Sivut

tiistai 14. tammikuuta 2014

Perfect housewife?

Siivoaa, pyykkää, kokkaa, hoitaa lapset. 

 
Meillä on yleensä suhteellisen siistiä. Rakastan siivoamista ja sitä, että koti on siisti. Olen aina ollut sellainen, jota häiritsee jos kotona on sotkuista tai sänky petaamatta. Se vaikuttaa suoraan mun mielialaan. Poikien ollessa ihan pieniä, oli kotikin välillä aika kaaoksessa. Sänky petaamatta, keittiö täynnä likaisia tuttipulloja, vaipparoskis pursui ja nurkat oli täynnä villakoiria. Väsytti paljon ja kaikki aika meni poikien hoitamiseen ja uuden arjen opetteluun. Silloin jo sängyn petaaminen sai hymyn huulille.  

Tavarat on oikeilla paikoillaan, vaatteita ei loju lattialla tai muuallakaan ja likaiset astiat ja pullot tiskaan heti, kun pojat sen sallivat. Pyrin siihen, että koti on kunnossa lähtiessäni vaunulenkille noin klo 12. Aamupuuron jälkeen Theo ja Jimi yleensä viihtyvät keskenään leikkien sen aikaa, että saan pedattua, tiskattua ja laitettua vaunut ja ulkovaatteet lähtökuntoon. Lenkiltä on kiva palata siistiin kotiin.

Siivoan kunnolla (pölyt, imurointi, lattioiden ja wc:n pesu) kerran viikossa tai kahdessa. Pyykkiä pesen sitä mukaa, kun pyykkikori täyttyy. Yleensä 2-3 kertaa viikossa riittää.

Ruoan suhteen meidän tulisi skarpata. Ei tehdä lämmintä ruokaa päivittäin. Ennen poikia oli ruoka valmiina, kun Jesse tuli töistä. Nykyään en enää aina laita ruokaa päivällä, koska Jesse syö töissä eikä ole nälkäinen kuin vasta myöhään illalla, jolloin syö iltapalaa. Itselleni teen lounaaksi munakkaan tai jotain muuta yhtä helppoa ja nopeaa. Tähän tulee muutos viimeistään sitten, kun pojat alkavat syödä samaa ruokaa meidän kanssa. 

Meillä ei ole listaa siitä kumpi tekee mitäkin kotitöitä eikä Jesse onneksi ajattele niin, että kotityöt ja lastenhoito olisivat vain minun hommiani. Minä siivoan ja pyykkään enemmän, koska tykkään siitä niin paljon ja Jesse laittaa enemmän ruokaa. Edellisessä asunnossamme ei ollut tiskikonetta ja silloin Jessellä oli "tiskitiistai", heh. Tiskaaminen on sellainen homma, mikä ei kuulu toplistaani. Pelkkien tuttipullojen ja muutaman kattilan tiskaaminen menee kyllä.

Olen päivät kotona poikien kanssa, kun Jesse on töissä. Välillä tuntuu kurjalta, kun molemmat pojat huutavat ja minulla on pinna kireällä Jessen tullessa töistä. Onneksi niin ei tapahdu usein, mutta kuitenkin. Jesse tulee noin klo 15 kotiin, juuri poikien toisien päikkäreiden aikaan. Siihen aikaan molemmat ovat väsyneitä, mutta (yllättäen) eivät suostu nukahtamaan. Jos molemmat huutavat väsymystään, vien heidät sänkyyn ja nostan syliin rauhoittumaan vuoron perään. Kun Jesse tulee, hän vaihtaa likaiset työvaatteet pois, pesee kädet ja ottaa toisen pojan. Silloin tilanne rauhoittuu nopeasti ja molemmat nukahtavat. Tosiaan, onneksi näitä tilanteita on aika harvoin. Vastakohtana taas tuntuu kivalta, kun Jesse tulee siistiin kotiin, pojat on juuri syötetty ja he leikkivät tyytyväisinä. Niin ja vaimokin on oma itsensä eikä hermoraunio ;) ...


