Toivepostaus: kaksosraskaus

Toivottiin tietoa kaksosiin liittyen, joten otin faktaosuuden Helsingin seudun monikkoperheet ry:n nettisivuilta, koska siellä on niin hyvin tiivistetty kaikki oleellinen. Kerron omasta kaksosraskaudesta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja tunteista.   

"Monikkolapset - mistä ja kuinka ne tulevat

Kaksos- eli geminiraskaus on tavallisimmin puhtaasti sattumaa, sitä ei voi ennustaa. Tosin, jos äidin puolella on epäidenttisiä kaksosia, on suurempi todennäköisyys saada monikkolapset.
Aika usein monikkolapset syntyvat hedelmättomyyshoitojen seurauksena. Juuri hoitojen yleistymisen seurauksena kaksosvauvojen määrä lisääntyi huimasti 1990-luvulla. Kaksosten määrää kasvattaa myös synnyttäjien noussut keski-ikä, sillä todennäköisyys saada kaksoset kasvaa naisen iän myötä. Jatkossa hedelmättömyyshoitojen avulla syntyneiden kaksosten määrä tulee pienenemään, mikäli hoidoissa siirrytään yhden alkion siirtoihin.

Monikkolapset voivat saada alkunsa normaalisti alkaneen raskauden kohdalla kahdella tapaa. Tavallisimmin monikkolapset tulevat siitä, että äidin sisällä hedelmöittyy yhtäaikaisesti kaksi samaan aikaan munasarjoista irronnutta munasolua, jotka kumpikin kehittyvat oman istukan varassa omissa pusseissaan yksilöiksi. Tällöin puhutaan epäidenttisistä, ditsykooteista eli erimunaisista kaksosista, jotka voivat olla joko samaa tai eri sukupuolta. Joskus jo hedelmöittynyt munasolu jakaantuukin jostain syystä kahtia ja molemmat puoliskot kehittyvat edelleen identtisiksi, monotsykooteiksi eli samanmunaisiksi kaksosiksi, joilla on yhteinen tai erilliset istukat. Sen takia heilla on yhteinen perimä eli samat geenit - ja tietenkin myös sama sukupuoli.

Kaksosista kaksi kolmasosaa on epäidenttisiä ja yksi kolmasosa identtisiä kaksosia.
Kohdussa monikkolapset voivat olla useassa eri asennossa; puhutaan päätilasta, perätilasta sekä poikkitilasta. Ensimmäisen kohdalla lapsi on pää alaspäin kohdussa, toisessa taas pää ylöspäin ja viimeisen kohdalla poikittain, eli pää toisessa kyljessä ja jalat toisessa.

Monikkolasten ollessa kyseessä voi yhdistelmiä olla useita, sillä molemmat sikiöt pyörivät omaan tahtiinsa kohdussa. Suurin osa kaksosista on synnytykseen mennessä molemmat asettuneet päät alaspäin, mutta yhtä lailla ne voivat olla toinen pää, toinen jalat alaspäin. Toinen kaksosista voi olla poikkitilassakin toisen ollessa joko pää- tai perätilassa. Synnytysmuoto riippuukin osin vauvojen asennosta kohdussa synnytyshetkellä esim. poikkitilassa oleva vauva tulee maailmaan poikkeuksetta keisarinleikkauksella.

Kaksosraskaus - tuplasti odotusta

Kaksosraskaus on useimmiten äidille fyysisesti raskaampaa kuin yhden lapsen odottaminen - onhan masussa kaksi vaativaa pikkuelämää alullaan, jotka vaativat yhtä lailla tilaa, ravintoa ja huolenpitoa jo raskausaikana. Tämän takia kaksosraskauksia seurataan tarkemmin neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla - on useammin käyntejä ultraäänitutkimuksissa, neuvolassa ja "mammalomallekin" jäädään tavallisesti jo reippaasti aikaisemmin kuin yhtä vauvaa odotettaessa, hyvin yleisesti 26. raskausviikon huitteilla työnkuvasta riippuen.

