Kuulumiset

On tullut niin pitkä, yli viikon mittainen tauko edelliskerrasta, etten edes tiedä mistä aloittaa. Olen joka päivä ajatellut, että tänään kirjoitan siitä ja siitä aiheesta, mutten ole ehtinyt/jaksanut. Viikkoon on mahtunut taas vaikka mitä. Oli jälleen todella huonoja öitä viime viikon lopulla ja oma jaksaminen koetuksella. Poikien sairastama flunssa ei loppupeleissä jatkunut kauaa (kiitos vinkeistä, baby mist on loistava!), mutta sen ikävänä jälkitautina tuli korvatulehdus. Theo sai siihen antibiootit, mutta Jimin korvat ei sitä vielä vaatineet. Antibiootista tuli Theolle masuvaivoja maitohappobakteereista huolimatta ja muutama yö meni huutaessa. Onneksi oireilu ei kestänyt kauaa ja nyt on ollut jo muutama normaali päivä.

  
Aloitettiin unikoulu pari yötä sitten, kun poikien nukkumaanmenoon liittyi vain selvää kiukkuhuutoa. Jimi nukkuu tällä hetkellä yksin lastenhuoneessa ja Theo meidän kanssa olohuoneessa. Tämä järjestely oli pakko tehdä, koska pojat reagoivat niin herkästi toisen itkuun. Lasketaan pojat iltamaidon jälkeen sänkyyn, sanotaan hyvää yötä, peitellään ja laitetaan "unilaulu" soimaan ja poistutaan. Jimi jää yleensä itkemään, Theo aloittaa painin pupun kanssa. Mennään tietyn ajan kuluttua tekemään sama uudelleen jos meno on rauhatonta ja jos itku on hysteeristä, otetaan syliin rauhoittumaan hetkeksi. Tämä on toiminut tosi hyvin! Ekana iltana nukahtamiseen tällä menetelmällä meni tunti, toisena iltana 45 minuuttia, kolmantena 30 minuuttia ja eilen nukahdettiin samantien. Öisin ollaan herätty kerran syömään, mutta muuten nukuttu. Rytmi on aikaistunut itsestään. Nukkumaan mennään klo 20 ja herätään klo 7-9 välillä. Meille tulee "unikouluttaja" perhetyöstä käymään ensi viikolla ja kertoo uniasioista hieman enemmän.

Unikoulun aloittamisen yhteydessä kuuluisi neuvolan mukaan jättää yösyötöt pois, mutta me ollaan annettu maitoa edelleen kerran yössä. On ollut ristiriitaista, kun meille on suositeltu unikoulua ja neuvottu jättämään yösyöttö pois, mutta kuitenkin neuvolassa ollaan huolissaan saako pojat riittävästi ruokaa päivän aikana eli ei olla varmoja voiko pojat vielä olla koko yön syömättä. Viime yönä taisi tulla vastaus tähän, nimittäin ei syöty kertaakaan! Theo tyytyi tuttiin ja nukuttiin aamuun asti.  

Ihan loistavaa, kun ei tarvitse kantaa ja hytkyttää poikia enää iltaisin ja öisin. Toki siihen täytyy luultavasti palata ainakin osittain jos refluksioireet tai masuvaivat palaavat, mutta jos pojat voivat hyvin niin me pysytään tiukasti tässä nukkumaanmenorutiinissa. Tätä nykyä vietetään "laatuaikaa" Jessen kanssa keittiössä iltaisin, kun pojat ovat vallanneet muut huoneet, heh. Yleensä painun heti poikien perään nukkumaan, väsyttää jo pikkukakkosen aikaan...

Pari viikkoa meni flunssan ja korvatulehduksen takia aika pitkälti kotioloissa ja ensimmäistä kertaa koko äitiysloman aikana tuntui siltä, että on päästävä johonkin, pois neljän seinän sisältä. Asunto on käynyt todella ahtaaksi etenkin uuden nukkumisjärjestelyn vuoksi eikä huvita olla kotona. Tämä viikko lähti käyntiin mukavasti, kun yöt nukuttiin hyvin ja kävin tiistaina poikien kanssa Helsingissä moikkaamassa erästä ihanaa tuplamammaa ja suloisia kaksosia. Jännitti vähän miten bussimatkat menee ja miten pojat malttavat olla vaunuissa. Jimi ei tykkää ollenkaan olla vaunuissa hereillä ollessaan, mutta reissu meni kaikenkaikkiaan hyvin! En voi olla hehkuttamatta vertaistuen voimaa. Se, kun toinen ymmärtää täysin mistä puhut ja on muutenkin ihan samanhenkinen ihminen, ihan mahtavaa! Jimi ja Theo nukahtivat heti, kun lähdettiin kotiin. Oli niin paljon uutta ja jännittävää nähtävää ja kivoja leluja, seurasta puhumattakaan.

    
Helsingin reissun myötä sain uutta innostusta ja uskallusta lähteä poikien kanssa liikkeelle enemmän. Olen viihtynyt kotona todella hyvin, olen muutenkin kotoilija-tyyppiä, mutta tekee hyvää välillä käydä ja nähdä ihmisiä. Koko perheen voimin käydään usein vaunuilemassa ja kylässä, mutta yksin lähteminen on ihan eri asia. On haastavaa liikkua yksin kahden vauvan kanssa, kun en riitä kuin yhdelle kerrallaan. Seuraavaksi haasteeksi taidan ottaa johonkin kerhoon tai avoimeen päiväkotiin menemisen. Olen miettinyt sitä jo pitkään, voisi olla kiva arjen piristäjä. xxxx

Käyttekö te kerhossa tms.?