Vuosi vaihtuu

Me ollaan tänään kotona koko perhe. Normaalit iltarutiinit poikien kanssa ja kovasti toivotaan, että nukahtaminen sujuisi suht ongelmitta, että voidaan hetki olla tänään kahdestaan. Ajateltiin mennä kahdestaan parvekkeelle, kun vuosi vaihtuu; kilistellä, juoda lasilliset, katsella ilotulituksia ja aloittaa uusi vuosi rauhallisesti yhdessä. Ollaan jo viikko sitten päätetty miten "juhlistetaan" uutta vuotta, mutta saa nähdä toteutuuko tämä eli jaksetaanko valvoa klo 24 asti, heh. Poikien yöt on todella katkonaisia ja pisimmät yhtäjaksoiset unet meillä on max 2 tuntia. Jimi ja Theo itkeskelee läpi yön yleensä ainakin kerran tunnissa eli täällä ollaan väsyneitä... Meillä oli pitkään hyvä unijakso ja nyt sen jälkeen tämä vaihe tuntuu rankalta. Pistän tämän surkean vaiheen hampaidentulon piikkiin ja koitetaan vaan jaksaa.

Käytiin aamupäivällä kaupassa ja samalla reissulla haettiin pitkästä aikaa Makuunista irttareita. Tänään herkutellaan ja ollaan perheen kesken. 

Onnellista uutta vuotta kaikille! xxxx   

Joululahjat

Theo ja Jimi saivat tosi kivoja ja tarpeellisia juttuja joululahjaksi! Vain osa lahjoista oli erikseen merkitty jommalle kummalle, suurin osa oli yhteisiä. Vaatteitakin me käytetään aina sekaisin.

Neuvolakortteihin kannet, Disney Satuaarre -satukirja, Chiccon tärisevä pupulelu ja Fisher Price ääntä pitävä leikkikamera.

Barbapapa ruokalaput ja lusikat, kaksi lahjakorttia Stockmannille ja Niken kengät. Kengät on kokoa 18,5, joten ne on nyt aikalailla sopivat. Pojat on tosi suloisia nuo jalassaan!

Jimi sai ihanan säästöpossun. Theo sai kummiltaan ristiäislahjaksi junasäästöpossun ja nyt Jimikin sai omansa. Theo sai suloiset ja värikkäät Marimekon puupalikat. En edes tiennyt, että Marimekolla on myös tällaisia myynnissä. 

Karvalakit H&M, Name it:n tähtipaidat, H&M:n yöpukuja koossa 80cm ja Lindexin yöpuvut koossa 74cm. Siivotessani poikien vaatekaappia huomasin, että sopivia yöpukuja on enää 4 kpl eli nämä tuli tosi tarpeeseen! 

 Lindexin raitabody 74cm ja sukat 16-18, Newbien tähtibody koossa 74cm. Nämä oli Jimille.

Marimekon ihanat yöpuvut koossa 74cm. Sininen Jimille ja vihreä Theolle.

Olenkin jo tainnut kertoa aikaisemmin, että pojat saivat joululahjaksi myös Stokke Tripp Trapp -syöttötuolit, baby setit ja pehmusteet. Niistä otan kuvaa, kun ne on koottuna. Vielä menee kuitenkin hetki ennen kuin niitä voi alkaa käyttää. Valittiin väriksi valkoinen.

Muutama vaate jäi kuvaamatta, mutta tässä suurin piirtein se mitä pojat saivat. Aivan ihania juttuja!

Mitä te saitte joululahjaksi? xxxx
 

Meidän joulu

Rennot ja mukavat kolme päivää takana. Jouluaatto, joulupäivä ja Tapaninpäivä. Jouluaatto meni meidän molempien lapsuudenkodeissa. Aamupäivällä oltiin kotona ja käytiin vaunulenkillä. Lenkillä poikettiin myös Lindexiin katsomaan vauvanvaatteiden aletarjontaa ja ostettiin pojille muutamat housut, sukat ja bodyt. Iltapäivällä mentiin Jessen vanhemmille. Hengailtiin, Jesse kävi saunassa, pojat ihmetteli joulukuusta, syötiin jouluruokaa ja avattiin lahjoja. Jimi ja Theo saivat valkoiset Stokken Tripp Trapp- syöttötuolit (+ niihin baby setit & päälliset) Jessen vanhemmilta ja isovanhemmilta. Me saatiin Jessen kanssa lakanoita, itsetehdyt patalaput ja leffalippuja lastenhoidon kera.

Kuuden aikaan lähdettiin mun vanhemmille. Välimatka on noin 1 km eli ei ollut pitkä matka. Siellä jatkettiin oleilua, juotiin kahvit ja syötiin jälkiruokia ja avattiin lisää joululahjoja. Jimillä ja Theolla oli paljon avattavaa, koska oltiin raahattu sinne myös kaikki kummeilta saadut lahjat. Me ostettiin pojille vain yksi, yhteinen lahja: Fisher Pricen lelu. Vain yksi lahja meiltä sen takia, että pojat eivät kuitenkaan vielä ymmärrä lahjojen päälle ja tiedettiin, että pojat tulevat kuitenkin saamaan avattavaa kummeilta ja sukulaisilta ;) Theo tykkäsi lahjapaperin rapinasta, mutta Jimiä ei niinkään kiinnostanut. Saatiin vaikka mitä kivaa! Haluaisitteko nähdä mitä meidän paketeista kuoriutui? 

Jouluaatto oli ihanan tunnelmallinen ja rauhallinen. Oli paljon kynttilöitä, suklaata, joulumusiikkia ja kaikista läheisimmät ympärillä. Tänä vuonna joulu oli ainutlaatuinen, koska oli Theon ja Jimin ensimmäinen joulu. Otettiin pojista aivan ihania kuvia siskoni kameralla, täytyy laittaa muutama otos tänne, kunhan saan kuvat. Pojat väsyivät yhdeksän aikaan illalla ja vaihdettiin yöpuvut valmiiksi päälle, mutta kumpikaan ei malttanut nukahtaa. Lähdettiin kotia kohtia yhdentoista aikaan ja uni tuli lyhyen matkan aikana. Sänkyyn siirrettäessä molemmat heräsi ja yliväsymys oli ottanut vallan. Heijattiin ja hyssyteltiin molempia 1,5 tuntia. Ei olla aikoihin jouduttu rauhoittelemaan niin pitkään eikä kuultu sellaista väsykitinää. Oltiin itsekin pitkästä päivästä väsyneitä, joten ihanasti mennyt joulu sai vähän kurjan lopun. Onneksi uni voitti lopulta ja päästiin kaikki nukkumaan. Pojat nukkuikin 6 tuntia putkeen ja syötiin seuraavan kerran vasta aamulla.

