Puhelimen muistiin on kertynyt taas paljon kuvia. Niitä siirtäessäni ulkoiselle kovalevylle, tuli mieleen näyttää teillekin muutama. Arkisia ja tilanteessa napattuja. Niistä välittyy tunnelma eri tavalla kuin kuvista, joita "kuvaamalla kuvaan" blogiin. Parasta päivittäisessä kuvaamisessa on kuvista jäävät muistot. Montakohan kertaa olen kuvia selaillessani jäänyt muistelemaan niitä hetkiä...
Viime viikolla istuin tapani mukaan kotona kirjoittamassa. "Tauolla" söin pistaasipähkinöitä, nam! Helposti muuten nyt huomaa syövänsä erilaisia snackseja, kun on vain kotona suuren osan päivästä. Tietokoneen vierelle eksyy milloin mitäkin. Onneksi tällä kertaa pähkinöitä. Jaloissani nukkui vanhempieni koira, joka oli meillä käymässä.
Nallekorvat! Ihanat ribbipipot kuuluu Lindexin uuteen lasten Holly&Whyte -mallistoon. Ulkona alkaa olla jo sen verran viileää, että välikausivaatteet on olleet käytössä jo hyvän aikaa. Siivottiin kaappeja, laitettiin kesäiset vaatteet talvisäilytykseen ja samalla testattiin sopiiko viime talven ulkovaatteet vielä. Kaikki muut menee vielä hyvin, mutta talveksi on ostettava uudet kengät. Mahtavaa, että kerrankin pärjätään samoilla vaatteilla.Tulee iso säästö!
Kotijuttuja! Diy-osastoon on kuulunut taulun tekeminen Vallilan Kelohonka -kankaasta. Aikaa ei mennyt paljoa, mutta lopputulos on kiva. Kangasta jäi vielä, joten diy-jutut jatkuu.
Mustavalkoisen maton lisäksi meiltä löytyy mustavalkoisia kuviokoristetyynyjä. Kaivoin tyynyt kaapista ja vanha tuntuu taas uudelta. Sen takia tykkään vaihdella tekstiilejä, koska niillä saa muutettua koko huoneen ilmettä helposti.
Syysvaatteet! Syksy näkyy myös omassa vaatetuksessani. Olen ottanut nilkkurit ja syystakit käyttöön. Nilkkureita ja saappaita onkin ollut ikävä. Kesällä ostin Elloksen aleista ylemmässä kuvassa näkyvät vaaleat nilkkurit, jotka on ihan huiput. Olen ollut ne jalassa jopa töissä, jolloin olen seissyt kuusi tuntia eikä tuntunut missään.
Jimi ja Theo pääsivät serkun kanssa
jäätelölle, kun meillä oli kummityttöni kylässä. Nykyään kaikkialta on löytynyt maidoton vaihtoehto, mikä on ihan mahtavaa. Ei tarvitse aina turvautua omiin eväisiin ja selittää pojille miksi he eivät saa samaa kuin muilla on.
Kaappeja siivotessani kävin läpi myös
Jimin ja Theon aarrelaatikon eli äitiyspakkauksen laatikon, johon olen kerännyt kolmen vuoden varrelta säästettäviä vaatteita, kortteja, koristeita ja muita tärkeitä juttuja. Laatikon kaiveleminen toi ihania muistoja mieleen enkä edelleenkään voi uskoa, että meidän pojat ovat käyttäneet 40cm kokoisia vaatteita.
Häät! Saan kunnian olla parhaan ystäväni kaasona ensi kesänä! En malta odottaa. Me ollaan tosi samantyylisiä, joten ymmärretään toisiamme varmasti hyvin ideoinnissa, askarteluissa jne. Kokosin morsiamelle nipun häälehtiä, joista saada inspiraatiota. Kolmen viikon päästä koittaa I love me -messut Messukeskuksessa, jonne mennään yhdessä. Perinne jatkuu, sillä käytiin siellä yhdessä myös silloin, kun minä olin menossa naimisiin ja hän oli kaasoni. Hääinnostuksissani katsoin tänään 27 Dresses -elokuvan...
Näihin tunnelmiin, öitä!