Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuukausipostaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuukausipostaus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

ELLEN 9 KUUKAUTTA


  • Vilkuttaa, kun sanotaan heihei
  • Taputtaa
  • Nousee seisomaan ja kävelee tukea vasten
  • Seisoo hetken ilman tukea 
  • Kiipeilee
  • Juttelee eri tavuilla ja äänteillä, sanojen painotus on muuttunut niin, että tuntuu oikeasti juttelevan omalla kielellään 
  • Ymmärtää selvästi eri merkityksiä, esim. jos sanotaan "maito" = tulee syliin ja repii paitaani, "syömään" = menee keittiöön ja kiipeää tuoliaan vasten seisomaan jne. 
  • Menee nukkumaan klo 20 ja herää 7-8 
  • Herää öisin syömään 1-2 kertaa 
  • Nukkuu kahdet päiväunet n. 9-11 & 14-17
  • Rakastaa erityisesti kylpeä ja keinua  
  • Tutkii mieluiten poikien leluja ja näprää kaikkea  
  • On mieluiten pystyasennossa ja haluaa kävellä kokoajan 
  • Väsyneenä hyräilee "unilaulua"
  • Syö kaikkea ja mieluiten itse, sormiruokaillaan pääasiassa 
  • Lempisyötävää on vesimeloni, mandariini, omena, banaani, leipä, puuro, porkkanaraaste, riisi, peruna ja avokado
  • Suutahtaessaan heittäytyy lattialle ja nyyhkyttää surkeana
  • Imetyskertoja päivän aikana 4-6 
  • Hampaita 4 puhjennut ja 3 puhkeamaisillaan    
  • Vaatekoko 68-74cm

Yhdeksänkuinen Ellen on ihana ja tuntuu päivä päivältä näyttävän enemmän omaa persoonaansa. Tietty vauvamaisuus tuntuu pikkuhiljaa jäävän. Ellen on edelleen tyytyväinen ja iloinen, mutta on alkanut näyttää myös muita tunteita selkeämmin ja hänen kanssaan voi kommunikoida ihan uudella tavalla. 

Arki sujuu hyvin ja viihdyn Ellenin kanssa kotona erinomaisesti. Päivää ohjaa rytmi, mutta päiväunet hakee vielä paikkaansa. Kolmista päiväunista on siirrytty kahtiin ihan vastikään. Päivisin käydään vaunulenkillä, leikitään lattialla, laitetaan yhdessä pyykkejä tai siivoillaan, tehdään ruokaa ja syödään yms. 

Ellen viihtyy itsekseen lattialla päivästä riippuen yleensä hyvin. Hän saattaa istua jonkin lelun kanssa vartin paikoillaan ja muuten konttaa paikasta toiseen tutkien. Toistaiseksi meillä on koriste-esineet paikoillaan eikä häntä kiinnosta pistorasiat tai muut kielletyt paikat samalla tavalla kuin isoveljiään aikoinaan. Ainoastaan kaukosäätimet ja puhelimet ovat sellaisia, joiden perään Ellen on.  

Yömaidon poisjättäminen on edessä. En tiedä vielä milloin aloitetaan, mutta kiirettä ei ole sen suhteen, koska yöt sujuu nyt muuten hyvin. Ellen syö öisin kerran tai kaksi. Hän nukahtaa omaan sänkyyn ja nukkuu siellä aamuyöhön, jolloin tulee meidän väliin. 

Meistä Jessen kanssa huomaa, että Ellen on viimeinen vauvamme, koska kumpikin mm. pitää hänet mielellään meidän välissä nukkumassa. Ellen käpertyy aina Jesseä vasten, mistä isi on tietysti ihan onnessaan. Otetaan todellakin vauvavuoden viimeisistä kuukausista kaikki irti... Don't grow up too fast!        

