Sivut

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Eka kokonainen päivä äitinä

Nukuin viime yön hyvin. Heräsin jo kuuden aikaan suht virkeänä ja luin blogin kommentit kyyneleet silmissä. Niistä herkistyneenä nukahdin uudelleen ja heräsin seiskan jälkeen aamulääkkeiden ottoon. Söin aamupalaa ja nautin mehusta. Punaista sekamehua, sitä teki niiiin mieli ennen sektiota, kun olin ollut jo pitkään kuivin suin. 

Kävin suihkussa ja näin itteni kokovartalopeilistä ekaa kertaa 2 kuukauteen. En järkyttynyt niin pahasti mitä kuvittelin. Maha on vetäytynyt tosi hyvin, sektiohaava on siisti (mustelmilla) ja olo on kevyt. Suihku teki ihmeitä olemukselle ja mielelle. 

Käytiin poikien luona Jessen kanssa kaksi kertaa tänään. Yön aikana A-vauva oli terhakoitunut, mutta B-vauva oli joutunut hengityskoneeseen. Pikkuinen oli väsähtänyt hengittämiseen ja sen takia vaihdettiin ylipainenasaali hengityskoneeseen. Poikien hoitaja sanoi, että koneesta päästään luultavasti eroon tulevien päivien aikana, ehkä jo tänä yönä. Pidettiin pojua kapalossa (eli pidettiin käsiämme pojan pään päällä ja selällä), juteltiin kovasti ja saatiin poika rauhoittumaan ja nukahtamaan. 

Osallistuttiin A-vauvan hoitoon. Annettiin maitoa nenämahaletkuun ja pikkusuulle maisteltavaksi, pidettiin kapalossa ikävien toimenpiteiden aikana ja harjoiteltiin otteita, mm.vaipan vaihdossa. Pelottaa käsitellä niin pientä ja haurasta rakkauspakkausta. Sitä miettii miten ja mihin uskaltaa koskea. Olo on epävarma ja tietämätön. Hoitaja on onneksi tosi mukava ja auttaa ja opastaa meitä hyvin. 
Kerrottiin poikien etunimet osastolla ja heti tuli jotenkin konkreettisempi olo ja tunsin pääseväni lähemmäs poikia. 

Olen saanut vietyä pojille oman maman maitoa :) Käsilypsyllä on tullut jo ihan hyvä määrä. Toivottavasti maidontuotanto lähtee kunnolla käyntiin ja pysyy hyvänä, ettei siitä tule stressiä. 

Tänään koin ulkoilman ekaa kertaa tasan 2 kuukauteen. Se oli jännittävää! Kuulin liikenteen, tunsin lämpimän ilmavirran, aurinko lämmitti ja kevyt tuuli tarttui hiuksiin. Ihan mahtavaa, kun voi vapaasti taas liikkua ja sitä jopa suositellaan! Huomenna heti aamusta poikien luo, toivottavasti B-rakas jaksaa taas hengittää itse ja voi hyvin ja A pysyy yhtä hyväkuntoisena. xxxx


22 kommenttia:

  1. En voi kyllä edes kuvitella miltä susta tuntuu, kun saat liikkua vapaammin ja pääsit ulos. :') Sen suihkun kyllä muistan itsekin ja se olo sen jälkeen. Ihana tunne! :) Ei kestäis kyllä lukea tällasia ko raskaushormonit hyrrää ja itken kaikelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä ihan itsekään tajua kunnolla. Hassua miten nyt tulee hetkiä, jolloin käyn läpi uudelleen ja uudelleen osastoajan tapahtumia. Kait tää on jonkunlaista henkistä "läpikäymistä".
      Joo, suihku teki ihmeitä! Niin sitä vaan osaa tietyissä tilanteissa olla kiitollinen ihan perusasioista! :D

      Poista
  2. Ihanaa kuulla sun kuulumisia! Oot ollu mielessä :)

    VastaaPoista
  3. Ihana kuulla, että poikien (ja tietysti myös sun) vointi hyvä. Pikkuiset on hyvässä hoidossa, Suomessa on maailman parhainta keskoshoitoa ja kohta saatte varmasti pojat kotiin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Niin on, ollaan ihan uskomattoman kiitollisia ja onnellisia siitä, että Suomessa on todella huippuhoito! <3

      Poista
  4. Nyt kun vauvasi ovat syntyneet niin oletko jälkikäteen pelästynyt enemmän sitä, että olisivat syntyneet jo siellä viikoilla 24? Mietin vaan, että kun 1500 grammainen on niin pieni niin siitä 2/3 pois on jo todella pieni. Ajattelin, että nyt kun konkreettisesti näet minkäkokoinen 1500 grammainen on..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Se oli ensimmäisiä ajatuksia, kun näin pienet poikani ekan kerran. Pelästyin. Kuvissa näyttivät isommilta kuin "livenä".
      En uskalla ajatellakaan miten paljon pelottavampaa tää kaikki olisi jos pojat olisivat syntyneet vielä aikaisemmin! Onneksi meillä kävi niin hyvin, että kuitenkin päästiin sieltä 21 viikolta (jolloin kaikki näytti huonolta) 10 viikkoa eteenpäin!