Joulupäivää vietettiin taas molemmissa mummiloissa. Pojat saivat lisää sylittelyä ja Jesse kinkkua. Palattiin kotiin hyvissä ajoin, että päästään takaisin normaaliin iltarutiiniin. Pojilla alkoi kuitenkin taas sama kitinä ja itku, tällä kertaa se tosin jatkui vain tunnin. Yö nukuttiin hyvin ja tänään käytiin pitkällä vaunulenkillä ja kahvilla mun vanhemmilla. Ollaan oltu nyt loppupäivä vaan kotona, leikitty ja siivottu. Pyykkiä on kertynyt iso kasa ja nurkkiin on ilmestynyt taas villakoiria. Kynttilät palaa ja juodaan glögiä. Jesse menee huomenna töihin, mutta onneksi heti alkaa viikonloppu. On niin kivaa olla koko perheen kesken. Olisi paljon kirjoitettavaa, mutta palaan uusien juttujen kanssa myöhemmin.

Miten teillä meni joulunvietto? xxxx
     

Jouluntoivotus

 

Me oltiin aamupäivällä vaunulenkillä koko perhe ja nyt me lähdetään Jessen vanhemmille, jossa ollaan alkuilta ja sieltä jatketaan mun vanhemmille, jossa ollaan loppuilta. Onneksi meidän molempien vanhemmat asuu ihan lähekkäin, niin tällainen järjestely sujuu hyvin ilman sen kummempaa reissaamista.

Miten te vietätte joulua? xxxx

Oikein ihanaa ja rauhallista joulua teille kaikille!  ♥

Arvonnan voittaja

Lamazen Ryhävalas Ryskyn saa Noorasusanna!

Paljon onnea sinulle, laitan sähköpostia tänään.

Kiitos todella paljon kaikille osallistuneille. Onneksi päätin arpoa voittajan (random.org), koska en olisi mitenkään osannut valita vain yhtä. Oli kivaa ja koskettavaa lukea kenelle antaisitte Ryskyn ♥ 

Hyvää viikonloppua!  

xxxx

Onnistumisen ilo

Eilen oli tosi hyvä päivä. Jos olisin tullut kirjoittamaan etenkin aamupäivän kuulumisista, olisi teksti ollut täynnä hymiöitä. Meidän minit on oppineet ihan hurjan paljon nyt viime aikoina. Oon todella iloinen siitä miten arkiset asiat on alkaneet helpottua.

Toissapäivänä päätin, että nyt loppui yksitellen syöttö sylissä, koska siihen menee niin paljon aikaa ja se luultavasti osin vaikuttaa poikien erirytmisyyteen mm.päiväunissa. Aloitettiin sitterisyöttö-harjoittelut. Toissapäivä meni vähän takkuillen, mutta entä eilinen ja tämä päivä! Eilen molemmat söivät kiltisti koko aterian sitterissä. Jimi touhottaa ja heiluu aika paljon, mutta Theolla menee oikein mallikkaasti. Theo haluaa itse pitää lusikkaa ja ohjata suuhun ja sosetta pitäisi tulla nopeammalla tahdilla kuin mihin äiti ennättää. Jimi työntää sormet joka välissä suuhun ja naureskelee, kun koitan saada niitä pois. Tärkeintä kuitenkin, että homma toimii ja saan yksin ollessakin molemmat syötettyä samanaikaisesti. Aikaisemmin pojat eivät osanneet eivätkä halunneet syödä sitterissä. Sitä rajoittivat myös refluksioireet ja hotkiminen; koko ajan piti olla valmiudessa vaihtamaan asentoa ja rajoittamaan hotkimista. Refluksi ei vaivaa enää (ainakaan tällä hetkellä) ja olo on ihan sanoinkuvailemattoman huojentunut. Ei tarvitse miettiä aina mihin pojat voi laittaa, ettei vaan maito nouse ylös eikä tarvitse herätä yöllä siihen, kun kuulee pikkuisen haukkovan henkeä tukehtumaisillaan. Miten mahtavaa onkaan kokea ns.normaali vauva-arki, siis ilman mitään ylimääräistä.

Toinen juttu; nyt alkuvaikeuksien jälkeen sose on alkanut maistua! Aloitettiin kiinteät 2kk sitten, poikien ollessa 4kk (keskosuuden takia). Silloin meille sanottiin, että kahdessa viikossa pitäisi saada ainakin puolipurkkia menemään kerralla. Huh sanon minä. Vasta viime viikolla sain menemään sen verran. Stressasin asiasta aika lailla, mutta onneksi nyt maistuu. Theo syö oikeastaan kaikkea, Jimi on vähän nirsompi. Tässä välissä oli pari viikkoa, kun oikein mikään ei maistunut kummallekaan ja olin taas huolissani.

Syy on selvinnyt, nimittäin Theolle on tullut ensimmäinen hammas! Suloinen pieni nökö alhaalla! Jimi tulee kovasti perässä: samanlaista sormien ja nyrkin syömistä, ikenien hieromista, kuolaamista ja ajoittaista ruokahaluttomuutta. Pojat ovat oppineet "syömään" jäähdytettävää purulelua ja se tuntuu auttavan pahimpaan kutinaan.

Mahtavaa, kun tuntee onnistuvansa äitinä! Pojilla on vaivat helpottaneet, itkuisuus vähentynyt ja kerrankin arki luistaa ilman sen suurempia vastoinkäymisiä. Toivottavasti saadaan nauttia näin hyvin sujuvasta arjesta pitkään!  

Missä iässä siellä on ilmestynyt eka hammas?

xxxx  

ps. muistakaa osallistua Lamaze-arvontaan täällä, perjantaihin asti aikaa! 

haaste: mitä rakastan itsessäni?

Nyt hävettää; olen saanut tämän haasteen pariltakin bloggaajalta, mutten enää muista keneltä, kun siitä on jo aikaa - syvimmät pahoittelut! Yritin selailla kommentteja läpi, mutten sitäkään kautta löytänyt. Koitan jatkossa tehdä saamani haasteet hieman ripeämmin, kiitos kovasti haasteen laittaneille! ♥

1.  iloisuus -  Iloitsen pienistä, tavallisista asioista. Iloitsen jos saan nukkua yöllä normaalia pidemmän pätkän, Theolla ja Jimillä on hyvä päivä eli masu tm. ei vaivaa, tapaan kavereita, saan kivaa postia, tv:stä tulee mun lempisarja, kynttilät palaa. Koko viikonlopun olin ihan haltioissani, kun Jesse osti mulle parvekkeelle hienot jouluvalot ja ne loistaa nätisti sisään! Vilkuilen niitä vähän väliä.
Joku muuten luuli lukioaikana, että oon epäaito, koska "ei kukaan voi olla noin iloinen joka päivä". En olekaan iloinen koko ajan, mutta joka päivä on asioita, joista olen iloinen.  
Rakastan sitä, että osaan iloita pienistä asioista!  

