kunhan opin tuntemaan poikani.
Muutama asia meille on kuitenkin selvä:
- ei koskaan puhutella poikia kaksosina
- annetaan molemmille pojille saman verran laatuaikaa kummankin vanhemman kanssa
- huomioidaan kummankin yksilölliset tarpeet ja mielenkiinnon kohteet ja tuetaan juuri niitä
- ei pueta poikia täysin samanlaisiin vaatteisiin (meillä on tuplavaatteitakin, mutta pojat eivät tule olemaan täysin samalla tavalla puettuja)
Mun vanhemmat tietää tosi hyvin miten kaksosia kohdellaan yksilöinä. Äiti oli tarkka siitä, ettei mun siskoja puettu samalla tavalla. Siskojen eri kiinnostuksenkohteet otettiin huomioon eikä heille tuputettu samoja harrastuksia. Siskoille muodostui omat kaveripiirit. Nykyään ovat toistensa parhaita kavereita ja on ollut mieletöntä seurata heidän kasvuaan sekä yksilöinä että kaksosina.
Aiotaan mennä tilanteen mukana, go with the flow, ei aleta kitkemään identtisyyttä pois tai liiaksi keskitytä yksilöllistämiseen. Annetaan pojille äärettömästi rakkautta ja eletään päivä kerrallaan! Katsotaan millaiseksi heidän keskinäinen suhteensa muotoutuu ja millaista tukea he mahdollisesti tarvitsevat. xxxx
Onko teillä ajatuksia identtisyydestä tai ylipäänsä kaksosuudesta?
Me saatiin tämän viikon torstaina kuulla odottavamme kaksosia. laskettuaika 1.12, ja todennäköisesti identtiset vauvat tulossa (samoin kuin teillä, yhteinen istukka ja ohut kalvoraja sikiöiden välillä). minuakin pelottaa/mietityttää tuo TTTS ja kaikki muutkin mahdolliset komplikaatiot. Tsemppiä teille loppuraskauteen ja hyvää vointia!
VastaaPoistaIhanaa, paljon onnea! :) Oon käynyt lukemassa Tuplajuttua, innolla odotan uusia postauksia. Kaksosblogeja on harmillisen vähän...
PoistaOnneksi seurataan tasaisin väliajoin ja lääkärit tuntuivat tutkivan aina tarkkaan ja tuli itelle turvallinen olo. Itse kun ei voi vaikuttaa TTTS tai muihinkaan mahdollisiin komplikaatioihin niin koitat vaan nauttia tuplaodotuksesta mahdollisimman paljon ja pidät itsestäs huolta :)
Kiitos samoin! :)
Hupskeikkaa, luin koko blogin läpi yhdeltä istumalta :D
VastaaPoistaKirjoitat tosi elävästi ja kuvaavasti, on tosi mielekästä lukea.
Mahtavaa, että olet päässyt noin pitkälle, onnea siitä! Jännityksellä jään odottelemaan jatkoa ja seuraavaa ultraasi.
Haha no nyt oot tilanteen tasalla :D
PoistaKiitos, tosi kiva kuulla :)
Tervetuloa mukaan, itseäkin jo niiiin jännittää huominen!
No tosi paljonhan te olette jo noita miettineet. :) Sulla on kyllä mahtava esimerkki omassa perheessäsi, varmaan helpompi suhtautua kaksosten kanssa elämiseen, kun on nähnyt mitä se on. Mun isä on myös kaksonen (epäidenttinen sisko) ja olen koettanut sen jutuista myös ottaa opikseni, meilläkään ei ikinä puhuta "kaksosista" vaikka välillä tulee sanottua "pienet" verrattuna isosiskoonsa. Teidän pojistahan se sitten tosiaan riippuu, miten heitä käytännössä tulee kohdeltua ja huomioitua. Ja on kyllä mahtavaa päästä näkemään kaksosten suhteen kehittymistä, näin epäidenttistenkin.
VastaaPoistaNojoo :) Totta, kaksosuus tuntuu luontevalta ja siitä on saanut paljon, että on kasvanut kaksosten kanssa. Kiva, että sulta löytyy myös "asiantuntija" perheestä.
PoistaAivan varmana on mahtavaa! En malta odottaa, että pääsen itse siihen tilanteeseen! :)
Meille kanssa tulossa identtiset kaksoset :) Samoja asioita oon paljon miettiny, miten tulee tunnistamaan jne.. Eikä meilläkään aikomuksena ole tehdä lapsista samanlaisia, kumpikin saa kasvaa omanlaisekseen! Mä olen yrittänyt olla miettimättä noita komplikaatioita, toki tiedän että se vaara on olemassa, mutta toivon, että suojelusenkelini (pappa) taivaassa pitää meistä huolta tämän matkan!
VastaaPoistaToivon kovasti tsemppiä teille sinne sairaalaan, toivotaan että pikkuiset matkaa vielä pitkän matkan masussa! :)
PALJON onnea, mahtavaa :) Kiva kuulla, että muillakin on samoja ajatuksia. Hyvä, ettet mieti liikoja! Se vaan vie iloa pois raskaudesta ja pelko lisää pelkoa.
