Sivut

keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Vaatteiden ulkonäkö ennen käytännöllisyyttä


Oltiin viime viikolla käymässä Paraisilla, josta nämä kuvatkin on otettu. Päälläni olleesta vaaleasta asusta tuli mieleen, että pukeudun itse useimmiten ulkonäkö ennen käytännöllisyyttä. 

Kolme lasta ja kurakeli, mutta pukeudun kokovaaleaan asuun? 

Olen monesti sanonutkin rakastavani vaatteita, asujen miettimistä, muotia ja eri tyylien yhdistelyä. Valitsen vaatteet sen mukaan mikä mielestäni näyttää hyvältä. Lasten kanssa vaaleat vaatteet saattaa toisinaan sotkeentua, mutta ne saa pestyä. En koe varovani yhtään sen enempää, vaikka päälläni olisi mitä. 

Minulla on oma tyylini, jossa oloni tuntuu hyvältä. Jesse ihmettelee välillä vaateyhdistelmiäni, mutta taitaa olla tottunut jo kaikkeen. Eniten olen bleiseri-nahkahousut-korkokenkä -tyyppiä. 

Ulkoillessa pukeudun niin, että pysyn lämpimänä. Saatan istua hiekkalaatikolla pörrötakki päällä, mutta se on mielestäni ihan yhtä okei kuin perinteinen toppatakki.     


Olen saanut kuulla olevani pinnallinen, mutta tiettyyn pisteeseen asti siinä ei mielestäni ole mitään väärää. Tyyli, vaatteet ja kauneusjutut ovat minulle tärkeitä, mutta ne oikeasti tärkeät ja arvokkaat asiat elämässä ovat jotain aivan muuta.

Lapsille ostan tietysti vaatteita, jotka ovat pehmeitä ja mukavia päällä. Heillä mukavuus ja käytännöllisyys on tärkeintä.  

Mikä teille on tärkeintä 
omassa pukeutumisessa?


maanantai 9. joulukuuta 2019

Näin onnistut joulukorttikuvien ottamisessa


Rasti seinään hei! Sain otettua joulukorttikuvat viikko sitten! 

Lähtötilanne kuvien onnistumiselle oli aikalailla kaikkea muuta kuin lupaava, mutta ehkä se oli yksi syy siihen, että ne oikeasti onnistui; en odottanut mitään! Olen todella tyytyväinen kuviin ja koko kuvaustilanne oli ihana.

Sää oli pitkästä aikaa aurinkoinen, maa oli valkoinen, muutama pakkasaste ja upea valo. Siitä sain inspiraation lähteä läheiselle peltoaukealle kuvaamaan lapsia. Hieman stressasi, ettei Jesse päässyt mukaan "assariksi", Ellen alkoi olla väsynyt ja poikia kiinnosti enemmän lumileikit. Tonttulakit oli tietysti eskarissa, mutta upean sään takia oli toimittava tonttulakkien puuttumisesta huolimatta.


Pakkasin mukaan valkoisen taljan ja viltin, hopeisen lyhdyn, valkoisen kynttilän ja piparipussin. Käytin sitä perinteistä "otetaan muutama kuva ja sitten syödään piparia". Toimii aina! Kuvaushetki kesti vain viitisen minuuttia ja siinä ajassa sain kauniita kuvia lapsista.

Kuvatessa kehuin lapsia, yritin saada huomion kiinnittymään vaihdellen sekä kameraan että johonkin ympärillä olevaan (esimerkiksi lumisiin puihin tai kaukana lentävään lentokoneeseen), hassuttelin ja höpöttelin.

Kuvasin vielä lasten leikkejä ja piparinsyöntiä, niistä tuli kivoja tilannekuvia.

Ulkona kuvatessa oli päällä oltava tietysti enemmän vaatetta kuin sisällä, mutta jouluiseen talviteemaan sopi poikien mustat tupsupipot ja Ellenin pörrötakki. Viiden minuutin kuvien ottamisen jälkeen laitettiin hanskat ja paksummat takit päälle.


Amatöörin vinkit lasten kuvaamiseen: 

1. älä odota liikoja 
2. älä suunnittele liikaa
3. elä mukana tilanteessa; ota tilannekuvia
4. pidä kuvaustilanne leikkisänä
5. kehu! 
6. lahjo palkitse! 

Oletteko te ottaneet 
lapsista joulukorttikuvia?

keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Viimeinen kuukausi ennen hoitovapaan päättymistä

Tajusin eilen, että kuukauden kuluttua aloitetaan päiväkotiin tutustuminen.

Aurinko paistoi, ulkoiltiin Ellenin kanssa, hän osoitti asioita ja minä kerroin mitä ne on. Tavallinen arkinen juttu, mutta nehän on loppupeleissä niitä parhaita. Ajattelin siinä kävellessä miten tulenkaan ikävöimään meidän rauhallisia aamupäiviä - ja koko kotona olemista Ellenin kanssa... 

Se lohduttaa ja helpottaa uuden arjen hyväksymistä, että minulla tulee edelleen olemaan vapaapäiviä arkena, joten Ellenin ei tarvitse olla täysiä viikkoja hoidossa ja saadaan edelleen nauttia meidän kotipäivistä silloin tällöin. 

 Poikien tekemät joulupallot <3 


Huomaan yrittäväni ottaa kaiken irti näistä päivistä. Jesse yrittää lohduttaa ja muistuttaa arkivapaista, mutta kai tämä on jotain äidin tunneskaalaa, mikä on vaan läpikäytävä. Yhtenä päivänä teen listaa päiväkodissa tarvittavista ulkovaatteista ja toisena mietin miten saataisiin työaikataulut sopimaan yhteen ja kotihoito voisi jatkua.

Tämän "kriiseilyn" ohella ollaan vietetty pikkujoulua kotona ja koristeltu joulukuusi, leivottu pipareita ja joulutorttuja, nukuttu hyvin, nautittu lumisista päivistä ja pohdittu viikon arkiruokia. Autossa soi jouluradio (silloin kun minä ajan) ja aurinkoisista päivistä on tullut tosi latautunut fiilis!

Mitä teidän joulukuuhun kuuluu?