Kaksosraskaus alkaa näkyä ulospäin pikemmin kuin yhden kanssa. Vyötärönympäryksen kasvu on erittäin yksilöllistä, mutta tavallisesti juuri mammalomalle jäätäessä on jo sellainen tunne, ettei kyllä jaksaisikaan enää työelämän vaatimuksia samalla tavalla kuin muutamia viikkoja aiemmin. Samoin muut etenkin raskauden alkuaikoina esiintyvät "lieveilmiöt" saattavat tuplaantua; tuplasti kamala pahoinvointi, myöhemmin raskausarvet, suonikohjut, närästys... Toisilla kaikki kamaluudet kiteytyvät kaksosraskauden aikana, kun taas joku kokee koko raskausajan olleen yllättävän leppoisa ja helppo, jolloin ainoa riesa oli yli kaksikymmentä lisäkiloa ja hurja raskausarpien verkosto lantion alueella. 

Raskausaikana kehoitetaan syömään fiksusti ja liikkumaan itselleen sopivalla tavalla, jotta kestää sekä raskauden että synnytyksen tuoman rasituksen. Kaksosraskauden aikana helposti oman kehon rajat hämärtyvät - ei tiedä, minkä suuruinen painonnousu ja mihin tahtiin on "normaalia". Itsestä saattaa tuntua, että pitäisi syödä kolmen edestä, ettei vaan vauvat jää ravinnotta. Mutta samalla taas paisuva keho pakottaa lepäämään enemmän ja tällöin myös energiankulutus on pienempi kuin fyysisessä rasituksessa vrt. mattojen tamppaaminen. Usealta saralta saa lukea ja kuulla, että parhaiten pitää masussa pyörivistä veitikoista huolta, kun syö kasvispainotteisesti, juo paljon (mieluiten sokeritonta) nestettä ja esim. ulkoilee/kävelee tai ui paljon. Raskauden loppupuolisko onkin jo niin rankkaa monelle kaksosia odottavalle, ettei sängystäkään pysty viimeisillä viikoilla edes suosiolla nousemaan - puhumattakaan pitkänhuiskeista kävelylenkeistä tai runsaista pihviaterioista kermaperunoiden kera. Lepo onkin erityisen tärkeää etenkin viikkojen 30.-34. välillä, koska kaksosraskauden kohdalla ennenaikaisen synnytyksen riski on huomattavasti suurempi kuin yhden lapsen kohdalla. On jopa sanottu, että parin tunnin iltapäivätorkut hämärässä huoneessa päivittäin aina 28. viikosta alkaen on enemmän kuin suotavaa. Jälleen mainittakoon, että kukin tuntee oman kehonsa parhaiten ja oma hoitava neuvolatäti ja -lääkäri tietää kertoa tarkemmin, mikä sopii, mikä ei.

Keho joutuu toimimaan yliteholla kaksosraskauden aikana, joten monelle monikkolasten odottajalle ovat tuttuja munuaisten ja maksan toiminnan muuttuminen, muutokset sokeriaineenvaihdunnassa, turvotus, raskausmyrkytyksen riski sekä hormonaaliset ihomuutokset. Munuaiset saattavat päästää sokeria läpi virtsaan, mikä näkyy neuvolan virtsakokeissa tai raskauden aikana voi kehittyä ns. raskausajan diabetes eli gestaatiodiabetes, jolloin kehon sokeriaineenvaihdunta ei toimi normaalisti. Tämä todetaan kahden tunnin mittaisella sokerirasituskokeella. Useimmiten gestaatiodiabeteksen hoitoon riittää tiukan dietin noudattaminen, joskus joudutaan turvautumaan insuliinihoitoon.

Raskausmyrkytyksen riski on jonkin verran suurempi kaksosraskauksissa. Tästä voivat ennakoivia merkkejä olla huomattava turvotus, äkillinen ja runsas painonnousu. Nämä tilanteet kuitenkin pystytään erittäin hyvin ennakoimaan neuvolassa, missä seurataan verenpainetta, virtsan valkuaista sekä painonnousua. Pahaksi äityessään raskausmyrkytys voi olla hengenvaarallinen sekä äidille että vauvoille ja siksi neuvolasta saatetaan äiti passittaa sairaalaan vuodelepoon. Raskausmyrkytykseen paras ja ainoa kunnon lääke on synnytys itsessään.
Iho saattaa kukkia tai kuivahtaa raskauden aikana ja siihen ei auta muu kuin kärsivällisyys, hygienia ja hyvä ihonhoito miedoilla tuotteilla. Tilanne kyllä normalisoituu synnytyksen jälkeen.