2. hymyily - Jesse kysyy usein mitä mä ajattelen, kun hymyilen niin leveästi (vaikka ruokapöydässä). En tiedä, mä vaan hymyilen. Mun perusilme on varmaankin hymy. 
Rakastan hymyillä!

3. sopusuhtainen vartalo - pitkä ja hoikka. Raskausaikana mietin välillä miten vartalolleni käy. Kaksosraskaus ja kahden kuukauden vuodelepo. Eihän se tietenkään päällimmäisenä ollut mielessä (etenkään vuodelevon aikana, kun pelkäsin vauvojen puolesta), mutta joskus kuitenkin. Koen olevani taas omassa vartalossani. Toki raskaus jätti jälkensä, aika isostikin, mutta 
rakastan sopusuhtaista vartaloani! 

4. toisten huomioiminen - ennen ajattelin muita aina ennen itseäni, jopa vähän liikaa. Nyt oon löytänyt kultaisen keskitien ja otan muut huomioon unohtamatta kuitenkaan itseäni. Pidän toisten ilahduttamisesta ja auttamisesta. Kohteliaisuus ja ystävällisyys tulevat automaattisesti, esim.bussissa annan aina istumapaikkani sitä ennemmän tarvitsevalle ja voin jäädä vaunujen kanssa muutamaa pysäkkiä aiemmin pois täydestä bussista jos näen, että bussiin on tulossa vaunut. 
Rakastan sitä, että osaan ottaa muut huomioon!

5. hyvä kielitaito - tai ehkä ennemmin hyvä kielipää. Olen aina ollut hyvä kielissä ja nopea oppimaan uusia sanoja. Suomi on äidinkieleni. Osaan englantia ja ruotsia. Englanti ja ruotsi sujuvat niin hyvin, että pärjään ongelmitta ulkomailla. Olen myös opiskellut hieman italiaa ja espanjaa, niiden "osaaminen" tosin rajoittuu muutamaan lauseeseen...
Rakastan hyvää kielitaitoani!  

Tällä kertaa haastan teidät, lukijat! Mitä rakastat itsessäsi? xxxx

Voita Ryhävalas Rysky

Edellisessä postauksessa kerroin saamastani Lamaze Eddie -elefantista.

Sain valita myös teille ihanille lukijoilleni arvottavaksi Lamazen lelun ja valitsin todella suloisen Ryhävalas Ryskyn. 

Ryhävalas Ryskyn paketissa lukee näin: 

- kirkkaat värit ja kontrastiväriset kuviot saavat vauvan keskittämään katseensa ja kehittävät näköaistia

- erilaiset pintamateriaalit innostavat vauvaa koskettelemaan ja tutkimaan

- vauvan motoriset taidot kehittyvät liinoilla leikkiessä

- vauva oppii piilotusleikkejä laittaessaan liinoja valaan suuhun ja vetäessään niitä ulos hengitysaukon kautta 

Nyt jollakin teistä on mahdollisuus saada tämä ihanuus omaksi.

Toimi näin: 

kerro miksi juuri sinun pitäisi saada Rysky ja jätä sähköpostiosoitteesi.
Arvon voittajan random.org avulla.      

Aikaa osallistua arvontaan on perjantaihin 20.12.2013 klo 18 asti. 

Arpaonnea! ♥ xxxx

Lamaze: Eddie the elephant

Meillä on tykästytty ihan hirmuisesti soiviin leluihin. Kaikki mikä pitää ääntä on in.

Saamani sähköposti koskien Lamazen leluja tuli siis ihan loistavaan aikaan. Sain valita pojille lelun ja aika summan mutikassa valitsin Eddie elefantin*. Eddie näytti niin suloiselta. Onneksi valitsin sen, koska se on tarkoitettu 0+ eli sopii meille ikäsuosituksensa puolesta mainiosti.

Paketti saapui ja esittelin Eddieä innoissani pojille. Theo rakastui Eddieen heti. Jimi lämpeni vähän hitaammin, mutta nyt Eddie on molempien suosikkilelu.

Eddie on todella suloinen, värikäs ja pojat tuijottavat sen suuria silmiä. Eddien korvista saa hyvän otteen ja tassut rapisevat. Rapina saa poikien silmät suurenemaan ja Theo välillä oikein hämmästelee hassua ääntä. Kärsässä on erivärisiä kuvioita ja vähän jälkijunassa tajusin (en innostuksissani vilkaissutkaan tuotekuvausta), että kuvioita painamalla saa myös ääntä. Kärsällä voi soittaa vaikka Ukko Nooan ;) Omaa soittamista voi myös nauhoittaa! 

Ainoa harmillinen seikka on mielestäni se miten voimakkaasti täytyy painaa Eddien tassua, että musiikki alkaa soida. En usko, että pojilla on vielä vähään aikaan mitään saumoja saada kipale itse soimaan. Kaikki Eddieä meillä kokeilleet aikuisetkaan eivät ole siinä onnistuneet. "Mistä se musiikki menee päälle?" 

Parasta Eddiessä on Jimin ja Theon mielestä (hymyistä ja rutistuksista päätellen) korvat, rapisevat tassut, isot silmät ja musiikki. 

Eddie on ihan ykkönen! 

Löytyykö teiltä Eddie tai kenties jokin muu Lamazen lelu? Mitä olette tykänneet? xxxx

* saatu blogin kautta yhteistyössä - kirjoitan rehellisesti oman mielipiteeni.
 

Elämän mullistava positiivinen

Vuosi sitten, 14.12.2012, kaksi päivää häiden jälkeen tein raskaustestin - positiivinen. 

Jesse oli töissä ja tein kotona ruokaa, se oli perjantai. Tekstailin ystävän kanssa ja mietittiin, että parempi tehdä testi ihan varmuuden vuoksi, kun menkat oli myöhässä. En uskonut hetkeäkään sen olevan positiivinen. Oltiin aikeissa lähteä Jessen kanssa juhlimaan viikonloppuna.

