Tänään on päivä, jolloin meidän perheessä isi saa nukkua pitkään, hänelle viedään kahvi ja lasten itsetekemät lahjat sänkyyn ja lauletaan onnittelulaulu. Jesse ei juuri perusta aamupalasta, joten sen takia meillä on pelkkä kahvitarjoilu. Tämä perinne on lähtöisin omasta lapsuudestani, jolloin isän- ja äitienpäivät olivat erityisen spesiaaleja päiviä. Lapsena oli jännittävää, kun sai askarrella ja tehdä lahjan, joka sitten annettiin laulun saattelemana. Isänpäivä on erityinen päivä, vaikka toki me saadaan muulloinkin nukkua vuoroillamme pitempään, ilahdutetaan toista kahvilla "ilman syytä" ja annetaan toisillemme välillä pieniä yllätyksiä. Luulen, että tämä päivä tuntuu niin erityiseltä juuri lasten näkökulmasta katsottuna. Pojat hihkuivat innosta saadessaan antaa itsetekemänsä lahjat isille ja muistellessaan miten onnittelulaulu meneekään suomeksi.
kuva: Unto Kotilainen
Olen päivittäin kiitollinen siitä, miten hieno isi lapsillani on. Rakastava, läsnäoleva, rajat asettava ja mukaan leikkeihin heittäytyvä. Meillä on aina ollut tasavertainen vanhemmuus ja olemme hoitaneet pojat yhdessä. Otamme omaa aikaa silloin, kun siltä tuntuu, mutta pyrimme tekemään paljon yhdessä perheenä. Yksi arjen helpottava tekijä on se, että jos tuntee itsensä väsyneeksi niin tietää sen toisen ottavan enemmän hoitovastuuta sillä hetkellä.
Alempi kuva on hääpäivänämme otettu ja olen siinä yhden elämäni sankarin, isäni kanssa. Me mennään käymään molempien vanhemmilla tänään eli vietetään isänpäivää parhaalla mahdollisella tavalla.
Mitä teidän
isänpäivänviettoon kuuluu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! <3