Kaksosten äitinä tuntuu hyvältä saada välillä huomioida vain yhtä vauvaa. On ainakin hetkittäin olo, jolloin ei tunne riittämättömyyttä. Pystyn vastaamaan vauvan tarpeisiin heti. Siihen ei todellakaan aina kykene, kun vauvoja on kaksi.
Nyt totuteltuani kaksi iltaa vain yhden vauvan kanssa olemiseen, voin jo olla huolehtimatta liikaa. Autossa ei enää hyppää sydän kurkkuun, kun tarkistuksessa näkee vain yhden kaukalon. Ikävä on silti kova. Pojistakin huomaa, että he tajuavat milloin veikka on muualla ja äiti/isi pelkästään hänen.
Odotan jo kotiinpaluuta, muutama tunti erossa muusta perheestä ja voisin juosta kotiin...
Pitävätkö muut samankaltaisia "laatuaikaa äidin/isin kanssa"- iltoja?
Ps. Jesse kiittää hyvistä kysymyksistä ja vastaa niihin mahd.pian ;)
Meillä poika vaatii kyllä aikaa isukkinsa kanssa välillä! Tärkeetä mun mielestä, että lapsella on mahdollisuus olla kummankin kanssa ihan sitä laatuaikaa viettämässä :)
VastaaPoistaSamaa mieltä Anette - tekee hyvää sekä lapselle että vanhemmalle :)
PoistaMeillä isompi ja pienempi mies haluavat säännöllisesti isä-poika aikaa :) Aatu on niin isänsä poika kun olla ja voi. Ja uskon että kahden pienen kanssa korostuu se miten tärkeetä on olla molempien lapsien kanssa välillä ilman sisarusta.
VastaaPoistaOi ihanaa :) Niinpä, tekee hyvää kaikille perheenjäsenille :)
PoistaMeillä kun lapsia on kolme, niin aina jotkut joutuvat jakamaan - yleensä se sitten menee niin, että esikoinen pääsee tekemään jotain isompien juttua ja kaksoset on sitten toisen vanhemman kanssa. Tosin pari viikkoa sitten pojan ollessa kipeänä mun kanssa kotona oli tyttö ihan yksikseen hoidossa, se olikin eka kerta kun olivat enemmän kuin pari tuntia erossa (ja niitä parituntisiakin on ollut tosi harvoin). Vähän kyllä ikävöivät puolin ja toisin, mutta hyvin sujui kuitenkin.
VastaaPoistaMe koetetaan sitten saada sellaisia ihan pieniäkin omia hetkiä päivään, yleensä esim. aina toinen herää aikaisemmin, eli ehditään sylitellä ja syödä aamiaista ihan kahdestaan, toinen taas tykkää lukemisesta enemmän, eli ne lukuhetket on sitten usein kahdenkeskistä aikaa tai saatan ottaa vain yhden lapsista koiraa ulkoiluttamaan. Ihan eri tavalla sitä ehtii huomata lapsen, kun ei ne kaksi muuta ole siinä vaatimassa omaa osaansa.
Niinhän se menee. Teillä tuo systeemi kuulostaa hyvältä :) Oon itsekin miettinyt tekeväni samoin kunhan pojat hieman kasvavat eli tehdään niitä "omia juttuja" kummankin kanssa.
PoistaOn muuten tosi kiva, kun jaksat laittaa kommentteja usein. Sulta saa niin hyviä vastauksia ja vinkkejä sekä kaksosuuteen että keskosuuteen liittyen, kiitos :)
Mä olen ihan ensimmäisistä päivistä asti jättänyt tytön kahdestaan isänsä kanssa ja mennyt vaikka vaan toiseen huoneeseen. Yleensä kyllä tosin lenkille tai salille. Mun mielestä on tosi tärkeetä, että isälle ja lapselle syntyy ne omat jutut. Ja meillä mies oli aluks niin arka tekemään mitään, jos mä olin paikalla, että sille teki ihan hyvää kerätä vähän itseluottamusta tekemällä asiat omalla tavallaan omassa rauhassa.
VastaaPoistaSamoin täällä, alusta asti Jesse on ollut myös yksin poikien kanssa. Meillä se taisi mennä toisin päin eli Jesse oli se tekevämpi erityisesti teho-osastolla. Pelkäsin poikien pienuutta, mutta Jesse nosti poikia alusta asti :)
Poista