Tein testin ja luulin kuvittelevani siihen myös toisen viivan. Lähetin testistä kuvan ystävälleni, joka näki siinä selvät kaksi viivaa. Kädet alkoi täristä, olin innoissani ja peloissani. Oli tuskallista odottaa Jesseä töistä kotiin. Katoin pöydän ja odotin. Jesse tuli ja kerroin heti, että tein testin ja se on positiivinen. Hymyiltiin. Heti alkoi kuitenkin pelottaa, kun aikaisemmin kaikki on päättynyt huonosti.

Sinä viikonloppuna ei mentykään juhlimaan. Siitä alkoi piinaava odotus. Jatkuvasti odotettiin jotain:

ensimmäistä neuvolaa, keskenmenoriskin selvää pienenemistä, ensimmäistä ultraa, neuvolaa, ultria, seuraavaa päivää, seuraavaa päivää, seuraavaa viikkoa, seuraavaa kuukautta ja lopulta seuraavia 40 minuuttia kuullessani sektiopäätöksestä. 

Tasan vuosi on siitä, kun aloitin elämäni seikkailun, joka mullisti elämäni. Matkan varrella koin kaikenlaista, mutta nyt ollaan tässä ja tässä on hyvä. 

Muisteletteko te usein raskausaikaa?  xxxx

Kiirettä, kiirettä

Koko viikko on vierähtänyt ihan hujauksessa. On ollut aika rankkaa ja päivät on menneet sumussa. Todellisuudessa joskus on ollut paljon vaikeampaa, mutta hyvän kauden jälkeen tämä määrä itkua ja kipua tuntuu taas tosi vaikealta... Pojat kärsii edelleen vatsavaivoista, jotka alkoi 5kk- rokotusten jälkeen. Theo voi ajoittain jo vähän paremmin, mutta Jimi on raasu eikä oma itsensä. Käytiin lääkärissä tiistaina, kun Jimillä oli edelleen paha ummetus ja Theolla löysä vatsa. Siellä ei sanottu juuta eikä jaata, todettiin tutuksi tullut: tämän ikäisillä nyt on vatsavaivoja ja he itkeskelevät". En jaksa edes kertoa sairaanhoitajan kanssa käymästäni puhelinkeskustelusta...
 
Ärsyttää, kun ensin itse mietin yötä myöten pääni puhki mikä pikkuisia vaivaa ja miten oloa voisi helpottaa ja kun vointi vaan pahenee viikon aikana ja mennään lääkäriin, niin siellä sanotaan noin. Olo on jotenkin niin turhautunut ja epätoivoinen. Tuntuu, ettei huolta oteta tosissaan. Tunnen poikani ja etenkään Jimi ei voi hyvin eikä tämä ole vain "tähän ikäkauteen kuuluvaa". Eilen oli ihan ok päivä, mutta toissapäivänä molemmat huusivat vatsakipuja 2 tuntia putkeen, kurkku suorana, kun olin yksin. Se oli ihan hirveää ja ensimmäistä kertaa olin jo valmis luovuttamaan, ei musta ole tähän. Se, kun mikään ei auta ja toisella on niin paha olla. Pidin sylissä toista ja heijasin ja heti, kun tärinäsitterissä olevan huuto yltyi kovemmaksi kuin sylissä olevan, vaihdoin. Huuto oli aivan järkyttävää ja molemmat nukahtivat tietysti sillä sekunnilla, kun Jesse tuli kotiin. Siitä selvittiin, mutta jos sama kipuilu jatkuu vielä ensi viikolla niin mennään yksityiselle. Refluksi on helpottanut enkä usko, että tämä liittyy nyt siihen.

Viikko on mennyt tosi nopeasti, kuten sanoin. Ollaan käyty pitkillä vaunulenkeillä, toissapäivänä kävelin 10km ja eilen 8km. Ollaan oltu myös mummiloissa kylässä, vietetty ensimmäistä hääpäivää ja koitettu tämä ikuisuudelta tuntunut kaksi viikkoa selvitä poikien vatsavaivoista. Oon ollut päivät ihan kiinni poikien kanssa ja Jessen tullessa kotiin meitä molempia on tarvittu eikä ole ollut aikaa paljon muulle. Yleensä on edes se hetki päivästä, kun voin hengähtää, mutta nyt on ollut vähän tällainen viikko.

Pojat on kiinnostuneet leluista ihan uudella tapaa ja ykkösiä on sellaiset, joista kuuluu ääntä. Learning puppy ja Lamazen elefantti on hittejä! Lamazesta on tulossa ihan oma postauksensa ja myös arvontaa on luvassa ;)

Tässä oli vähän tämän viikon meininkejä, meillä alkaa nyt iltarutiinit, joten täytyy mennä.

Hyvää viikonloppua! ♥ 

ps. teitä lukijoita on taas löytänyt tänne lisää, mahtavaa, tervetuloa! ♥

Ensimmäinen hääpäivä

Eilen tuli tasan vuosi siitä, 12.12.2012 kello 12, kun sanoin "tahdon" maailman ihanimmalle miehelle. Vuosi sitten ei vielä tiedettykään, että masussa majaili jo silloin kaksi pikkuista valmiina yllättämään meidät aivan täysin.

Häät olivat pienimuotoiset, nopealla aikataululla toteutetut, tavallaan päähänpisto (varsinainen hääjuhla on vasta kesällä 2014), mutta päivä oli täynnä onnea, iloa ja rakkautta. Yksi elämäni hienoimpia hetkiä.

Läsnä olivat vain läheisimmät. Sinä päivänä olin maailman onnellisin ja sitä olen edelleen. Vuodessa on tapahtunut todella paljon, edelleen tunnen sen saman rakkauden ja ylpeyden katsoessani Jesseä. Perheemme on kasvanut vuodessa nelihenkiseksi ja parisuhteemme voi yhtä hyvin - ellei jopa paremmin, kuin ennen kahta suloista pientä poikaamme.

Vietimme ensimmäistä hääpäiväämme kahdestaan. Pojat olivat mummilassa ja me suuntasimme Helsinkiin. Kävimme syömässä samassa ravintolassa, jossa söimme hääiltana. Sen jälkeen kävelimme joulukadulla ja haimme kahvit Starbucksista. Muistelimme mitä kaikkea näihin neljään yhteiseen vuoteen on mahtunut ja miten elämämme on muuttunut.

Jessen kanssa tuntuu, että selviän mistä vaan (aika paljosta ollaankin jo selvitty yhdessä). Rakastan perhettäni yli kaiken.

