Sivut

sunnuntai 23. elokuuta 2020

Potkulauta ja potkupyörä kaksivuotiaalla

Ellen viihtyy hyvin ulkona ja seuraa isoveljien leikkejä, keinuu ja leikkii hiekkalaatikolla. Hän tutkii kiviä, kulkee ympäriinsä ja on kiinnostunut isommista lapsista, erityisesti tytöistä. Meidän taloyhtiön poikavaltaisuus on hieman tasoittunut uusien naapureiden myötä ja Ellen on innoissaan uuden perheen tytöistä. 

Ellen on siinä iässä, että hän yrittää olla yhtä iso kuin muut. Pojat ajavat pyörillä ja potkulaudoilla ja skeittaavat. Ellen yrittää tietysti samaa! Hän sai kaksivuotislahjaksi ihanan potkulaudan, jolla potkuttelee menemään joukon jatkeena. 

Hän on rakastunut poikien vanhaan muumipyörään, mikä on vielä hieman liian iso. Jesse kunnosti pyörää toissapäivänä, mutta päätettiin ottaa tähän väliin käyttöön potkupyörä. 

Pojat ajoivat potkupyörillä innoissaan useamman vuoden jo 2-3-vuotiaasta, joten meillä on siitä hyvät kokemukset. Se kehittää lapsen tasapainoa ja antaa ensituntumaa pyöräilyyn. Meillä pojat oppivat nopeasti polkemaan polkupyörällä potkuttelun jälkeen. 

Potkulauta on Smartrike (XS-lelut) ja kypärä Jupiter -merkkinen (Prisma) 

Ylpeä tyttö! 

Ostettiin Ellenille suloinen Kinderkraftin 14-tuumainen potkupyörä. Suosittelen muuten katsomaan tori.fi jos etsinnässä on esimerkiksi potkupyörä. Perjantaiaamuna päätettiin, että hankitaan potkupyörä ja selattiin hetki torin tarjontaa. Löytyi muutamakin kiva vaihtoehto, mutta päädyttiin uutta vastaavassa kunnossa olevaan Kinderkraftiin ja haettiin se heti iltapäivällä. Todella kätevää! 

Potkupyörää oli tietysti pakko päästä heti kokeilemaan ja alun haparoinnin jälkeen Ellen alkoi ymmärtää miten pyörä pysyy pystyssä. Potkupyörää voi säätää tangosta ja satulasta, joten se on pitkäikäinen. 

Uskon, että potkulaudasta ja potkupyörästä on paljon iloa Ellenille ja ne tulevat olemaan kovassa käytössä. Parasta on nähdä miten ylpeä Ellen on siitä, kun voi ajella poikien mukana! 

Onko teidän lapsilla käytössä 

joku menopeli?   

torstai 20. elokuuta 2020

REMONTTI: Ennen & jälkeen -kuvat


Laitoin eilen Instagramiin kuvat alakerran remontin eri vaiheista. En ollut tajunnutkaan kuinka moni odotti ennen&jälkeen -kuvia. 

Long story short: aloitettiin loppukeväästä alakerran pintaremontti. Se on ollut suunnitelmissa jo siitä asti, kun kuusi vuotta sitten muutettiin tänne. Koronalomautukseni aikana kaivattiin piristystä ja jotain kivaa projektia, joten päätettiin aloittaa kodin remontoiminen. 

Purettiin osa keittiön ja olohuoneen välisestä seinästä, jotta saatiin tila avarammaksi ja valoisammaksi. Maalattiin kaikki seinät olohuoneessa ja keittiössä. Osa Tikkurilan Höyry (maalarinvalkoinen) ja osa Laasti. 

Vaihdettiin vanha, loppuun kulunut mosaiikkiparketti vaaleaan laminaattiin. Laminaatti on Kymppilattiat Ariel tammilaminaatti. Uusittiin listat ja vaihdettiin olohuoneen isoimman seinän sisustusta. Haluttiin seinästä yksinkertainen ja selkeä. 

Ennen & jälkeen 


Olohuoneen yleisilme on nyt ihanan seesteinen ja yhtenevä. Se sopii paremmin yhteen alakerran vessan kanssa ja pikkuhiljaa koko koti näyttää enemmän meiltä.   

Seinän kaataminen ja lattian vaihtaminen muutti alakerran paljon valoisammaksi. Lattia ei enää näytä likaiselta ja tilaa vaikuttaa olevan paljon enemmän. 

Ollaan todella tyytyväisiä muutoksiin! Seuraavaksi jatkamme pienempien projektien parissa, kuten keittiön välitilan vaihtaminen ja kylpyhuoneen kaappien fiksaaminen uuteen järjestykseen. 

Mitä pidätte muutoksesta?

maanantai 10. elokuuta 2020

Päivähoidon alkaminen ja arkeen totuttelemista


Huh, viime viikosta on selvitty!

Palattiin Jessen kanssa lomalta töihin ja Ellenillä alkoi dagis. Suurin stressi Ellenin dagiksen alkamisen lisäksi oli keksiä pojille paikka meidän työpäivien ajaksi, koska koulu ja iltapäiväkerho alkavat vasta tällä viikolla. Onneksi kaikki järjestyi ihanien läheisten ansiosta! 

Pojat olivat maanantaista perjantaihin päivät mm. vaarin, kummin ja naapurin luona. Tein lounaan valmiiksi ja vein heidät "päivähoitoon". Poikien mielestä viikko oli todella kiva ja tänään tuli pettymyksenä, että joutuvat olemaan vain kotona. 

Ellenin päivähoito alkoi maanantaina huonommin kuin koskaan. Ellen aloitti dagiksen siis jo tammikuussa, jolloin hän jäi pehmeän laskun jälkeen ongelmitta hoitoon. Koronatilanteen takia hän jäi kotiin maaliskuussa ja oli melkein puoli vuotta kotihoidossa. Puhuttiin paljon dagikseen menemisestä, pakattiin reppu yhdessä ja ostettiin uudet tossut. 

Maanantaina meitä oli vastassa uusi aikuinen, joka otti Ellenin vastaan ulko-ovelta. Koronan takia lapset jätetään hoitoon ulko-ovella. Ellen alkoi itkeä, huusi mammaa ja yritti rimpuilla aikuisen sylistä pois. Kurja tilanne kaikinpuolin, mutta itku oli kuulemma kestänyt vain hetken ja päivä oli mennyt hyvin. Hänellä oli onneksi lyhyitä päiviä, kun Jesse haki hänet jo viimeistään kolmelta ja vien hänet aina vasta klo 9. 

Tiistain reaktio oli paljon kevyempi ja loppuviikosta hän käveli itse sisään reppuaan kantaen ja vilkutti heipat! Olen onnellinen, että hän tottui taas niin pian hoitopaikkaan. Tänään hän sanoi heti aamusta "Ellen dagis" ja näytti uusia vilkkulenkkareitaan, joista on tullut "dagiskengät". 

Olin viime viikolla todella väsynyt iltaisin. Arkeen totutteleminen vie voimat. Paljon auttoi jo se, kun saatiin järjestettyä poikien hoito ja Ellen jäi hyvillä mielin hoitoon, pääsin iltalenkille ja tehtiin seuraavan päivän lounas jo illalla valmiiksi. 

Tämä viikko on onneksi parempi ja olen vapaalla tiistain ja keskiviikon. Aion olla lasten kanssa rauhassa kotona ja saadaan kivaa kahviseuraa meille. Meillä on myös leikkitreffit puistossa ja käydään ostamassa vielä muutama juttu torstaina alkavaa koulua varten. 

Kivaa viikkoa kaikille!