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

ELLEN 6-8 KUUKAUTTA

Kehitys on ollut huimaa 6-8 kuukauden iässä. Ellen on oppinut paljon uutta, hän ottaa kontaktia eri tavalla, hassuttelee ja nauraa. Hän on tyytyväinen, kiinnostunut ympäristöstään, nauttii "kukkuu" -leikistä, kylpee mielellään ja viihtyy rattaissa.

Hän kulkee isoveljien perässä, seurassa heidän tekemisiään tarkasti, kiljaisee jos häneltä viedään jotain kädestä ja pussaa jos hän pääsee lähelle poskea. Toinen lempileikki on "ole hyvä - kiitos" eli hän antaa jotain ja sanon kiitos, annan hänelle ja sanon ole hyvä. Sillä saa hyvät kikatukset aikaan!

6 KUUKAUTTA & 70cm


Puolivuotiaana Ellen alkoi istua. Hän pääsi korkkaamaan syöttötuolin ja alkoi syödä kiinteitä. Soseiden maistelu meni hyvin eikä herkkyyttä ilmennyt millekään ruoka-aineelle. Hän ymmärsi heti lusikan tarkoituksen ja söi hienosti sosetta.

Otettiin soseiden rinnalle myös sormiruokailu. Ellen rakastaa syödä itse, kokeilla ja laittaa suuhun. Hän syö puuroa aamuin illoin, kaksi lämmintä ateriaa ja toisinaan (riippuen päiväunirytmistä) myös välipalan.

Istumisen lisäksi Ellen nousee karhukävelyasentoon, pyörii, kääntyy molempiin suuntiin, liikkuu oman akselinsa ympäri ja etenee peruuttamalla. Hän tutkii leluja käsissään, heiluttaa ja vaihtaa kädestä toiseen.

7 KUUKAUTTA & 71cm


Ellen oppi ryömimään ja konttaamaan! Hän nousi konttausasentoon jo vajaa puolivuotiaana ja "nytkytti" paikoillaan pitkään ennen kuin lähti liikkeelle. Ellen lähti ensin ryömimään, mutta vaihtoi pian konttaamiseen. Hän on ryöminyt oikeastaan todella vähän, koska konttaaminen on selkeästi hänen juttunsa.

Konttaamisen oppiminen rauhoitti yöunia merkittävästi! Hän nousi öisin useamman kerran unissaan konttausasentoon eikä ymmärtänyt laskeutua takaisin alas ilman apua. Liikkeelle lähtemisen jälkeen hän ei ole enää tehnyt sitä.

Hän alkoi tutkia kotona kaikkea nyt, kun pääsi itse sinne minne halusi. Hän kävi testaamassa mm. lattialla seisovaa jättilyhtyä ja aloin jo mielessäni järjestää kodin sisustusta uudelleen. Lyhty ei kuitenkaan kiinnostanut kauaa ja se seisoo edelleen olohuoneen nurkassa!

Kaksista päiväunista siirryttiin yhtäkkiä kolmiin.

Ellenille puhkesi ensimmäiset hampaat! Kaksi hammasta kerralla, alaetuhampaat. 

8 KUUKAUTTA & 73cm 



Kuukausi on ollut jälleen yhtä uuden oppimista. Ellen nousi seisomaan ja otti ensimmäiset askeleet tukea vasten. Hän oppi onneksi parissa viikossa laskeutumaan niin, ettei enää kaatuile. Hän rakastaa olla pystyasennossa ja hänen lempipaikkansa on seistä sohvaa vasten ja katsella sieltä ympärilleen.

Ellen vilkuttaa, kun sanotaan heihei. Hän oppi taputtamaan ja teki sitä myös muutamana yönä unissaan, kyllä nauratti! Hän taputtaa aina jos joku sanoo "jee".

Ellen syö enimmäkseen itse sormiruokaillen. Puuro syötetään ja välillä jotain sosetta, mutta pääsääntöisesti hän syö itse meidän kanssa samaa ruokaa. Pinsettiote tulee vahvana ja Ellen on kärsivällinen syöjä. Suurinta herkkua on mandariini, viinirypäleet, talk-murot, avokado, keitetty kananmuna, spagetti, tomaatti ja omena.

