Sivut

torstai 14. marraskuuta 2013

PT-päivä

Perhetyöntekijä tuli äsken ja puettiin pojat samantien ulkovaatteisiin. PT lähti vaunulenkille poikien kanssa. Vähän jännitti miten lähtö sujuu. Theo on nyt muutaman kerran tehnyt sitä, että vaunuun laskettaessa alkaa itkeä, vaikka hetkeä ennen on hymyillyt ja ollut hyväntuulinen. Eilen normikaava onneksi toistui eli itkusta huolimatta molemmat nukahtivat vaunuihin liikkeelle lähtiessä.

Nyt Theo olikin se rauhallisempi, vaikka heräsikin pikku-unilta pukemiseen. Jimi sai pienet raivarit vaunuissa. Vaikutti siltä, että Jimppa olisi itkiessä kurlannut, joten nostin syliin. Se rauhoitti hieman, mutta levottomuus jatkui vaunuissa. PT lähti kuitenkin, kun se sylissä piteleminen ulkovaatteet päällä olisi vaan saanut hikoilemaan ja raivoamaan entistä enemmän. Oli pakko mennä vielä parvekkeella katsomaan (...) rauhoittuiko Jimi. En kuullut itkua ja PT laski suojaliinan vaunujen päälle, joten ehkä molemmat nukahti..?

Nyt en tosin saa mielestäni sitä, että mitä jos Jimpalle tuleekin refluksikohtaus. Osaako PT auttaa ja meneekö se ohi. Pitäisi vaan luottaa ja nauttia nyt tästä omasta ajasta. Istun sohvalla enkä osaa olla. Olen kuulevinani vauvan itkua, eteinen näyttää tyhjältä ilman vaunuja, katson sittereitä joka toinen minuutti. Silti haaveilen välillä tyhjästä kodista, että saisin vaan olla. Hohhoh...


Pojat ovat vielä vähän tukkoisia, etenkin herätessään, mutta muuten flunssa on parantunut. Molemmilla oli yskää, tukkoisuutta ja limaisuutta ja flunssan ollessa pahimmillaan, se lisäsi refluksioireita. Nyt refluksi on flunssan paranemisen myötä taas helpottanut.  

Sairastelusta huolimatta yöt on menneet pääosin hyvin. Ollaan saatu kiva ilta- ja yörytmi.  
Pojat nukahtaa klo 22, Theo herää 2.30, syötän hänet ja yleensä Jesse syöttää Jimin (nostetaan sängystä nukkuvana ja havahtuu syömään heti pullon koskiessa suuta), seuraavan kerran herätään syömään 7.00, kun Jesse on lähtenyt töihin. Pojat jatkaa vielä unia, mutta itse nousen, että ehdin touhuta aamujutut ihan rauhassa.

Öiden ollessa vielä katkonaisia, otin kaiken ylimääräisen ajan nukkumiseen enkä voinut kuvitellakaan nousevani ennen poikia. Nyt öisin melkein jo odotan aamua, että saan touhuta rauhassa. Aamuisin ennen poikien heräämistä meikkaan, syön aamiaista, juon aamukahvin, luen blogeja / kirjoitan postausta/sähköpostia / siivoan keittiön / katson edellisen päivän Emmerdalen.

Makuuhuoneesta kuuluu vauvapuhetta 10.00. Theo höpöttää punaiselle pehmeälle sydäntyynylle ja Jimi heiluvalle mobilelle. Tänä aamuna Jimi viihtyi sängyssä 30min tuijottaen mobilea samalla leluille höpöttäen. Sillä välin ehdin tehdä Theolle aamupesut, pukea ja syöttää. Tunnen itseni aina voittajaksi, kun saan hektisen aamun hoidettua vähillä itkuilla eli toisen ei tarvitse itkien odottaa vuoroaan.

