Sivut

perjantai 27. toukokuuta 2016

Kultaa vai hopeaa?

En osaa päättää kumpi sopii paremmin meidän sisustukseen, kulta vai hopea? Olen aina ollut sellainen, että vaihtelen sisustustyyliä vuodenaikojen ja oman fiiliksen mukaan. Jesse antaa minulle vapaat kädet ja tykkää tyylistäni, mutta isompiin hankintoihin, kuten huonekaluihin kysyn hänen mielipidettään. Pieniä sisustusesineitä hän ei edes huomaa niin ne hoidan itse.

Meillä on aina ollut suht vaalea koti. Valkoista, harmaata ja beigeä. Siihen on niin helppo yhdistää vaihdellen kaikkia värejä esim. verhojen tai koristetyynyjen muodossa. Ensin harmaan kanssa tuli hopea ja myöhemmin beigen kanssa kulta. Hopea on ikisuosikkini, myös koruissa. Pikkuhiljaa olen rakastunut kultaan ja nyt molempia löytyy yhtä paljon niin koruissa kuin sisustusjutuissa. Koruissa en osaa käyttää kultaa ja hopeaa yhtä aikaa, mutta sisustuksessa se ei tunnu niin riitelevältä, vai mitä mieltä te olette?  



Jo muutama uusi koristetyyny tekee paljon. Keltainen sopii hyvin kesään ja on ihanan raikas. Nyt meiltä puuttuu enää kesäkukat ulkoa ja sitten ollaan valmiita kesään!

*valkoinen pöytä saatu: Jollyroom

Ihanaa viikonloppua! 

maanantai 23. toukokuuta 2016

Flunssa paranee kotihoidolla

Sattuipa ironisesti, tänään aiheena piti olla sairaskierteestä selviytyminen, mutta Jimille nousi eilen kuume ihan yhtäkkiä kesken serkkutyttöjen synttärijuhlien. Korvatulehduskierteessä ollaan edelleen, molemmat ovat nyt putkitusjonossa. Viime viikolla tajusin, että edellinen flunssa meni itsestään ohi ilman varsinaista astmalääkettä ja osastohoitoa. Ihan mieletöntä! Nyt alan vihdoin uskoa paljon kuulemaamme: lapsen kasvaessa helpottaa. Sillä viitattiin nimenomaan infektioastmaan ja jatkuviin korvatulehduksiin. Loppukesästä Jimillä on kontrolli astmapolilla. Ollaan pysytty lääkärin aikataulussa lopettaa astmalääkitys ja hyvältä näyttää.   

 Lemppariaamiainen: kaurapuuroa, maapähkinävoita, mustikoita, mansikoita ja ripaus kanelia! 

Olen ollut poikien kanssa kotona tänään. Onneksi meillä on takapiha ja kulku sinne olohuoneesta. Theo on leikkinyt takapihalla ja Jimi nuokkunut sohvalla. Tuli ihan kotiäitiajat mieleen, kun minnekään ei ollut kiire ja aamukahvin sai hörppiä rauhassa lasten leikkiessä autoilla. Oli ihan hyvää vaihtelua kiireisille dagisaamuille. Me nukuttiin tänään ysiin asti! Aika jees päivä, vaikka toinen pikkuisista onkin kipeänä.


^Jimin, Theon ja mamman suosikkipaidat! Kuvasin ihan muita juttuja, mutta pojat halusivat minun ottavan kuvia heidän paidoistaan. Innoissaan katsoivat sitten kameran näytöltä lemppareitaan. Pupupaita on Theon, joka rakastaa pupuja yli kaiken ja koirapaita Jimin, koska siinä on kuulemma kolme hänen lempikoiraansa Nelli, Helmi ja Iida. 

Tänään sallin itselleni päiväunet, koska pojatkin nukkuvat. Aurinkoista loppupäivää!

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Miksi viedä toisilta?