Ensimmäinen hääpäivä takana ja monta toivottavasti vielä edessä ♥

xxxx

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Me vietettiin koko päivä mummiloissa; ensin oltiin Jessen vanhemmilla ja sieltä menin poikien kanssa mun vanhemmille. Jessellä on tänään vapaailta/yö ja me poikien kanssa saatiin seuraksi mun sisko. Kohta pojat untenmaille ja päivä on pulkassa. Miten te vietitte itsenäisyyspäivää? 

Hyvää yötä! xxxx

Jimi ja Theo 5 kk

Viime viikolla oltiin 5kk-neuvolassa. Neuvola-aika oli taas klo 8.15, että Jesse pääsee myös mukaan. Aamuherätys oli vaikea. Nousin kuudelta, jotta ehdin saada itseni valmiiksi. Syötettiin ja puettiin pojat seitsemältä. Kumpikaan ei oikeastaan herännyt touhuiluun vaan söivät avaamatta silmiään, aamu-uniset tuhisijat. Ehdittiin neuvolaan hyvin ja vasta siellä pojat alkoi raotella silmiä.

Neuvolassa toimitaan aina saman kaavan mukaan. Moikataan, Jesse riisuu toisen pojan ja otetaan mitat, minä riisun toisen pojan ja otetaan mitat, siinä samalla täti kyselee nukkumisesta, syömisestä, miten on mennyt ja onko kysyttävää. En pysty keskittymään siihen ollenkaan, koska kaikki huomio on pojissa. Hetkeäkään ei ole aikaa vain istua pojat sylissä ja jutella. Välillä tuntuu siltä, että meitä hoputetaan jo ulos.

Pojat saivat 5kk-rokotukset. Jesse piti Theoa ja minä Jimiä. Kumpikin pelästyi ensimmäistä piikkiä ja itkivät toista. Nopeasti rauhoittuivat onneksi sylissä ja aika helpolla päästiin. On se kyl aina yhtä kamalaa, kun pikkuisia pistetään. Suun kautta otettava Rota maistui todella hyvin molemmille.

Pojille tuli jo ekasta Rota-rokotteesta ja 3kk-rokotuksista oireita ja niin tuli myös nyt. Jimille nousi vähän lämpöä (meni päivässä ohi), kummallakin on ollut tavallista enemmän itkuisuutta, vatsakipuja, ruokahaluttomuutta, univaikeuksia ja Jimillä on kova vatsa ja Theolla ihan löysä. Vasta nyt oireet on pikkuhiljaa helpottamassa.  

Voiko oireet tosiaan kestää viikon, tiedättekö? Onko teillä tullut rokotuksista oireita?   

Pojat ovat kasvaneet hyvin, pituutta on jo paljon ja siihen nähden painoa olisi voinut tulla vähän lisää. Pitkiä ja hoikkia ovat. Poikien kehitys vastaa siis korjattua ikää eli 3 kuukautta. Hassua, että pojat ovat samankokoisia kuin heidän 5-kuukautinen serkkutyttönsä!

Jimin mitat:

27.11.2013 (23.10.2013) 
paino: 6570 g (paino: 5670 g) 
pituus: 65 cm (pituus: 59,5cm)
py: 42,3 cm (päänympärys: 41,2 cm)    

Theon mitat: 

27.11.2013 (23.10.2013)
paino: 6430 g (paino: 5650 g)     
pituus: 64,7 cm (pituus: 59,4 cm)      
py: 42,5 cm (päänympärys: 41,2 cm)   

Theo ja Jimi 5 kk:

♥ kääntyvät masulta selälleen
♥ Theo kääntyy selältä masulleen
♥ työntävät jaloillaan itseään eteenpäin ollessaan selällään lattialla (Jimi löytyi pöydän alta yksi päivä...)
♥ menevät oman akselinsa ympäri lattialla
♥ hymyilevät
♥ juttelevat kovasti
♥ Theo kiljuu ja pitää "eeiieeeiiieeeiiieeeiii" -ääntä, Jimi hymisee "hmm-mm-hmm-mmm"
♥ nauravat ääneen
♥ syövät sormiaan, tutti ei kelpaa ollenkaan
♥ umpparätti on kaveri
♥ kannattelevat päätä
♥ eivät vierasta
♥ kohdistavat katseen äänen suuntaan
♥ seuraavat katseella esim.lelua
♥ tarttuvat (tarraavat kaikkeen mahdolliseen)
♥ viihtyvät lattialla keskenään
♥ ovat huomanneet toisensa ♥
♥ rakastavat kylpemistä ja peilejä
♥ maitoannos 130ml 
♥ syövät päivällä 3 tunnin välein
♥ syövät sosetta lounaaksi, välipalaksi ja päivälliseksi
♥ lihasoseet aloitettu
♥ vaipat kokoa 3
♥ vaatteet kokoa 68-74 
♥ 1 yösyöttö
♥ heräävät aamulla klo 10 
♥ nukahtavat yöunille klo 21-22

JIMI

Jimi hymyilee todella paljon. Jimi on tyytyväinen vauva ja jaksaa odottaa jos ensin on veikan vuoro. Jimi rakastaa peilileluja, koska niistä tuijottaa iloinen kaveri takaisin. Jimi viihtyy hyvin itsekseen ja leikkii leluilla. Parhautta on olla leikkimatolla ja vetää siitä roikkuvia leluja. Leikkimatossa roikkuu myös peili, jolla lienee suuri vaikutus viihtymiseen ;) Jimi syö sormiaan, välillä suuhun eksyy myös veikan sormet ja imeskelee umpparättiä (=harsoa). Jimi rakastaa vaipanvaihtoa, sisävaatteiden pukemista ja riisumista, pusuttelua, kylpemistä ja hymyileviä ihmisiä. Heti herätessään Jimi on yhtä hymyä ja juttelee mobilen leluille, että kuulen hänen heränneen. Jimi juttelee todella paljon, tällä hetkellä juttelu on hyminää "hmm-mm-hmm-mm", ja vastaa hymyyn hymyllä. Jimi ei tykkää bataatista eikä perunasta. Porkkana ja luumu on lemppareita. Jimi inhoaa kypärämyssyä ja vaunuihin joutuminen on kamalaa. Heti helpottaa, kun vaunut lähtee liikkeelle.

