Ensimmäisen kolmanneksen järkyttävä, lamaannuttava pahoinvointi ja jännitys, toisen kolmanneksen liitoskivut, pelko ennenaikaisuudesta ja supistukset & viimeisen kolmanneksen energia, raskaushehku, pesänrakennusvietti & raskauskupla.
Pian on kulunut vuosi Ellenin syntymästä ja erityisesti kesänalku ja vauvavuoden lopun häämöttäminen saivat muistelemaan raskausaikaa. Ehkä myös osittain se, että kaivoin kesämekot esille, joista valtaosa on ollut päälläni viimeksi vauvavatsan kanssa... Tässä muutamia juttuja, mitä raskausajasta tulee mieleen:
Järkyttävä pahoinvointi. Se oli kamalaa eikä unohdu varmaan koskaan. Se on oikeastaan ainoa negatiivinen muisto raskausajalta. Ympärivuorokautinen paha krapula-olo, mihin ei auttanut mikään. Söin paahtoleipää, mehujäitä, jogurttia ja kylmiä hedelmiä. Makasin sohvalla tietyssä asennossa ja tuijotin seinää tai olin töissä. En jaksanut enkä pystynyt tekemään kotona juuri mitään, koska keskitin voimavarani töissä jaksamiseen. Pojat oppivat tuomaan lelut ja kirjat luokseni sohvalle, jossa me leikittiin. Opin hyväksymään tilanteen ja jätin huono äiti -ajatukset. Onneksi pahoinvointi lakkasi ensimmäisen kolmanneksen jälkeen!
Puolelta toiselle keinuminen hampaita pestessäni. Ikäänkuin heijasin vauvaa, se tuntui hyvältä lantiossa. Huomaan tekeväni sitä välillä edelleen ja aina iskee masuikävä.
Kauniina hellepäivänä Helsingissä. Kävin pr-toimistossa ja Stockalla alennusmyynneissä, tein muutaman kivan löydön, kiertelin parissa kaupassa, söin lounasta ja nautin omasta ajasta. Raskausviikkoja oli lähelle 40, mutta jaksoin vielä hyvin. Oli ihana pyöriä kaupungilla raskaana ollessa!
Odotusajan jakaminen Jessen kanssa. Tehtiin yhdessä vauvalle oma nurkkaus, koeajettiin vaunuja, käytiin yhdessä kontrolleissa, sain iltaisin jalkahierontaa, Jesse kuvasi kasvavaa masua, kuunteli synnytystoiveitani ja rauhoitteli jos jännitin joitain ennenaikaisuuteen viittaavia oireita. Meille muodostui tapa tunnustella Ellenin liikkeitä iltaisin sohvalla samalla, kun syötiin iltapalaa. Silloin pojat jo nukkuivat ja meillä oli aikaa keskittyä vain vauvaan.
Kesäaamut Jessen ollessa jo lomalla, rv 40+, aamiainen terassilla, pojat vesileikeissä. Naapuri tuli meille aamukahville. Oli hauska, kun sama kaava toistui useampana päivänä ja aina päiviteltiin, ettei vieläkään. Voi sitä jännittävää odotusta!
Viimeinen kerta kahdestaan Jessen kanssa ennen Ellenin syntymää. Pojat pääsivät isovanhempiensa kanssa mökille. Me käytiin Helsingissä syömässä ja käveltiin ympäriinsä. Ostettiin pojille uudet lenkkarit ja puhuttiin vauvasta ja tulevasta synnytyksestä. Yliajalla mentiin jo viikon verran ja ajankohta syntyä olisi ollut täydellinen, kun pojatkin olivat jo valmiiksi hoidossa. Jessen äiti oli heinäkuussa useamman viikon valmiudessa, mutta Ellen päätti syntyä tietysti heti, kun hän lähti mökille. Äitini tuli hoitamaan poikia.
Raskaustyyli, pukeutuminen ja hehku. Kaipaan vauvavatsaa korostavaa tyyliä pukeutua, raskauden aikaansaamaa hehkua ja sitä, kun tuntui että kaikki sopi päälle. Alaosista housut oli mamaa, mutta muuten käytin pääasiassa omia vaatteitani. Joitain vaatteita ostin kokoa isompana, mutta ne on edelleen normikäytössä. Otin päivittäin peiliselfieitä asusta ja masusta, siitä tuli tapa.
Vauvan painoarvio. Ellenistä puhuttiin sirona vauvana ja kontrolleissa virtaukset ym. tarkistettiin, että kaikki oli varmasti kunnossa ja hän sai kaiken kasvuun tarvitsemansa. Ellenin painoarvio lähes koko raskauden ajan oli 2,9kg. Olin huojentunut, ettei hänessä ollut viitteitä "sokerivauvasta". Yliaikaiskontrollissa rv 41+5 painoarvioksi saatiin 3,5kg ja syntyessään samana iltana hän painoi 3645g.
Kontrollikäynti äitiyspolilla raskauden puolivälissä. Jännitti, kuten koko toisen kolmanneksen. Minua oli vastassa lääkäri, kätilö ja kätilöopiskelija. He olivat kaikki todella mukavia, kyselivät voinnista, juteltiin kaksosraskaudesta ja siihen liittyneistä ongelmista ja sain valtavasti tsemppausta. Ultratessa sain kokoajan kuulla mitä katsotaan ja miltä kaikki vaikuttaa. Käynnistä jäi todella hyvä fiilis, minua kuunneltiin ja kaikkeen mieltä askarruttavaan vastattiin perinpohjaisesti.
Mitä teille on jäänyt
mieleen raskausajalta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! <3