Tänään piti olla ihan toinen aihe, mutta en vaan voi sivuuttaa tätä ja omia tunteita tällä hetkellä. 

Meidän pihapiirissä on käynyt varkaita. Ensin ajateltiin sen olleen joku kertajuttu, mutta se toistui viime yönä ja tunteet nousi taas pintaan.

Olin lauantaina ensimmäistä kertaa poikien syntymän jälkeen yksin kotona koko illan ja alkuyön. Pojat olivat yökylässä ja Jesse viettämässä kaverin varpajaisia. Sinä yönä meidän etuovelta oli viety Jessen tuulettumassa olleet turvakengät. Se tuntui uskomattomalta! Miksi joku haluaa viedä toisen käytetyt ja likaiset kengät?! Mikä ihme ylipäätänsä saa jonkun ottamaan toisen omaisuutta?! Onneksi kyseessä oli "vaan" kengät, mutta silti. Yksi mihin ihastuin meidän kodissa oli sen sijainti. Rauhallisella alueella, hyvinhoidetun rivitalon päätyasunto. Nyt olo tuntuu turvattomalta ja yksityisyys loukatulta. Olen aina inhonnut olla yksin kotona yöaikaan ja nyt tunne on vaan voimistunut. Voin vaan kuvitella miltä heistä tuntuu, joiden kotiin on murtauduttu...

Piti lisätä kivoja kuvia, ettei mene liian synkäksi. 

Viime yönä meidän naapurin ulkovarastoon murtauduttiin. Minä ehdin jo olla kiitollinen siitä, että mm.poikien uudet potkupyörät oli lukkojen takana meidän varastossa. Sekään ei näköjään riitä. En ymmärrä, mikä oikeuttaa ottamaan toiselta? Ei mikään. Ei yhtään mikään. Kuulin kerran parin miehen keskustelua siitä miten on ok köyhän ottaa parempituloisilta. En tiedä meidän tapauksen tekijästä mitään, mutta Robin Hood -tyylinen "rikkailta köyhille" ideologia ei päde tässä. Voin kertoa, että jos meiltä vietäisiin vaikka ne poikien pyörät niin meillä ei olisi mahdollisuutta mennä samantien ostamaan uusia tilalle. Me tehdään paljon töitä voidaksemme hankkia omat tavaramme eikä kellään ole oikeutta ottaa niitä meiltä.

Lähialueella on sattunut paljon samanlaisia tapauksia ja eniten varmaan säikäytti se, että tänne tehtiin jo toinen keikka viikon sisään. Tuntuu kamalalta joutua pelkäämään omassa kodissa. 
    

maanantai 16. toukokuuta 2016

Vahva viikon aloitus

Niin maanantai. Kaadoin kahvit päälleni, unohdin toisen pojan ulkohousut aamulla kotiin, aikataulu ei antanut periksi uhmiksen omatoimiselle pukeutumiselle (kesto aamuisin keskimäärin 16min) ja kehäkolmosella oli pahin ruuhka ikinä; siis oikeasti. Ajoin lopulta Espoosta Hyvinkäälle vajaat kaksi tuntia. Koulupäivän jälkeen ajoin väsyneenä hakemaan poikia hoidosta ja päädyin lopulta kantamaan huutavan Jimin autoon. Great. Samaa mieltä maanantaista taisi olla Theo, joka aamulla verhoja avatessani pyysi kiltisti vielä hetkeä peiton alla: "så trött, mamma".  


Tässä muuten lastenhuoneessa nähty Alice&Fox -pöytä olohuoneessa, tykkään! Ihana sekakukkakimppu on Lidlistä ja maksoi vain 3,99€. Ostan sieltä usein kukkia niiden edullisen hinnan takia + ne pysyy hyvinä pitkään! 


Kotimatkalla Jimi rauhoittui ja sain kuulla uuden laulun, jonka pojat ovat oppineet dagiksessa. En tiedä mitään suloisempaa kuin Jimi ja Theo laulamassa. Me hurrataan Jessen kanssa esityksille aina niin kovasti, että pojatkin innostuvat taputtamaan itselleen ja hykertelevät onnellisina ja ylpeinä.