PoistaKiitos kovasti :) Onnea vielä ja suojelusenkeleitä raskauteen! :)
Paljonhan te ootte ehtineet pohtimaan poikien kaksosuutta ja identtisyyttä. Vitsi miten jännää ! <3
VastaaPoistaIdenttisyys ja kaksosuus on täälläkkin tuttua, mulla on nimittäin kaksos pikkuveljet 11v ja pojat on myös identtisiä, oli myös sama istukka.. Meidän perhe kyllä tunnistaa pojat helposti ja mun mielestä ne on ihan oman näköisiään ja myös luonteissa on paljon eroja :) mä veikkaan että ns. "ulkopuolisille" se identtisyys on selkeempi juttu, oma perhe kyllä oppii pian erottamaan kumpi on kumpi.. vauva-aikana se on kyllä haastavampaa ;)
Niin on, tosi jännää! Eikä millään malttais enää oottaa, että näkee pojat! En voi kuvitella miltä susta tuntuu, kun Nuppu on kohta täällä!! :) Jännään ja odotan sun puolesta! :D
PoistaOkei, kiva kuulla kokemuksia! Mun siskot on epäidenttiset, mutta silti ulkopuoliset on aina ihmetelly miten me erotetaan ne toisistaan. Just vauva-aikana etenkin. Ite kun katson vauvakuvia niin erotan ihan selvästi kumpi on kumpi.
Uskon siis siihen, että oma perhe oppii tuntemaan! :)
Minä olen identtinen kaksonen :)
VastaaPoistaJoitain vinkkejä voisin antaa.
Teette niin miten parhaalta tuntuu, ei kannata liikaa lukea mitään oppaita tai liikaa miettiä asioita, kyllä teille itsellenne tulee se rutiini ja asiat menevät omalla tavallaan.
Yksi asia mikä häiritsi tosi paljon oli se, että meillä nimet on sellaiset, että meitä aina kutsuttiin niin, että ensin oma nimeni ja sitten siskoni nimi. Suosittelen, että kutsutte poikia välillä eri tavoin eli A ja B, B ja A. Voi tuntua pieneltä asialta, mutta jotenkin tuo on jäänyt häiritsemään.
Siinä vaiheessa, kun lapset alkavat itse päättää vaatteistaan, niin ei kannata missään nimessä kieltää jos haluavat samanlaiset vaatteet. Se tuntuu tosi kauhealta jos ei saa laittaa jotain vaatetta/harrastaa jotain lajia vain siksi jos sisarus harrastaa samaa. Muutenkin usein kaksosten kohdalla nähdään pahana se jos kaksoset tekevät samoja asioita, mutta jos on eri-ikäiset sisarukset, jotka harrastaa samaa lajia, niin sitä ei kukaan ihmettele. Äitini joutui näiden asioiden kanssa taistelemaan mm. koulun kanssa, kun sieltä valitettiin, että pitäisi olla enemmän erilaisempia :D
Ihan varmasti tunnistat pojat :) Aina on joitain eroja ja ne vaan suurenee mitä vanhemmaksi lapset tulevat. Itseäni ei niinkään häirinnyt se jos joku tuntemattomampi kysyi kumpikos nyt olitkaan, mutta se häiritsi jos ei edes kysytty kumpi olen, jos vain arvattiin jompikumpi nimi tai sanottiin molemmat nimet, kun ei oltu varmoja kumpi olen.
Identtiset kaksoset saavat paljon myös huomioita eikä se aina ole kivaa, itseäni häiritsi mm. tuijotus, jota varsinkin lapsena (ja vieläkin) saa osakseen. Hirveintä on sellainen pelkkä tuijotus, kun tuijotetaan vaan.... se taas ei häiritse jos joku tulee kysymään, että ollaanko kaksoset tai ylipäänsä jos tulee juttelemaan, mutta se pelkkä tuijotus on rasittavaa. Äitini on kertonut, että kun olimme vauvoja niin kauppareissut ja kaikki aina venyi, kun mummot ja muutkin ihmiset aina ihastelivat vauvoja.
Meillä oli aina yhteiset synttärit (välillä yhteinen kakku, välillä omat kakut), kaikki isommat lahjat oli yleensä yhteisiä, näistä en koe kärsineeni mitenkään.
Paremmin tulet huomaamaan omien lastesi tilanteen, kun he kasvavat, oikeastaan tämän vuoksi neuvojen antaminen on kovin vaikeaa, kun jokaisen tilanne on kuitenkin erilainen.
Samanikäinen sisarus on kuitenkin kaikesta huolimatta hirveän suuri rikkaus ja kohtahan sinä pääset jo tapaamaan pojat :)
Tuli vielä mieleeni, että meiltä usein kysytään, että ettekö koskaan kyllästy toistenne seuraan :D Sinunkin pojillasi tulee olemaan elinikäinen ystävä, miten onnekkaita he ovatkaan <3
Kiitos kommentista! Tosi kiva lukea sun kokemuksia! :) Muistan omista siskoistani, että nimet sanottiin juurikin välillä vaihtaen järjestystä eikä aina A ja B.
VastaaPoistaMielenkiintoista, sait mut ajattelemaan asioita lisää. Kaikkea sitä täytyykin vielä pohtia. Oon ihan samaa mieltä, itse sen parhaiten tietää miten omien poikien kanssa toimitaan. Se mikä sopii parhaiten meille, ei välttämättä jollekin toiselle. Niinhän se aina menee :)
Aivan ihana blogi! Onneks eksyin tänne, ja varmasti jään seuraamaan. :)
VastaaPoistaHarmi että maailman ihanin kokemus on jollekkin toiselle noin rankka, kun itsellä sujui niin hyvin.. :/ Tsemppiä loppuraskauteen ja nauti sitten pienistä pojista tämänkin ajan edestä! :)