Sivut

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Tutista eroon

Theo ja Jimi ovat nyt 2,5-vuotiaita ja ollaan kesästä asti mietitty tutista luopumista. Tutti on ollut reilu vuoden ikäisestä vain unikäytössä, mutta tärkeässä roolissa. Elokuussa alkoi päivähoito eikä haluttu jättää tuttia sitä ennen siitä saatavasta turvasta johtuen. Syksyn aikana tuli muutama flunssa, oli itkuinen jakso, uhmailua ja milloin mitäkin. Jatkuvasti tuntui olevan jotain. Nyt päätettiin, että odotetaan juniorisänkyyn siirtymistä sen aikaa, että pahin iltahulina menee ohi. Se on nimittäin aika huipussaan... Kahta pienelle ihmiselle suurta muutosta ei haluttu tehdä samaan aikaan, joten tuteista luopumiselle paras aika oli nyt. Ollaan puhuttu pojille jo pitkään siitä, ettei niin isot pojat tarvitse enää tuttia vaan esim. serkkuvauva syö tuttia.

Päätettiin yhtenä iltana ihan yhtäkkiä, että nyt annetaan tutit pois. Meidän pihapiirissä on usein oravia ja ne on Theon ja Jimin lemppareita. Pojat halusivat antaa tutit oravavauvoille. Tutit laitettiin tarjottimella ulko-ovelle "odottamaan oravia" ja katsottiin hetki lastenohjelmia. Olin kuulevinani jotain ja mentiin katsomaan tutteja (Jesse oli käynyt ulkona siinä välissä;)), mutta niiden tilalla olikin uudet lelut. Voi sitä riemun määrää, kun tutit oli löytäneet perille ja tarjottimella odotti isoille pojille sopivat lelut.

 Jimi & Theo 8-9 kk <3

Pojat kertoivat koko illan, että oravat saivat nyt tutit, koska isot pojat ei tarvitse tuttia. Käytiin kaikki tuttiin liittyvä vielä kerran läpi ja sen jälkeen mentiin nukkumaan uusien lelujen kanssa. Nukahtaminen kesti tuplasti normaalia kauemmin, mutta koko yö meni yhdellä herätyksellä. Aamulla kerrattiin taas tuttitarina moneen otteeseen ja siitä kerrottiin dagiksessakin.

Tutin perään ei ole itketty lainkaan ja päikkärit sekä kotona että dagiksessa sujuu normaalisti eli tutista luopuminen on mennyt paremmin kuin osattiin odottaa! Pelättiin pitkää valvomiskautta, mutta yöt sujuu onneksi hyvin. Ainoa ongelma on nukahtaminen. Viime yö huipentui siihen, että klo 23.30 poikien riekkuessa edelleen päättömästi, siirrettiin toinen pojista meidän huoneeseen. Sen jälkeen Jimi nukahti samantien ja Theo pian perään. Parasta olisi jos molemmat nukkuisivat aina omissa huoneissaan. Harmi, kun meillä on vain kaksi makuuhuonetta eikä me haluta ainakaan vielä siirtää meidän sänkyä alakertaan olohuoneeseen. Jonkin aikaa mennään nyt niin, että toinen pojista nukkuu meidän huoneessa ja toinen lastenhuoneessa. Kunhan kaikki saavat nukuttua kunnolla niin ollaan tyytyväisiä. Viime yö nukuttiin koko yö rauhassa aamuun asti, kunhan saatiin hulivilit ensin nukahtamaan.

Olen todella huojentunut, että päästiin tuteista eroon näin helpolla ja mikä tärkeintä: pojat tuntuivat selvästi olevan nyt valmiita siihen. Oravavauvat oli meidän pojille sopiva tyyli jättää tutit pois,

miten te olette päässeet tutista?  
   