Jimi on kultapoika, joka hymyilee, on iloinen, tyytyväinen ja niin mahdottoman rakas ♥

THEO

Theo on ärhäkämpi tapaus kuin veljensä. Theo hymyilee paljon, nauraa, kiljahtelee kovaan ääneen ja sanoo "eeieiieeeiiieeeiiiii". Theo rakastaa keinussa olevaa Nalle Puhia ja voisi jutella tälle ties kuinka pitkään. Theon lempijuttuja on muutkin roikkuvat nallet, niille jutellaan ja nauretaan. Theo haluaa kaiken-heti-nyt eikä jaksa pitkään odottaa. Jos on nälkä niin ruokaa pitää saada heti. Sen takia syötän yleensä ensin Theon ja sitten vasta Jimin jos olen yksin. Jos Theoa väsyttää, kelpaa vain syli. Iltaisin Theo haluaa kovasti sylitellä ja rauhoittua syliin. Theo tykkää melkein kaikista sosemauista, mutta peruna ei mene alas. Sitä päristellään äitin ja isin päälle. Theo kuolaa tosi paljon ja syö antaumuksella sormiaan. Theo kääntyilee sekä masulta selälle että toisinpäin. Selältä masulle kääntyminen on vielä sen verran uusi juttu, että Theo säikähtää aina, kun meneekin ympäri! Theo rakastaa veljensä tavoin vaipanvaihtoa, sisävaatteiden pukemista ja riisumista, kylpemistä, pusuttelua ja lisäksi kypärämyssyä. Myssyllä on hyvä vaikutus; heti sitä puettaessa pikkuherran silmät lupsuu ja yleensä vaunuissa ollaankin jo melkein unessa.

Theo on meidän Nasu, sanoinkuvaamattoman rakas, ihana ja iloinen poika ♥

Viime viikolla pojat alkoivat jutella toisilleen ja hymyilivät ja nauroivat. Ihan kuin olisi ollut kunnon keskustelu käynnissä, mistähän mahtoivat puhua? Se oli todella hellyyttävän näköistä. Sain siitä muutaman sekunnin videopätkän, kunnes muisti loppui kesken.

Uskomatonta, 20.12.2013 pojat ovat jo puolivuotiaita! Ihan kohta!  xxxx

JESSE VASTAA

Nyt, vihdoin! Pahoittelut, kun kesti. 


Mikä oli OIKEASTI ensimmäinen ajatus, kun kuulit kaksosista?

-  Ensiks luulin, että se oli vitsi ja sit pelotti vähän miten me pärjätään, kun tuleekin kaksi vauvaa kerralla.

Millainen isä olet/haluat olla?

- Olen rento, huolehtivainen, läsnäoleva ja rakastava. Haluan olla sellainen kuin oma isäni on.

Miten suhtauduit Nannan muuttuvaan kroppaan raskauden aikana?

-Suhtautumiseni ei oikeastaan muuttunut mitenkään. Vatsa kasvoi, muu pysyi ennallaan. Kasvavaa vatsaa silittelin päivittäin ja huhuilin poikia :)

Onko isänä oleminen vastannut odotuksiasi?

- On, se on ylittänyt ne. Rakastan poikiani yli kaiken! :)

Miten parisuhteenne on muuttunut poikien syntymän myötä? 

- Aikaa toisillemme on paljon vähemmän. Esim.yhteiset leffahetket, vkl riennot ja se kolmas on jääny vähemmälle :)

Miten osallistuit odotukseen?

- Yritin olla mahdollisimman paljon tukena. Olin mukana jokaisella käynnillä; neuvolassa, ultrissa ja perhevalmennuksessa. Juttelin pojille vatsaan ja kannoin sairaalaan kaiken maailman herkkuja ja  härpäkkeitä :)

Miten mielestäsi miesten olisi hyvä osallistua? (neuvolat, valmennukset, puolison ylimääräinen huomioiminen, vatsan silittely/juttelu..)

- Miesten kannattaa olla mahdollisimman paljon mukana kaikissa yllämainituissa. Se voi tehdä vauvantulon vielä realistisemmaksi (ja olla tärkeää naiselle), vaikka ainakin itellä poikien näkeminen sai vasta kunnolla ymmärtämään :)

Mitä asioita pidit tärkeinä/luontevina :)

- Pidin tärkeänä pitää Nannan tyytyväisenä, ettei tuu esimerkiksi ylimääräistä ressiä ja halusin olla mukana mahd.paljon kaikilla käynneillä, etenkin koska mukanaoloni oli Nannalle tärkeää :)

Millaisena näet/toivot elämänne olevan 5-10 vuoden kuluttua?

-Toivon, että me ollaan terveitä ja onnellisia. Asutaan rivitalossa, käydään töissä ja pojilla on kivat harrastukset. Ehkä se kolmas lapsikin... :)

Onko sinulla paljon "isäkavereita" joiden kanssa ihan oikeasti juttelet isyydestä?

- on isäkavereita, mutta ei ole tullut juteltua isyydestä.

Onko oma lapsuutesi vaikuttanut tapaasi olla isä?

-On, lapsuuteni oli onnellinen. Pyrin isänä siihen samaan; että pojilla olisi yhtä onnellinen lapsuus :)

Mitä piirteitä/asioita arvostat Nannassa äitinä?

- Nanna on supermama. Rakastava, huolehtiva, iloinen. Pärjää poikien kanssa erittäin hyvin arkisin yksin ja jaksaa lisäksi pitää kodin kunnossa :)

Mitä piirteitä/asioita arvostat Nannassa naisena / vaimonasi?

- Nanna on kaunis, iloinen, positiivinen, ottaa muut huomioon, on rehellinen, avoin ja luotettava.

 Minkälaiseksi kuvittelet teidän pojat vaikka viidentoista vuoden päästä?

- Veikkaan et Theo miettii sillon lukioon menoa ja Jimi ajelee mopolla kylillä :)

Minkälaista työtä teet?

- Kaikenlaisia rakennushommia.

Minkälainen sun lapsuuden perhe oli?

-Siihen kuuluu isä, äiti, pikkuveli ja koira.

Minkälaiset välit sulla on Nannan vanhempien kanssa?

-Tosi hyvät, käydään vähintään kerran viikossa siellä kylässä.

Harrastatko jotain, mitä?

-Pari kuukautta sitten perustettiin kavereiden kanssa futsal -jengi. Jalkapallotausta löytyy.

Millä tavalla hemmottelet perhettäsi?

- Olemalla läsnä mahdollisimman paljon ja auttamalla arjen askareissa. Nannalle tuon joskus kaupasta pienen yllärin tai annan jalkahieronnan... :)

Kutsutko Nannaa joillakin lempinimillä? Entäs poikia?

