Tässä ja nyt

Olen puhunut täällä isoista asioista, jotka toivottavasti kuuluvat tulevaisuuteemme jossakin vaiheessa. Muutto isompaan asuntoon, uusi työpaikka, hääjuhla ja kolmas lapsi. Kirjoitin kolmannen haaveilusta postauksen jokin aika sitten ja vielä silloin pohdin kuumeisesti milloin jokin meidän edellämainituista haaveista toteutuisi. Tuntui, että olisi aika suuremmalle muutokselle ja kotona aloin nähdä vain niitä huonoja puolia, kuten kuluneen alkuperäislattian ja olemattomat eteisen säilytysmahdollisuudet, joita kiroan joka kerta lähtiessäni ja tullessani ulkoa sisään lasten kanssa. Parin viikon loma töistä tuli oikeaan aikaan, koska se oli just sitä mitä tarvitsin.

oikeanpuoleiset housut saatu

Parissa viikossa olen rauhoittunut ja keskittynyt hyviin asioihin elämässäni. Istuin yhtenä aamupäivänä olohuoneen lattialla kahvikuppi kädessäni ja katsoin, kun Jimi ja Theo piirsivät tusseilla. He olivat innoissaan, koska tusseilla pystyy kuulemma piirtämään paljon paremmin kuin värikynillä ja molemmat esittelivät piirtämiään juttuja vuorotellen. Siinä kohtaa pysähdyin ja ajattelin, että oikeasti elämässäni on just nyt kaikki niin hyvin, etten voi olla kuin kiitollinen. Me ollaan terveitä, meillä on työpaikat ja niitä muutamaa seikkaa lukuunottamatta ihana koti ja mukavat naapurit. Meidän neljävuotiaat ovat mahtavia tyyppejä, joille haluan antaa aikani ja olen onnellinen, että tässä elämäntilanteessa heidän ei tarvitse olla päivähoidossa pitkiä päiviä. Näiden oivallusten myötä olen muistanut sen, miten tärkeää on elää tässä hetkessä. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta nyt on tässä ja nyt on hyvä.

Löytyykö muita

      haaveilijoita?