10 kommenttia:

  1. Meillä huudeltiin monta viikkoa tutin perään, vaikka yhdessä vietiin tutit roskikseen ja sanoin ettei iso poika sitä enään tarvitse. Onni tais olla vähän päälle 2v. Mun pienempi syö peukkua, joten sen kanssa saattaa joutua vielä taistelemaan joskus :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei Onnia! <3 Toivottavasti sisko luopuu peukusta vähemmän huudon kera! :)

      Poista
  2. Esikoisen kanssa tutti oli vuoden ikäisestä eteenpäin vaan unikäytössä. Vähän päälle 1,5 vuotiaana tutti jäi kerran matkasta, kun oltiin muualla ja neiti nukkui kuin nukkuikin päikkärit ilman. Silloin päätin, että se oli sit tässä. Eka ilta itkettiin tytön kanssa molemmat, tyttö pinnasängyssä isi vieressä silittäen (itku oli pahempi jos minä olin siinä), minä eteisessä. Seuraava ilta oli jo parempi et aika nopeasti se sit unohtui.
    Poika söi tuttia ekat 8kk kunnes päätti ettei enää mitään tuttia lutkuta. Meni kuitenkin vielä pari kuukautta tuttia iltaisin epätoivosesti suuhun laittaen (poika kiukustui vaan enemmän ja sylki pois), kunnes itsekin tajusin, että eihän se sitä oo enää pitkään aikaan syönyt. Viimeinen niitti taisi olla, kun poika päivällä täysin virkeänä ja tyytyväisenä naureskellen nappasi tutin suuhunsa. Aattelin, että jos se kelpaa vaan silloin kun kaikki on muutenkin hyvin niin turhaan meillä sellasia edes on :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin pääsitte tekin sitten eroon! :) Jotenkin kuvittelin koko ajan tuteista luopumisen olevan pelkkää valvomista ja pitkään mietittiin sille ajankohdaltaan sopivaa väliä, että jaksetaan vähän valvoakin :D Onneksi menikin suht iisisti!

      Poista
  3. Meillä ei ole ollut tuttia A-murulla lainkaan, mutta siskoni sai vieroitettua heidän kaksveensä tutista siten, että tuttiosa leikattiin pois. Sitten poju kokeili tuttia ja totesi ettei toimi ja siinä se. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei me mietittiin myös samaa, mutta kun ne oravat on niin tärkeitä pojille niin sitä kautta sitten :)

      Poista
  4. Esikoisen kanssa meni aika samalla tavalla kun teillä eli todella hyvin, kakkonen on nyt 2v3kk ja ollaa puhuttu että otettais pois mut neiti ei suostu :D Ollaa nähty paljon oravia ja oon sanonu että oravamamma ettii tuttia oravavauvoille että annetkaanko sun :D ei suostu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah voi ei :D Kuulostaa hyvin määrätietoiselta tapaukselta ;) Ehkä se sopiva ajankohta tulee jossain vaiheessa, kun haluaa sitten itse antaa pois, tsemppiä siihen! :)

      Poista
  5. Me otettiin Adelta aika tylysti pois reilun vuoden ikäisenä ja hienosti meni! pari viikkoa taisi olla vähän sellaista hassua aikaa mutta nopeasti unohtui :) Kirjoitin siitä silloin blogiin myös.

    Luca taas ei oikeastaan ole koskaan syönyt tuttia vaikka sitä kovasti tarjosinkin :D

    Nuo teidän pojat on vaan ihan uskomattoman suloisia <3 ihan täydellisiä pieniä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisinkin lukea siitä aikoinaan! :) Eipä Lucan kanssa tarvitse murehtia milloin ja miten luopuu tutista, hyvä puoli siinäkin :)

      Voi kiitos Emmi! <3 Nykyään uhma on niin jäätävää, että ihana katsella vauva-ajan kuvia ja muistella ekoja kuukausia. Sitten muistaa taas olla kiitollinen tästä kaikesta :)<3

      Poista

Kiitos kommentista! <3