Haettiin eilen toinen sitteri, sattumalta samanlainen kuin ensimmäinen, mun veljeltä. Nyt molemmat voi leikkiä omissa sittereissään. Äitini osti kiinnitettäviä leluja pojille ja fiksailin pojille aamulla "leikkiparkin". Meillä on vain yksi lelukaari (toista ei tule, kun ei mahduta enää liikkumaan vauvavaltakunnassa olohuoneessa ...), joten otin päiväkäyttöön helposti irrotettavan mobilen Jimin sängystä ja kiinnitin sen lelukaaren toiseen päätyyn. Jimi tutkaili sitä ja Theo leikki lelukaaren leluilla. Win - win. 

 Aikaa on vielä tunti ennen poikien kotiinpaluuta, joten sänky kutsuu. Jos en nukahda, makaan ainakin silmät kiinni ja yritän olla ajattelematta mitään vauvoihin liittyvää seuraavaan tuntiin ;)

ps. Jes, huomenna alkaa viikonloppu! 

8 kommenttia:

  1. Teidän yöt kuulostaa aika ihanilta! Meillä Rasmus kitisee alkuyön puolen tunnin- tunnin välein :/
    Ja hyvä pojat! Rytmi taitaa alkaa löytyä! Ihana että sulla on toi aamun hetki omaa aikaa! Ihan toisellalailla jaksaa sitten niitä itkuhetkiä :)

    Koitahan rentoutua, kyllä pojat pärjää! :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ne onkin aika ihania. Oon iloinen, että yöt sujuu niin hyvin, vaikka nukahtaminen onkin aika haastavaa eikä tällä hetkellä poikien nukkumaanmeno onnistu ilman Jesseä. Molempien syliä tarvitaan. Voi Rasmus, toivottavasti siellä rauhoittuu meno yökitinän osalta ja saatte kaikki nukuttua.

      Luulen myös, että nyt se rytmi alkaa sieltä löytyy. Vihdoin! Kun vielä se nukahtaminen sujuisi kivuttomammin, tosin eihän ikinä kaikki voi sujua vaan aina pitää vähän jotain olla :D

      Kiitos kuuluu sulle Nelli! Sun ansiosta ja innoittamana oon pakottanut itseni ylös aamuisin. Olit ihan oikeassa; saa enemmän tehtyä ja se antaa voimia, kun ehtii rauhassa juomaan aamukahvin ja syömään aamiaista :)

      Kivaa viikonlopun jatkoa teille Nelli <3

      Poista
  2. Oi kun meidänkin muksut nukkuisi joskus pidempään, molemmat on tikkana pystyssä viimeistään 7.15. :D Isompi joskus jo aiemmin. Ja toi on niin äitiä, ensin sitä haaveilee että sais hetken vaan olla ja rötvätä, sitten kun se hetki tulee, niin sitä vaan pyörii ympäriinsä kun pieru saharassa eikä saa aikaseksi yhtään mitään, ei edes sitä rötväämistä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä! Siinä saa olla heti valppaana aamusta :/ Täytyy nauttia tästä, kun nyt nukkuvat niin pitkään. En usko, että kauaa pysyy tilanne näin hyvänä :D
      Heh, oot ihan oikeassa :D Niin äitiä! Miksei sitä osaa nauttia ja vaan olla, kun kerrankin tulee tilaisuus siihen..?! :D

      Poista
  3. Lasten kanssa keksii kyllä mitä ovelampia ratkasuja :)

    Nauti, rentoudu. Lauantaina nähdään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojoo! Oon huomannut :D Ja ne refleksit mistä puhuttiin silloin meillä; nyt mullakin on refleksit parantunut ihan hirveästi! Mm.nappaan putoavan mukin sekunnissa keskellä yötä, ettei pojat vaan herää ;D

      Ens viikolla nähdään <3

      Poista
  4. Katotko emmerdalea ihan säännöllisesti? Siinä on mun lempisarja :)!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JOO! :D Ihan lemppari! Oon jäänyt koukkuun jo vuosia sitten ;)

      Poista

Kiitos kommentista! <3