Synnytys - kaksin verroin punnertamista

Kaksossynnytykset pyritaan hoitamaan ensisijaisesti ns. alatiesynnytyksina. Eri syista johtuen saatetaan kuitenkin paatya keisarinleikkaukseen eli sektioon; ensinna tarjoutuva eli A-vauva voi olla peratilassa, lantio voi olla liian ahdas vauvan mentavaksi, vauvojen tilasta johtuen on kiire saada lapset maailmaan mahdollisimman nopeasti jne.
Monikkolapset syntyvät usein ennen laskettua aikaa, keskimäärin 36. raskausviikon seutuvilla monista eri äidin tai lasten tilaan liittyvistä syistä. Suomessa varhain syntyneiden lasten hoito on erittäin korkealla tasolla, jopa puolikiloisia keskosia on saanut itselleen elämän ja pyristellyt terveen kirjoihin sairaaloiden laadukkaassa hoidossa.
  Usein ennen 34. raskausviikkoa käynnistyneet synnytykset ja lastenhoito hoidetaan keskussairaaloissa esim. espoolainen "joutuu" synnyttämään Naistenklinikalla Jorvin sijaan, mikäli raskausviikkoja on alle tuon 34:n. Tämä siksi, että suuremmat sairaalat on varusteltu paremmin ottamaan vastaan hentoja pikkuisia."

*****

Meidän kaksosraskaus

Sain tietää odottavani kaksosia muutama viikko positiivisen testin jälkeen. Menin käymään päivystyksessä keskenmenoepäilyn takia ja pääsin ultrattavaksi. Yllätys oli todella iso, kun lääkäri sanoi, että näkee kaksi elävää pikkuista. Mun sydän jätti muutaman kerran lyömättä ja eka ajatus oli "ei voi olla totta, kaksi yhdellä kertaa". Tunteet oli pinnassa, olin hämmentynyt, vähän peloissani ja suunnattoman onnellinen! Lähdin hymyillen kotiin.

Kotona odotin, että Jesse tulee töistä ja pääsen kertomaan ilouutisen! Heti Jessen tullessa ovesta sisään pyysin sen olkkariin. Sanoin suoraan, että saadaan kaksoset. Jesse ei uskonut vaan nauroi. Vakuuttelin monta kertaa, kunnes Jesse meni ihan hämilleen ja oli naama peruslukemilla hetken. Sit se hymyili, nauroi ja sanoi suunnilleen saman minkä minä ensireaktiona :D Tiesin, että Jesse on toivonut kaksosia. Sanomattakin selvää, että se oli ihan innoissaan! Meillä meni monta päivää ennen kuin edes käsitettiin sitä kunnolla. Kysyin aina välillä "voitko vieläkään uskoa", ekassa ultrassa se vasta jotenkin meni tajuntaan, kun näki ne kaksi söpöliiniä vilkuttamassa.

Ollaan joskus puhuttu, että olis jännää, ihanaa ja erikoista saada kaksoset. En kuitenkaan ikinä uskonut, että niin käy meille. En, vaikka äitini on saanut kaksoset ja kaksosuus kulkee suvussa joka toisella sukupolvella. Sen mukaan kaksosuus olisi hypännyt mun yli ja ennemmin olisin kaksosten isoäiti. Mutta tosiaan, kerrankin kuulutaan siihen pieneen prosenttiryhmään :)

Kaikki on ollu tosi innoissaan meidän tuplista! Mun perheessä kaksoset ja isovanhemmuus on tuttu juttu, mutta Jessen vanhemmat tulee kerralla kaksinkertaisiksi isovanhemmiksi "kylmiltään" :) Hoitajaehdokkaita on vaikka muille jakaa ja vahva tukiverkosto. 