      Poista
  5. Valtavasti onnea koko perheelle!

    Tuosta maitoasiasta: älä stressaa maidon määrästä. Kai sinulle on kerrottu, miten pieni on vastasyntyneen vauvan maha? (Pahoittelen jo etukäteen, jos kuulostaa luennolta, mutta siltä varalta, että asia sinua huolettaa...) Täysaikaisen vastasyntyneen vauvan maha on aluksi yhtä pieni kuin marmorikuula, sellainen pikkuruinen. Ja kun täysaikaisen vauvan maha on niin pieni, niin keskosen maha on tietenkin vielä pienempi! Eli toisin sanoen, jos maitoa tulee nyt aluksi pisara kerrallaan, se riittäisi jo yhteen ruokintakertaan. :) Tietty niin pieni maha myös tyhjenee nopeasti, mutta jos sulta ei ala heti virrata maitoa Niagaran lailla, se EI tarkoita sitä, että jokin olisi pielessä. Yksittäisen lypsämiskerran määrän sijaan tärkeämpää maidontulon ja määrän kasvattamisen kannalta olisi se, jos jaksat lypsää tai pumppailla usein (eli esim. 6-8 kertaa vuorokaudessa). Logiikka menee niin, että mitä useammin maitoa poistuu rinnasta edes pikkiriikkisen kerrallaan, sitä vahvempi viesti se on rinnoille, että nyt vauvat ovat täällä ja tarvitsevat ravintoa, ja sitä enemmän rinta alkaa tuottaa maitoa. Kysynnän ja tarjonnan laki siis on kyseessä. Huomaat vielä! :)

    Ja vielä sellainen rohkaisu sulle, että keskosvauvan äidin maito on aluksi vielä ravinteikkaampaa kuin täysaikaisena syntyneen vauvan äidillä - luonto siis avittaa vielä tässä asiassa. Eli ne pienetkin pisarat ovat ihan superruokaa minityypeille. Kyllä se hyvin alkaa sujua! Aivan upeaa, että nyt jo maitoa on alkanut tulla, se on hieno saavutus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! :)

      ja kiitos kommentista! :) Ei todellakaan ollut luento! Blogin pitämisen parhaita puolia on kommunikointi muiden kanssa. Se, että saa vinkkejä ja kokemuksia muilta. Itse, kun oon vielä untuvikko! :)
      Päivä päivältä on helpottanut, kun oon saanut lisää tietoa hoitajilta. Nyt pumppaus menee aikalailla omalla painollaan ja koitan olla stressaamatta. Hoitajat painottavatkin juuri sitä, että jokainen tippa on arvokas.

      Poista
  6. Mä en voi kuvitella mitä olet joutunut kokemaan, et päässyt sairaalapedistä mihinkään, edes ulos kahteen kuukauteen!!!!!!!!Ja nyt, pojat on syntyneet ja luojan kiitos terveitä, ja sinä pääset nauttimaan taas elämän itsestäänselvyyksistä joiden olemassaolon ehtii unohtaa ennen kuin törmää tällaiseen blogiin missä tuleva äiti taistelee saadakseen pienokaisensa turvallisesti maailmaan. Olet ehdottomasti upea esimerkki siitä, että toivoa on niin kauan kuin uskoo. Onnea vielä ja paljon haleja ja pusuja pojille<3 -Susan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Susan, kiitos ihanasta kommentista! <3 Sait mut kyyneliin! :') Kiitos!!!

      Poista
  7. Voih ihanaa! Nyt se äitiys sitten ihan oikeasti alkoi :)
    Onnea vielä kerran <3 Ja reippaita ja niin suloisia poikia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! :) Kiitos <3 Laitan emailia lähipäivinä! :)

      Poista
  8. Ihanaa että pääsit ulos! :) Kaksi kuukautta kun on tuhottoman pitkä aika olla sisällä. Pidän B-pienokaisille peukkuja tästä yöstä että saa olla ilman hengityslaitteita! Itsekin olen syntynyt keskosena, mutta en muista olinko kuinka pitkään hengityskoneissa jos olin.

    Maltamattomana odotan lisäkuulumisia ;) Niin ihana lukea sun blogia ja kuulla teistä. Kiva, että olet jo niin hyvävointinen, toisilla menee tosi kauan parantua sektiosta.

    Ihania hetkiä pikkuisten kanssa ja toivotaan lämpimiä ilmoja, että pääset jälleen ulkoilemaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli, ihan uskomatonta! :) Toistaiseksi B on nasaalissa, onneksi teho on vähennetty minimiin, eiköhän siitä vieroituta piakkoin!
      Kiitos kovasti :) Postailen kuulumisia mahd.usein, täytyy ensin tottua tähän "uuteen elämäntilanteeseen" :)

      Poista
  9. Oi teijän pojat on syntyneet sillä välin kun oltiin reissussa! Ihanaa ja paljon onnea koko perheelle! <3

    Tuplat 10+5

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitos kovasti :)
      Onnea tuplauutisesta, ihanaa! Hyvää odotusaikaa <3

      Poista

Kiitos kommentista! <3