- Nanna on vähän millon mikäkin; dude, duudi tai vaan kulta:) Älkää kysykö mistä noi kaksi ensimmäistä tulee, pitkä juttu :) Pojat on juippeja, kamuja, pötköjä tai pötkylöitä, vähän mitä sattuu tulemaan suusta :)

Minkälaista musiikkia kuuntelet ja tahtoisitko, että pojat kuuntelisivat samanlaista musiikkia joskus?

- Iskelmää ja rokkia. Sen verran toivoisin, että pojat kuuntelisi mielummin Kari Tapioo kuin Cheekkiä! :)

Mitä tv-sarjoja seuraat?

-Salkkareita tulee kateltua :) Kattelen enemmän elokuvia.

Mikä on sun lemppari lastenohjelma? :D

- Muumithan ne :)

Onko lasten saaminen vaikuttanut omiin kaverisuhteisiin?

- Kaverit jää tottakai vähemmälle, mutta onneksi kaikki kyllä ymmärtävät tilanteen.

Oliko sulla sukupuolitoivetta/toiveita lapsista?

- Poikia poikia :)

Miten kauan kesti, että opit tunnistamaan pojat toisistaan?

- En täysin tunnista vieläkään jos eivät oo vierekkäin :)

Oletko aina halunnut isäksi?

- KYLLÄ!

Haluaisitko saada vielä joskus lisää lapsia?

- Katotaan ensin miten poikien kanssa menee seuraavat pari vuotta. Mietitään sitten uudestaan :)

Jos saatte tulevaisuudessa lisää lapsia, haluaisitko saada toiset kaksoset vai mieluummin yhden lapsen kerrallaan?

- Oishan se kivaa saada toiset kaksoset, mutta jos tulevaisuudessa sitten yksi kerrallaan :)

Mikä kaksosten isänä olemisessa on ihaninta? Entä mikä hankalinta?

- Kaikki hienot hetket (uudet taidot yms) saa kokea kahteen kertaan :) On myös siistiä päästä näkemään millainen side pojilla on keskenään. Hankalinta on, kun kaikki pitää tehdä, ostaa ja kuunnella (kitinä, itku) kahteen kertaan :D

Miten paljon sulla ja Nannalla on ikäeroa ja kumpi on vanhempi?

- Nanna on 2kk vanhempi. Muistuttelee siitä silloin tällöin :)

Laitatko ruokaa usein ja millaisiksi arvioisit omat kokkaustaitosi?

- Aika puoliksi kokkaillaan, jos kokkaillaan. Vähän on toi kokkailu jääny vähemmälle :)

Tykkäätkö ostella lastenvaatteita vai onko tämä kokonaan Nannan heiniä? :D

-Kyllä se taitaa Nannan heiniä olla, joskus ehkä satun ostamaan jotain :)

Onko Jimi ja Theo sun puolen suvun ekat kaksoset vai onko omassa suvussasi aikaisempia kaksosia?

-Ei ole aikaisempia kaksosia. Olisi kiva jos olisi.

Oliko sopivien nimien valinta pojille helppoa vai haastavaa?

- En halunnut pojille kaverin tai tutun nimeä, joten siltä osin oli haastavaa. Onneksi Jimi ja Theo ei olleet "varattuja" :)

// Nanna lisäsi kuvat ja Jesse kirjoitti tekstin. Kiitos kysymyksistä, Jesse sai pähkäiltävää ja Nanna hymyn huulille Jessen vastauksista! ;) Duudi kuittaa! xxxx

Perheen pikkujoulu

Me vietetään pikkujoulua tänään. Punainen neuletunika päällä, kynnet kimaltelee punaisina ja hiukset on kiharalla. Jimi ja Theo on suloisia tonttuja; ostettiin Lindexistä pojille tonttubodyt reilu kuukausi sitten. Jimillä on mustat samettihousut ja Theolla punaiset Bamse-kollarit. Sukat sopii tietysti asuun (Marimekon raitasukat). Olen poikien kanssa vanhempieni luona ja Jesse tulee tänne töiden jälkeen. Otetaan perheen lapsista (serkukset) tonttukuvia.

Glögiä, pipareita, kynttilöitä, suklaajoulupukki ja jouluradio.

Nyt alkaa meidän virallinen joulunodotus! Onko teillä vietetty pikkujoulua? 

IHANAA JOULUKUUTA! <3 xxxx

Meidän päivä kuvina

TORSTAI

Ihan tavallinen päivä. Tällä kaavalla meidän normiarkipäivät yleensä menee.

02.30 Theo ääntelee siihen malliin, että kohta on nälkä. Käyn laittamassa maidon ja syötän Theon. Jesse syöttää Jimin. Jatketaan heti unia.

06.50 Jesse tekee maidot valmiiksi, sanoo heipat ja lähtee töihin.

07.00 Syötän Theon, 15 minuuttia. Syötän Jimin, 15 minuuttia. Jään seisomaan sängyn viereen muutamaksi minsaksi ja käyn kovaa kamppailua itseni kanssa, etten rojahda takaisin nukkumaan. Väsyttää.

07.10 menen kylppäriin, pesen ja rasvaan kasvot, pesen hampaat, laitan hiukset ponnarille ja meikkaan. Tähän joka aamuiseen sessioon menee noin 20 minuuttia.

07.30 sytytän kynttilät olohuoneen pöydälle, avaan verhot, laitan Ruotsin aamutv:n päälle ja suuntaan keittiöön. Laitan kahvin tippumaan, teen kaksi leipää ja puuroa. Oon pahasti kaavoihini kangistunut; melkein aina sama aamupala ja muutenkin samat rutiinit.

08.00 istun sohvalle syömään aamupalaa ja katson samalla Teen mom 3 uusia jaksoja (oon koukussa siihen, hypin riemusta tajutessani uusien jaksojen tulleen). Yleensä katson tässä kohtaa edellispäivän Emmerdalen, Solsidania tai Greyn anatomiaa.

Tappelen Facebookin ja Hotmailin kanssa - molemmat on lukkiutuneet enkä pääse käyttämään niitä. Kumma juttu.

08.45 selailen valokuvia joululahjoja varten. Pojista on ainakin pari tuhatta kuvaa ja niistä pitäisi valita...

09.45 haen vielä toisen kupin kahvia ennen "työpäivän" alkua ;) Laitan poikien pullot ja soseen valmiiksi.

10.05 kuuluu huhuilua makuuhuoneesta. Vien poikien päivän asut hoitopöydälle ja menen toivottamaan hyvää huomenta pikkuisille. Menen poikien sänkyjen väliin ja vuorotellen hymyilen ja lepertelen kummallekin. Avaan verhot ja pojat ihmettelee ulkoa tulevaa valoa. Nostan Theon hetkeksi Jimin viekkuun ja naureskellaan yhdessä.