Arvostan sitä suuresti miten Jesse jaksaa heti olla poikien kanssa, olla läsnä ja auttaa tullessaan töistä. Olen kuullut, että monilla on selvä työnjako: äiti hoitaa kodin ja lapset (mikäli siis äiti on kotona lasten kanssa) ja isä käy töissä. En tiedä miten itse jaksaisin jos Jesse ei yhtään auttaisi kotona tai poikien kanssa. Töissä täytyy jaksaa ja olla skarppina, mutta ei minullakaan kotona kahden vauvan kanssa ole mahdollisuuksia hengähtää, etenkään kun meidän ihanaiset ei nuku päiväunia kuin max 30min eivätkä edes samaan aikaan aina. Voisin ylistää Jesseä vielä lisää, koska Jesse auttaa myös öisin. Hoidetaan yleensä yhdessä se yksi yösyöttö, koska me molemmat ollaan sitä mieltä, että niin se toimii parhaiten. Ollaan kokeiltu vuoroöitä, minä hoidan yksin ja vaikka mitä, mutta näin se toimii meillä parhaiten. Jesse haluaa onnekseni auttaa! Jos Jesse on tosi väsynyt, niin tottakai annan nukkua ja syötän pojat yksin.   

Tästä tekstistä voi tehdä yhteenvedon, että olen kaukana perfect housewifesta ja kiiltokuvaäidistä. Joskus olen aivan täynnä poikien väsykitinää, siirrän imuroinnin seuraavaan päivään enkä tee päivittäin ruokaa, mutta kuitenkin me pärjätään hienosti, ulkoillaan päivittäin, pidetään kiinni rutiineista ja rytmistä ja ollaan onnellinen perhe! Eikö se olekin tärkeintä?

Onko teillä selvää "työnjakoa"?  xxxx         

10 kommenttia:

  1. aivan ihana mies sulla! <3 meillä ollaan vielä tuossa sekasorto vaiheessa kun yöt on mitä on ja ollaan väsyneitä. Varmasti meilläkin alkaa tulla siistimpää tyttöjen kasvaessa ;)

    Meilläkin mies auttaa tosi paljon eikä oletakaan että pääsisi siistiin kotiin ja lihapatojen ääreen :) Yöt hoidan kuitenkin yksin viikolla, että hän saa nukkua. Mun mielestä kaksosperheissä ei ole mahdollista ettei isä osallistu. Meillä ainakin olisi tullut jo avioero! :D mutta aivan ihanaa että Jesse auttelee sua ja elää mukana täysipainoisesti lastenhoidossa. Kun tosissaan ei tämä tuplien kanssa kotona oleminenkaan helppoa tai mitään lomaa ole! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! <3 En tiedä mitä tekisin ilman. Kyllä se siitä! :)

      Haha, ei olekaan!!! Mua välillä harmittaa ihan hirveästi, kun en pysty hoitamaan öitä yksin. Ihmettelen suuresti miten Jesse jaksaa lähteä töihin kamalan yön jälkeen. Tottakai silloin hoidan yksin, kun on vaan perusherätykset kerran tai pari. Jesseä tarvitaan siinä vaiheessa, kun molemmat huutaa monta tuntia eikä äidilläkään ole itku kaukana :D Ei todellakaan ole mitään lomailua, vaikka pääsääntöisesti todella ihanaa onkin :) <3

      Poista
  2. Sulla on kyllä herttasin mies mitä tiiän :) Sama juttu tuon sotkuisuuden kanssa, meillä oli kokonaisen viikon syömättömyyttä ja joka kerta ruuat lensi lattialle. Olin imuroinut kolmen päivän aikana 7 kertaa ja silti sitä ruokaa oli aina lattialla.. En vaan jaksanut muutamaan päivään tehdä mitään ja sen kyllä huomasi mielialassa... Olin jotenkin tosi maassa.. Eilen otin itteäni niskasta kiinni ja kaikesta väsymyksestä huolimatta siivosin koko kämpän ja ai että mikä tunne sitä seurasi, jotenkin helpottunut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on! :) Voi ei! Toivottavasti tää vaihe on jo ohitettu! ei varmasti ole kivaa! Ei syömättömyys eikä sotku! Oot kyl ihan super, mä en jaksais ihan noin montaa kertaa imuroida, ehkä vaan korjaisin pahimmat pois :D supermami <3