Kotiuduttuamme leikittiin hetki, syötiin ja Jesse lähti poikien kanssa meidän pihan leikkipaikalle leikkimään. Olin niin väsynyt, että nukahdin sohvalle. Nukuin tunnin verran, jonka jälkeen olin taas täynnä energiaa ja aloin kuvaamaan blogijuttuja. Kävin keinumassa Jimin kanssa ja laskin liukumäestä Theon kanssa. Kaikenkaikkiaan maanantai olikin tosi jees! Nopeasti pienet vastoinkäymiset unohtuu, kun keskittyy hyviin asioihin.

Joskus meille kaikille sattuu kohdalle huono päivä, eikö vaan?

lauantai 14. toukokuuta 2016

Kahden pikkuprinssin lastenhuone

Olen järjestellyt lastenhuonetta uudelleen kuluneella viikolla. Saatiin Jollyroomilta muutama ihana kaluste ja pahvisalkkuja, jotka sopii täydellisesti Jimin ja Theon huoneeseen. Huone on just sopivan kokoinen kahdelle ja kaikki tarvittava mahtuu sinne hyvin. Meillä tosin on melkein kaikki pikkuautot, duplot ja muutama muu lelu alakerrassa, koska alhaalla leikitään eniten. Roudaan säännöllisin väliajoin leluja yläkertaan lastenhuoneeseen ja tuon sieltä "uusia" alas, jotta leluissa on taas uutuudenviehätystä. Se toimii tosi hyvin. Meillä on myös selvä käytäntö siihen, että vanha leikki pitää siivota ennen uuden aloittamista. Pojat muistavat sen hienosti eivätkä muutenkaan tykkää jos koko lattia on lelujen peitossa (silloin ei esim. mahdu ajamaan potkuautolla;).

Saatiin Jollyroomilta Alice&Fox -merkin lastenpöytä, hauska kirjahylly, säilytysarkku sekä kolmen pahvisalkun setti. Uusien juttujen tieltä sai väistyä yksi vanha hyllykkö. Salkuista kaksi on ainakin vielä koristeena ja yhteen Theo halusi laittaa rakennuspalikoita. Sinisessä lipastokaapissa on lastenvaatteet. 


Kirjahylly on aivan ihana. Siitä tulee jotenkin mieleen kirjasto. Kirjat on nätisti esillä ja lasten on helppo löytää etsimänsä. Molemmat pojista rakastavat lukemista, joten kirjahylly huoneen katseenvangitsijana on huippu! Kirjoja meiltä löytyy ympäri taloa, koska me luetaan paljon. Olen iloinen, että Jimi ja Theo nauttivat lukemisesta. Parasta on rauhoittua iltaisin yhdessä iltasadun parissa.    



Jimi ja Theo nukkuvat edelleen pinnasängyissä. Meillä ei ole ollut mikään kiire siirtää heitä juniorisänkyihin, koska nukahtaminen ja nukkuminen sujuu niin hyvin näin. He mahtuvat vielä pinniksiin, mutta uskoisin uusiin sänkyihin siirtymisen tapahtuvan kesän aikana. Huoneessa on pääväreinä valkoinen, vaaleansininen ja harmaa. Rakastan babyvaaleansinistä!  




Kaikki suuremmat yksittäiset lelut on valkoisessa kauniissa säilytysarkussa, jossa on lapsiystävällinen kansi. Kansi ei putoa sormille vaan pysyy itsestään ylhäällä ja sulkeutuu kevyesti painamalla. Ulkosivuilla on kantokolot, joiden avulla arkkua pystyy helposti siirtämään. Arkku imee sisäänsä älyttömän paljon tavaraa ja sen kannen päällä voi myös istua.  