10.20 Jimi jää juttelemaan mobilelle, kun vien Theon aamupesulle. Pikkupesu, lauleskelua, vaippa, vaatteet. Theo menee leikkimatolle odottelemaan lounasta. Haen Jimin aamupesulle; pikkupesu, lauleskelua, vaippa, vaatteet.

10.40 Pojat leikkii leikkimatolla, Theo näyttää Jimille miten käännytään selältä masulle (Theo oppi sen kunnolla alkuviikosta ja nyt mennään!!!) Lämmitän maidot ja soseen.

10.45 lounas. Menu: perunaporkkanaa ja maitoa. Syötän Theon, röyhtäytän ja laitan sitteriin. Syötän Jimin, röyhtäytän ja laitan sitteriin. Nyt syöttö meni onneksi ihan rauhassa, kumpikin jaksoi hyvin odottaa.

11.30 pojat on sittereissä ja leikkii leluilla. Puen päälle, petaan sängyt, siistin keittiön ja pakkaan laukun. Laitan vaunut valmiiksi ja valitsen pojille ulkovaatteet.

12.00 alan pukea poikia. Puvut lattialle, pojat pukuihin. Molemmat nauraa ja tykkää seurata mamman hupsuttelua. Puetaan niin, että ensin kummankin jalat pukuun, sitten tumput, kädet ja viimeisenä pipot päähän. Toinen kyllästyy odottamaan nopeammin jos puen ensin toisen kokonaan ja vasta sitten toisen.

12.10 Nostan Jimin vaunuihin ja alahuuli väpättää. Veli perään ja kiskon takkia päälle samalla, kun heijaan jalalla vaunuja. Theo tuijottaa, Jimi nyyhkyttää. Hanskat taskuun, kaulahuivi kaulaan ja takki auki vauhdilla ovesta ulos. Käytävässä Jimi rauhoittuu ja huokaisen helpotuksesta - menipä hyvin.

Laitan poikien pussit kiinni ja jalkapeitteen kunnolla. Mietin mihin mennään. Lähden kohti viereistä kauppakeskusta. Käyn ostamassa valokuvakehyksiä ja Jesselle take away-kuppeja.
Meinasin ostaa H&M:stä pojille bodyt, mutta päätin olla ostamatta, kun joulukin on tulossa ;)
     
13.00 teen pienen lenkin, nautin ihanasta ilmasta ja fiilis on hyvä.

13.30 kotiovella. Pojat nukkuu vielä. Laitan pullot valmiiksi ja lämmitän itselleni ruokaa; siskon tekemää makaronilaatikkoa. Kuin ihmeen kaupalla saan syödä ihan rauhassa. Olin varma, että kitinä alkaa, kun mikro kilahtaa. Juon kahvia ja luen Kaksplussan (kiitos anoppi!).

14.00 Theo herää. Leikitään sohvalla ja Theo ilmeisesti kertoo unistaan, kova höpötys. Laitan pesukoneen päälle ja haen Jimin olkkariin.

14.30 syötän ensin Theon ja sitten Jimin, menu: luumusosetta ja maitoa.

15.15 Jesse soittaa: tulossa kotiin. Pojat viihtyy leikkimatolla ja käyn läpi poikien pieniä vaatteita. Siistit, nuhjuiset ja ihan minit. Minit (kokoa 44-50cm) me lahjoitetaan Jorvin L2-osastolle, jossa tarvitaan pieniä vaatteita pienille potilaille. Muistan miten ihana tunne oli, kun pojille sai pukea oikeat vaatteet päälle. Niin suloisia!

15.45 Jesse tulee ja pojilta pääsee riemunkiljahduksia. Saan vaatelajittelun päätökseen ja oon iloinen, että pikkuvaatteet on niin hyvässä kunnossa ja niitä on enemmän kuin muistin. Jesse halii poikia ja vaihdetaan kuulumiset. Leikitään ja pusutellaan poikia. Theo kääntyilee ja pojat juttelee ja nauraa toisilleen! Kuvaan pienen videopätkän poikien ensimmäisestä kunnon kontaktista! <3

17.00 päivällinen. Jesse ja Theo, minä ja Jimi. Menu: bataattia ja maitoa. Pojat on sittereissä hetken syötön jälkeen. Laitan pyykit kuivumaan.

17.30 laitetaan kamoja kasaan kauppaan lähtöä varten. Jesse haluaa mennä kävellen, joten mä meen yksin autolla (sen takia autolla, kun ostoksia oli niin paljon). Pojat nukkuu koko kauppareissun ajan, muutama ihastelija ja tutut kysymykset.

18.30 tulen kotiin vähän ennen vaunuilijoita. Laitan ostokset paikoilleen, siivoan keittiön ja teen hedelmäsalaattia. Jesse ja pojat tulee. Jesse on poikien kanssa lattialla leikkimässä ja katsoo sivusilmällä Tappara-Kärpät.

19.30 pojille maitoa 120ml. Theo tekee perinteiset selkäkakat ja Jesse menee vaihtamaan vaippaa. Samalla yöpuku päälle ja rautalisä nassuun. Teen Jimille iltapesun ja saman setin. Tässä vaiheessa himmennetään valoja ja hiljennetään ääntä.

20.00 rauhallinen, hiljainen, oma hetki: suihku.  

20.30 vaihdan lakanat. Valitsen seuraavan päivän vaatteet pojille ja laitan valmiiksi hoitopöydälle. Pojat on hetken keinusittereissä. Syödään iltapalaa Jessen kanssa.

21.15 iltamaito- ja velli. Röyhtäytetään molemmat kunnolla ja laitetaan sänkyyn. Hiljaista...

21.45 Jimi kitisee. Jesse nostaa syliin ja rauhoittelee hetken.

21.50 Koko perhe nukkumassa.

Yösyöttö oli 1.30, kun Jimi heräsi. Seuraavan kerran syötiin, kun Jesse oli lähdössä töihin. Tänään päivä on mennyt aika samalla kaavalla. Tykkään rauhallisista päivistä ja viihdyn kotona poikien kanssa. Arkea piristää pienet asiat; ylläri kaupasta, jalkahieronta, kyläily, kahdenkeskeinen aika (edes pieni hetki)... Jesse tuli jo töistä ja nyt me lähdetään mummilaan eli vanhempieni luo.

Rentouttavaa viikonloppua! xxxx