Kuuntelen paljon musiikkia. Jesse soittaa kitaraa ja laulaa mielellään. Raskausaikana, kun olin vielä kotona, Jesse soitti usein kitaraa ja lauloi. Naistenklinikalla osallistuin musiikkiterapiaan ja kerran pari viikossa musiikkiterapeutti tuli huoneeseeni pitämään musiikkituokion. Se oli mukavaa ja pojat selvästi reagoivat siihen.
Joka ilta sairaalassa kuuntelin tekemäni soittolistan läpi ja joka kerta masussa rauhoituttiin. Jos kuuntelen sen soittolistan biisejä nyt, tulee mieleeni automaattisesti se huone ja siellä vietetyt kuukaudet. Raskaita, mutta rakkaita muistoja.
Poikien syntymän jälkeen musiikkiterapia jatkui, hieman eri muodossa. Pojat olivat kenguruhoidossa ja samalla lauloin musiikkiterapeutin kanssa lastenlauluja rauhallisella, hiljaisella äänellä. Pojat olivat vierekkäin paitani sisällä vaippasillaan, rauhoittuivat ja usein sykkeet tasoittuivat (seurattiin monitorilla). Se oli ihanaa! En omaa kaunista lauluääntä, mutta sillä ei ole väliä. Tärkeintä oli, että pojat saivat kuulla ääntäni. "Kengurumuskari" oli voimaannuttavaa, kun sain laululla erityisen yhteyden poikiin. Sitä on vaikea selittää, mutta se oli tärkeää minulle.
Osallistuttiin myös tutkimukseen, jossa täytyi laulaa vauvalle kenguruhoidon aikana muistaakseni vähintään 60 minuuttia päivittäin reilun kuukauden ajan. Alkukankeuden jälkeen laulu alkoi tulla luonnostaan ja nyt se vaihe on jäänyt päälle.
Meillä ei ole yhtäkään hiljaista päivää. Hoilataan Jessen kanssa jotain jatkuvasti. Vaipanvaihdon yhteydessä, leikkiessä, puettaessa. Enää ei pysytellä niinkään pelkissä lastenlauluissa vaan nyt lallatellaan mitä sattuu. Yleisintä on laulaa nimiä johonkin tuttuun melodiaan, kuten Tuiki tuiki tähtönen -melodia laulettuna esimerkiksi pelkällä "Theo":lla eri variaatioin. "Tepsuu Tepsuu, Tepsuu T. Theo Theo Theo T. Äitin pikku Theo T. Äitin rakas Theo T. ... ... "
Nauretaan usein toistemme lauluille, ne on niin päättömiä! Naurattaa jo kirjoittaa tätä. Juttelin jokin aika sitten musiikkiterapeutin kanssa ja hän oli todella iloinen kuullessaan, että musiikki on jäänyt "soimaan" meidän arkeen. Olen itsekin aika yllättynyt miten helppoa on laulaa ja lorutella pojille. On motivoivaa nähdä sen vaikutus pojissa. Ulkovaatteiden pukeminen on paljon hauskempaa puuhaa, kun äiti konsertoi. Ihmekös tuo. xxxx
Onko musiikki osana teidän elämää?
Kuulostaa tutulta nuo lauleskelut. Mekin miehen kanssa lauleskelemme meidän poitsulle itse keksityin sanoin ja joskus melodioinkin. Itse en musiikista juuri mitään ymmärrä, mutta lauleskelu on kivaa ja vauva tuntuu tykkäävän<3
VastaaPoistaMielenkiintoiselta kuullostaa tuo tutkimus, olisi kiva lukea sen tulokset sitten kun se valmistuu:)
Mahtavaa :) Se on ihanaa, kun huomaa miten vauva nauttii! :) Voin vinkata tutkimuksesta, kun saan tietää sen valmistuneen!
PoistaItse en oo myöskään kovin kultakurkku, mutta onneksi meillä ei Idols-raatia kotona olekaan :)
VastaaPoistaJa yhdyn täysin esimerkiksi tuohon pukemiseen, laulellen sujuu helpommin. Iltapuuron syönti ei useinkaan mene loppuun asti jouhevasti ellei jossain vaiheessa lauleta aa-ram-sam-sam :D
Mut eikös se niin oo, että ain laulain työtäs tee! :)
Näinhän se juuri on! ;) Hah, alkoi naurattaa tuo aa-ram-sam-sam :D
PoistaIhanaa, että tuollainen mahdollisuus on sairaalassa ollut! Kovin mielenkiintoiselta kuulostaa tuo tutkimus.
VastaaPoistaMinä en muista laulujen sanoja, joten olen keksinyt sanoja myös itse. :) kiva kuulla, että muutkin! :D
Se oli ihan mahtavaa!! :) Voin vinkata täällä, kun saan tietää mistä tutkimuksen löytää :)
PoistaHeh, juu näköjään sitä tekee aika moni muukin! :D
Meilläkin laulellaan pojalle yleensä just oma keksimiä hömpötyksiä. Yhteen aikaan jatkuvasti lauloin soudetaan mummolaan laulua ja laiva, laiva minne laiva menee (en tiedä mikä se laulu on, kun tätini lapsi joskus monia vuosia sitten lauloi sitä mulle puistossa ja se jäi päähäni vaikken tiedä, kun yhden kohdan siitä. :D) Niissä on sama melodia ja myös kiikkuu kaakussa, niin on hauska, kun nykyään poitsu tulee aina mun luokse, ottaa käsistä kiinni, alkaa keinua ja hyräilee tuota säveltä niin sitten voi aina vuorotellen ottaa noista jonkun laulettavaksi siihen. :) Ollaan aina kuunneltu paljon musiikkia ja hoilotettu ties mitä johtuneeko sitten siitä, että täällä ollaan myös kovia tanssimaan, oli mikä tahansa laulu niin aina alkaa tanssittaa se on hauskaa katsottavaa, toivottavasti teillekkin tulee tanssipoikia varmaan hauska nähä jos ne rupee yhessä vastakkain hytkymään ja tanssimaan, kun seisovat. :D t. iina
VastaaPoistaIhana!!! Selvästi on jäänyt mieleen :) Haha, toivotaan! :D Olisi varmasti hauskan näköistä, jos pojat alkais tahdissa hytkymään! :)
PoistaMeillä on myös laulut vahvasti mukana arjessa. Hampaitakaan ei 2v uhmakas suostu ilman omaa laulua pesemään. Ja lauleleepa hän itsekin peilin edessä.. :D
VastaaPoistaIhana kuulla :)
PoistaMä aikoinaan lauloin keskospojalleni Päivänsädettä ja menninkäistä, kun hän oli Kättärillä kasvamassa. Sitä laulua sitten laulettiin myöhemminkin ja joskus vieläkin poika yhtyy lauluun, vaikka on kohta 18. Nykyään enimmäkseen laulelen kissoille ja nekin tykkää siitä :) terkuin Leena
VastaaPoistaVoi että :) Tulipa hyvä mieli sun kommentista Leena! :)
Poista