Kolmas hammas puhkesi ja neljäs ja viides kuultavat jo ikenen läpi. Ellen makustelee ikeniään jatkuvasti, tekee pörinä-ääntä ja kaivelee sormillaan suuhun eli hampaat varmasti kiusaavat. Olen huomannut, että juuri ennen hampaiden puhkeamista hänen imuotteensa muuttuu muutamaksi päiväksi.

Ensimmäiset puraisut koin myös vähän aikaa sitten, kun Ellen päätti testata naskaleitaan rintaani. Vihlaisi niin paljon, että syöminen loppui siihen. Siitä ei onneksi tullut tapaa, vaan rauhallinen imetys on voinut jatkua.

Uskomatonta, että lauantaina Ellen on jo yhdeksän kuukautta ja pian vietetään hänen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Pieni rakas! 

torstai 22. marraskuuta 2018

4 KUUKAUTTA

Ellen on neljä kuukautta ja sen myötä kävimme neuvolalääkärillä.

Kaikki on hyvin, kehitys on ikätasoista ja pituutta ja painoa on tullut hienosti. Näihin aikoihin voisi aloittaa kiinteiden maistelut, mutta täysimetän Elleniä puolivuotiaaksi. Hän kasvaa hyvin, syöttövälit ovat tasaiset (3-5 tuntia päiväsaikaan) ja öisin hän syö kerran tai kaksi, joten täysimetyksellä voi huoletta vielä jatkaa.

^ Kirjaintaulu saatu (Juhlahumua)

Ellen on kehittynyt ihan hurjasti viime viikkoina. 

Nyt nelikuisena hän: 

° hymyilee ja nauraa ääneen
° jokeltelee ja kiljuu
° kääntyy sekä vatsalta selälleen että toisinpäin
° hilaa itseään taaksepäin
° tarttuu leluihin ja vie ne suuhun
° syö kaikkea
° haluaa pitää jotain suussaan jatkuvasti
° on alkanut kuolata
° pyrkii istuma-asentoon
° rakastaa kylpemistä, lattialla olemista, vaipanvaihtoa, kädestä kiinnipitämistä, tiettyjä pöristelyääniä, veljien leikkien seuraamista ja hänelle juttelemista

^ Vaatekoko 62cm, pian täytyy joissain vaatteissa siirtyä jo 68cm! 

Ellen on tyytyväinen vauva, joka hymyilee paljon. Hän viihtyy lattialla, kääntyilee ja tutkii leluja. Parhaita leluja ovat kaikki mitkä rapisevat sekä Sophie -purukirahvi. Ellen makoilee mukana kuuntelemassa satuja ja pojista on hauskaa, kun hän "rapsuttaa" kirjan sivuja.

Hänellä on tietty päivärytmi (siitä enemmän tässä postauksessa), joka on mukautunut meidän perheelle sopivaksi. Hän on aamu-uninen, joten joudun herättämään hänet aamuisin, jotta ehdin viedä pojat dagikseen yhdeksäksi.

Ellen on sopeutuvainen, kärsivällinen eikä kitise "turhasta". Alkukuusta saatujen rokotteiden jälkeen ovat päiväunet muuttuneet katkonaisiksi ja huonoimpina päivinä joudun heijaamaan vaunuja vartin välein. Silloin kolmen tunnin päiväunet eivät tunnu siltä, kun saa jatkuvasti ravata ulkona. Toivottavasti palataan rauhallisiin, yhtenäisiin uniin taas pian.