Pöytä* on tukeva ja sopii hyvin niin lastenhuoneeseen kuin olkkariin. Meillä se on vaihtelevasti molemmissa ja ihan ehdoton lemppari. Pojat tykkäävät istua pöydän ääressä ja lukea kirjaa tai piirtää. Valkoinen pinta lähtee helposti puhtaaksi (ainakin värikynäjäljistä). Kuvista jäi puuttumaan huoneen toinen reuna, jossa on Jimin sänky ja leikkikeittiö. Lastenhuone on viihtyisä, siellä mahtuu leikkimään, leluille on omat paikkansa ja mikä tärkeintä; pojat rakastavat huonettaan.

Millainen lastenhuone on teidän mieleen?  
  
*tuotteet saatu Jollyroomilta

tiistai 10. toukokuuta 2016

Esikoisina kaksoset

Eilen illalla rauhoitellessani Jimiä yöunille, nousi mieleeni tuttu ajatus. Jälleen yksi asia, mitä tekisin varmasti enemmän jos en olisi saanut kerralla kahta lasta, jotka haluavat minut luokseen aina samaan aikaan. Miten erilaista meidän arki ja toimintatavat ovatkaan kahden lapsen johdosta. Tähän voi varmasti samaistua myös kahden tai useamman eri-ikäisen lapsen vanhemmat, mutta meille arki kaksosten kanssa on aina ollut tällaista. Muistan miten syötin toista vauvaa ja hytkytin jalallani sitteriä, jossa huusi toinen vauva nälkäänsä. Ei puhettakaan, että olisin voinut ottaa kunnollista kontaktia sylissäni olevaan ja nauttia yhteisestä hetkestä. Rutiinit on aina olleet meillä arvossa, koska niiden avulla ollaan pidetty paketti koossa. Syötetty peräkkäin, herätetty ja nukutettu molemmat samaan aikaan ja tehty asiat aina samassa järjestyksessä. Vauva-aikana se ohjasi Jimin ja Theon samaan rytmiin ja nyt taaperoiässä rutiinit luo turvaa ja auttaa hahmottamaan päivänkulkua.     



Haluaisin joskus voida toimia niin miten sillä hetkellä tuntuu parhaalta, mutta pitkällä tähtäimellä se ei vaan onnistu - ainakaan meidän kaksikon kanssa. Silitellessäni Jimiä, Theo huusi huoneen toiselta puolelta mammaa luokseen. On todella raskasta olla 50/50 -vanhempi, kun en pysty keskittymään sataprosenttisesti yhteen kerrallaan. Ratkaisu tähän tosin on ollut se, että vietämme välillä aikaa vain toisen pojan kanssa ja sitten vaihdamme. Näin molemmat saavat arvokasta aikaa yksin kummankin vanhemman kanssa. Jakamaton huomio tuntuu varmasti yhtä hyvältä Theosta ja Jimistä kuin meistä vanhemmistakin. 

Esikoisina kaksoset - en tule kokemaan millaista elämä on yhden lapsen kanssa. En sano sitä katkeruudella eikä se vähennä rakkauttani Jimiä ja Theoa kohtaan, mutta joskus se tuntuu hieman haikealta. Kaikessa on puolensa ja jokaisella omat näkökulmat ja kokemukset. Nämä olivat minun ajatuksiani.

Pystyttekö samaistumaan?   

maanantai 9. toukokuuta 2016

Lindexin bomber-takit ja potkupyöräilyä

Jimi ja Theo saivat mummoltaan ihanat bomber -malliset takit. Takit on juuri sopivat välikauteen ja jos yhtään viime kesän säät toistuu niin takeille on käyttöä myös kesällä. Pojat ovat suloisia viipottaessaan menemään nämä päällään. Theo valitsi rusehtavan ja Jimi harmaan. Koko on jo 104cm! Möin pois poikien 92cm vaatteita ja nyt on käynnissä vaatekaapin täydennys koossa 98/104cm.