Ensimmäisessä virallisessa ultrassa meille selvisi, että raskaus on todennäköisesti monotsykoottinen eli samanmunainen ja vauvat ovat identtisiä. Istukka on yhteinen, mutta molemmat ovat omissa pusseissaan (monokoriaalinen raskaus). Kaksosraskaus on jo sinällään riskiraskaus ja meillä riskiä lisää monokoriaalisuus. Vauvoille voi kehittyä TTTS (verenkiertohäiriö sikiöiden välillä -> toinen sikiöistä vie toisen eväät ja kehittyy merkittävä kokoero. Häiriö on hengenvaarallinen). Onneksi molemmilla todettiin olevan sentään oma vesipussi. 
Meidän kaksosraskauden luonteen takia raskausviikolta 16 alkaen tarkastettiin vauvojen hyvinvointi ultralla äippäpolilla joka toinen viikko. Riskiraskauksissa seuranta on tiiviimpää kuin normaaliraskaudessa, ihan raskaustyypistä riippuu kuinka tiivistä.

Meillä oli kaikki loistavasti sinne 21 viikolle saakka, jolloin todettiin kohdunkaulan tilanteen huonontuneen yhtäkkiä tosi paljon. Merkkejä TTTS:stä ei ole ollut ja koko tämän ajan vauvat ovat voineet mainiosti! <3

Tällä hetkellä A-vauva on perätilassa ja B-vauva päätilassa. Pari viikkoa sitten ne oli just toisin päin, saa nähdä kääntyykö ne vielä ennen synnytystä.  

 

Alusta asti vauvojen kummit on olleet kutakuinkin selvillä. Molemmille tulee viisi kummia. Kaikkia ei olla vielä kysytty tähän tehtävään, mutta askartelin eilen (aika vaatimattomat) "kummikortit", joissa oli jokaiselle kummille jokin henkilökohtainen juttu ja suostuisitko kummiksi-pyyntö sekä ultrakuva.

Nimet on myös päätetty. A-vauvan toisen nimen kanssa ollaan vielä vähän kahden vaiheilla. Etunimet alkaa J:llä ja T:llä ;) Meille sanottiin pari päivää sitten, että nimet kannattaa olla päätettynä mahdollista hätäkastetta varten. 
Jos ja kun kaikki menee hyvin, pidetään ristiäiset. 

Ennen osastolle joutumista pohdiskelin aika usein tulevaa vauva-arkea. Miten pärjätään taloudellisesti, miten mahdutaan suht pieneen kaksioon nelistään, miten osaan olla äiti, mitä jos ei selvitä jostain tilanteesta, tuleekohan tää liian äkkiä... Seuraavassa hetkessä pyykkäsin vauvanvaatteita onnenkyyneleet silmissä, sisustin mielessäni makkaria uudelleen, tsekkasin asuinalueen perhekerhojen kokoontumisaikoja, juttelin vauvoille ja olisin jo halunnut halia niitä pieniä. Kaikenlaista ääripäästä toiseen on tullut mietittyä tässä matkan varrella, kuten varmaan monella muullakin. 

Nyt osastolla oon ainoastaan toivonut, että kerrankin meille tapahtuisi jotain hyvää ja saataisiin monta lisäviikkoa masuun ja terveet pojat maailmaan. Kuten oon jo aikaisemminkin sanonut, tää raskaus tuntuu jo tavallaan päättyneen ja oon surullinen ja vähän vihainen, että se päättyi näin aikaisin ja kuin seinään. Olisin halunnut nauttia raskausajasta ja tehdä vielä vaikka mitä masun kanssa. 

Meidän "kasvu" ja valmistautuminen vanhemmuuteen ja monikkoperheeksi tuloon kärsii tietysti tästä. Eräs lukija juuri kysyi meidän valmistautumisesta kaksosten tuloon. Se taitaa tapahtua kunnolla vasta, kun vauvat ovat jo syntyneet. Tämä kaikki vaatii aika pitkän henkisen prosessin sekä nyt että vauvojen syntymän jälkeen. Hankintoja vauvoille aletaan tekemään kunnolla vasta, kun molempien tila on vakaa. Meillä on luultavasti koko kesä aikaa ostaa kaikki tarvittava ja valmistella kotia pienten kotiutumista varten. Luulen, että silloin tapahtuu kaiken tapahtuneen jälkipuintia ja samalla vanhemmuuteen "kasvamista". Silloin pääsen myös vähän jälkikäteen vauvaostoksille Jessen kanssa.        

Loppuun aivan ihana video kaksosista, jotka käy kovaa keskustelua jostain ;)<3 Jessen ehdoton suosikki! xxxx video täältä