Olen vihdoin ja viimein ottanut asiakseni täyttää vauvakirjaa. Olen kirjoittanut sinne aina silloin tällöin, mutta parina viime iltana olen täyttänyt sitä useamman tunnin. Ihana muistella raskausaikaa, synnytystä ja ensimmäisiä hetkiä vauvan kanssa! <3    

perjantai 17. elokuuta 2018

Ensimmäinen kuukausi vauvan kanssa

 Moments Blocks -palikka saatu Kiddexiltä


Uskomatonta ajatella, että vauvan syntymästä on jo neljä viikkoa. Tuntuu siltä kuin hän olisi ollut kanssamme aina. Pienestä vastasyntyneestä on kasvanut ympäristöään tarkkaileva, tiukasti silmiin tuijottava neiti. Ensimmäinen kuukausi on mennyt todella hyvin. Vauva on nukkunut ja syönyt alusta asti hyvin, hän on perustyytyväinen ja tuntuu tottuneen pojista lähtevään meteliin jo kohdussa. Hän nauttii kylpemisestä, pitää unissaan pientä piipittävää ääntä, näprää mielellään harsoa ja viihtyy autossa ja vaunuissa. Käytiin tällä viikolla neuvolassa ja vauvalla oli kaikki kunnossa. Hän on kasvanut hienosti, alla 1kk-mitat ja suluissa syntymämitat.

paino: 4520g (3645g)
pituus: 55,7cm (50cm)

Ajoittain tuntuu jopa vähän pahalta, kun ei ole aikaa uppoutua vauvakuplaan siten miten haluaisi ja vauva vaan "kulkee mukana" meidän arjessa. Ei meillä kaksosuudesta johtuen ollut poikienkaan kanssa mahdollista keskittyä sataprosenttisesti vain yhteen vauvaan, joten toisaalta tähän on tottunut ja sitä antaa itsestään sen mitä pystyy. Siitä huolimatta harmittelen asiaa välillä ja yritän panostaa saamiini hetkiin esimerkiksi vauvan valvoessa poikien ollessa jo yöunilla. Vauva nukkuu päivisin vielä niin paljon, että olen voinut touhuta poikien kanssa lähes entiseen tapaan.

Vauva nukkuu meidän välissä unipesässä, koska siten saamme kaikki nukuttua parhaiten ja imetys on helppoa. Yöherätyksiä on ollut jo pitkään kaksi, mutta nyt kahtena viime yönä vauva on herännyt vain kerran viiden aikaan syömään ja jatkanut uniaan. Aamu alkaa yleensä yhdeksän aikaan, jolloin ensin heräävät pojat ja sen jälkeen minä ja vauva. Ehdin yleensä tehdä omat aamutoimeni ennen kuin vauva herää kunnolla. Jimi ja Theo ovat olleet todella innokkaita hoitamaan siskoaan. He antavat tuttia, haluavat pitää sylissä, käyvät silittämässä häntä vähän väliä, haluavat työntää vaunuja ja kertovat heti jos vauva päästää pienenkään inahduksen. He ovat siis sopeutuneet uuteen elämäntilanteeseen hienosti.



Päivät yksin kolmen lapsen kanssa on menneet paremmin kuin odotin. Pojat ovat olleet rauhallisempia kuin Jessen ollessa isyyslomalla ja itse olen jaksanut hyvien öiden ansiosta. Olen huomannut kaiken sujuvan parhaiten, kun ei suunnittele liikaa etukäteen. Aamulla katsotaan mikä on fiilis ja mennään sen mukaan. Kahden viikon päästä tosin alkaa dagis ja silloin on oltava liikkeellä jo yhdeksältä.

Kulunut kuukausi on ollut ikimuistoinen ja täynnä rakkautta. Tästä tuli aikamoinen hehkutuspostaus, mutta tällaisena koen vauva-arkemme alkaneen. Tiedän, että vauvan kanssa saa tottua vaiheisiin ja huonoja unijaksoja yms. tulee, mutta me eletään hetkessä. Nyt nautitaan helposta ja kaikinpuolin ihanasta ajasta kolmen lapsemme kanssa.