Kuten kuvista huomaa niin me ollaan otettu käyttöön potkupyörät. Tilattiin ne jo alkuvuodesta Jollyroomilta hyvästä alesta ja yhdelle pyörälle taisi jäädä hintaa n. 25€. Kypärät kerää paljon huomiota eikä ihme - onhan ne tosi hauskat! Merkki on Crazy safety ja ne ostettiin paikallisesta pyöräliikkeestä. Pojat tykkäävät uusista menopeleistään ja nykyään puistoon mennään potkutellen. En tiedä onko se alkuhuumaa, mutta ainakin vielä ohjeistuksia kuunnellaan ja pojat pysähtyvät ennen suojatietä jne. En voi uskoa, että meidän pienet kirput ajaa pyörällä ja täyttää kohta jo kolme!

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Täyttä rakkautta

Heräsin tänään viikonlopulle tyypilliseen tapaan siihen, kun kaksi iloista pikkutyyppiä kapusi meidän sänkyyn ja sain tuplaten pusuja. Äitienpäivän kunniaksi komboon oli vielä lisätty itsepoimitut kukat, aamiainen ja "Grattis mamma grattis!" -ilonkiljahdukset. Ei voisi päivä paremmin alkaa!


Ajattelen päivittäin miten onnellinen ja kiitollinen olen kahdesta rakkaasta pojastani. Olen aina halunnut äidiksi ja olen äärettömän kiitollinen, että niin kävi. Raskausaika oli täynnä jännitystä ja pelkoa eikä voinut muuta kuin toivoa parasta. Kaikki meni onneksi hyvin ja sisukkaat 1,5-kiloiset ovat pian 3-vuotiaita terveitä ja iloisia poikia. Äitiys on opettanut, kasvattanut ja tehnyt elämästäni uudella tapaa merkityksellistä. Jos meidän perhettä pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, se olisi rakkaus.   

Olen kaksosten ylpeä ja onnellinen äiti.

Ihanaa äitienpäivää!

tiistai 3. toukokuuta 2016

Yhdessä rannalla

Eilen oli huippuhyvä fiilis koko päivän.  Aamu alkoi ilman kiirettä, koska sain pitkästä aikaa auton käyttööni päiväksi eikä tarvinnut varata aikaa dagismatkaan. Pojat jäivät iloisina hoitoon leipomaan pullaa ja lähdin ajamaan koululle Hyvinkäälle. Aurinko paistoi, musiikki soi ja take away -kupissa oli kahvia. Kävin opinnäytetyön ryhmätapaamisessa ja sain taas kaivattua lisäbuustia. Jos asuisin lähempänä koulua niin kävisin siellä varmasti enemmän, siellä kun tuntuu saavan enemmän aikaan kuin kotona. Kotona tällaisen työn puurtaminen on aika yksinäistä. Koululla kuulee muillakin olevan samantyylisiä kirjoitusblokkeja tms. ja saa sitä kautta tsemppiä...

Postauksen kuvat on viikonlopulta, jolloin oltiin vapputunnelmissa. Vappupäivä oli vapaa, joten suunnattiin rannalle. Pojat leikkivät rantaviivan tuntumassa ja olisivat kovasti halunneet jo uimaan. Meillä oli eväitä mukana, joten kevään ensimmäinen piknik on nyt koettu. Oltiin koko päivä ulkona ja nautittiin upeasta säästä.   

Vappuaattona Theo oli pukeutunut Hämähäkkimieheksi ja Jimi tiikeriksi

 Jimi: "Jimi istuu tässä, Tepsi tulee tähän ihan viereen, jooko Tepsi"


Tänään pääsen ensimmäistä kertaa äitienpäiväkahveille dagikseen, miten jännää! Puoli neljältä mennään kaikki yhdessä ulos, kahvitellaan ja leikitään jotain. Eilinen pullapäivä taitaa liittyä jotenkin tähän päivään... ;)