      Poista
  3. Täällä myös inhottaa sotkuisuus. Toi mun 1v 1kk termiitti ei ainakaan auta siinä siivoomisessa, yhden huoneen saa siivottua niin toinen on jo kaaoksen vallassa. Mä olen ihan kamala jos meillä on sotkusta. Tiuskin ja huudan vaan miehelle :D Sitten kun oon siivonnu niin hymyilen ja oon hyväntuulinen. Miten se voikaan olla niin ?

    Mä en tajua tota työnjakoa että mies käy töissä ja nainen hoitaa kodin ja lapsen/lapset. Ei toimis meillä. Tottakai mä olen päävastuussa lapsen ja kodin hoidossa, mutta kotiin tullessa mies saa osallistua ihan samalla tavalla. Ei kotiäitinä oleminenkaan mitään rentoilua ole:D

    Teillä on ihanat lapset<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha voi ei :D Se vaikuttaa kyl tosi paljon! Jopa jo petaamaton sänky saa suupielet alas :D

      En minäkään. Ärsyttäis suunnattomasti jos Jesse ajattelisi niin. Pojista on ihanaa, kun isi tulee mukaan leikkiin heti töistä tullessaan :)

      Kiitos Petra! :)

      Poista
  4. Huh sä oot ahkera! Tuntuu että mä oon ihan laiskiainen... Tosin se pieni helppous sulla VIELÄ on kun lapset eivät juokse täyttä häkää eteenpäin ;) On meillä työnjakoja toki. Mies hoitaa lähes aina tiskit ja imuroinnin kun sit taas minä ruuanlaiton ja pyykinpesun ja lapseemme liittyvät asiat. Mä tiskaan jos päivän aikana kerkiin :D Mutta toi nappula kyllä toisinaan saa jo ruuanlaiton melkein mahdottomaks...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, toisinaan :D Välillä jätän kaiken tekemättä ja makaan sohvalla! :D Hyvä jos teillä on löytynyt ne "omat hommat", tärkeintä, että jako toimii teillä ja kotityöt hoituu :)

      Joo se helpotus on vielä, kauhistuttaa jo nyt miten arki sitten muuttuu, kun täällä lähdetään liikkeelle... Ehkä se siitä ;)

      Poista
  5. Kuulostaa siltä että hyvin tiellä sujuu :) Itselle tekee välillä tuon yhdenkin (4kk) hoitaminen tiukkaa jos on väsynyt ja mikään ei tunnu vauvalle kelpaavan, sitä silloin miettii että miten ihmeessä toiset pystyy hoitamaan kahta tai useampaakin vauvaa. Muuta ei voi kun toivotella paljon voimia arkeen!
    Meillä minä hoidan kodin (siivous,tiskaus,pyykki) koska oon jokseenkin tarkka tietyistä jutuista ja käy mulle paremmin että mies ei puutu niihin ollenkaan. :D Ruokaa se sais kyllä tehdä kun en sitä itse oikeen osaa, mutta ei se siitäkään oikeen innostu, oon niin nirso (ja kasvissyöjä) että vaihtoehdotkin on aika rajallisia... Vauvan hoidossa se toki auttaa, onneksi :) Yhessä tuttava perheessä mies sanoi jo heidän odottaessaan lasta ettei aio vaihtaa yhtäkään vaippaa, eikä ole vaihtanutkaan, sitä en kyllä mäkään sulattais.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Hyvin sujuu!

      Hih, täällä toinen tarkka ;) Oon oppinut hölläämään ja annan Jessen tehdä asiat omalla tavallaan, kun ei siitä loppupeleissä mitään haittaa ole jos esim.vauvanvaatteet on eri tavalla viikattu ;)

      Oho, en sulattais minäkään! Huhhuh!

      Kiitos tsempeistä, voimia sinne myös! :)

      Poista

Kiitos kommentista! <3