Sivut

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

I love me -messut 2016

Viime viikonloppuna järjestettiin I love me -messut* Helsingin messukeskuksessa. Kävin siellä kahtena päivänä, perjantaina ja lauantaina. Ihmisiä oli yllättävän paljon koko ajan ja muutama ständi oli niin täynnä, ettei siellä mahtunut kunnolla liikkumaan. Mm. Nyxille oli jatkuvasti tunkua ja useimmista tuotteista parhaat sävyt oli jo loppuneet. Ostin sieltä meikin viimeistelysuihkeen ja Nyx Lingerie -huulilakan.

Kiertelin enimmäkseen kauneus- ja muotipuolilla. Tällä kertaa terveys- ja hyvinvointipuoli tuntui olevan suurempi kuin aikaisemmin..? Kokonaisuudessaan petyin hieman messutarjontaan, ensimmäistä kertaa ikinä. Kaikki muut, joiden messujuttuja olen lukenut ovat olleet tyytyväisiä. Taisin odottaa liikoja. Pettymyksestä huolimatta tein myös hyviä löytöjä. 


 

Ostin muutaman pallovaloihin tarkoitetun yksittäisen pallon, sillä n.vuosi takaperin Jimi ja Theo 2v. painelivat pallovalojani saaden osan palloista ihan ryttyyn. Oli jo aikakin ostaa uudet tilalle. Onneksi rikkominen ja tihuloiminen on vaihtunut ihailuun. Pojat rakastavat pallovaloja ja saivatkin Hullareilta omat valkoiset pallovalot huoneeseensa. Katri Niskasella oli varastomyynti, josta ostin kauniin kultakimalteisen "kauluksen". Se on sopivan näyttävä ja hauska yksityiskohta pukeutumiseen. Muita ostoksia oli mustat karvasomisteiset kengät, hanskat, käsintehty avainnauha, muutama huulipuna ja kasa invisibobble -ponnareita. Invisibobblella oli roosa nauha -ponnari, joka oli pakko saada. Vaaleanpunainen ruusukultaisella koristeella, niin nätti ja tuotto hyvään tarkoitukseen.      

Kävittekö messuilla, 
mitä piditte? 

*messuille saatu bloggaajapassi

tiistai 18. lokakuuta 2016

Viimeisiä viedään

Nyt on meneillään ne kriittisimmät hetket opinnäytetyön suhteen. Hassua ajatella, että kolmen viikon päästä olen palauttanut työni jo arvioitavaksi. Paljon on mielestäni vielä muokattavaa, lisättävää ja kokonaisuuden hiomista. Pitäisi vaan osata päättää milloin se on valmis ja lopettaa. Tämän ja ensi viikon käytän vielä tiiviisti oppariin, joten blogissa saattaa olla hiljaisempaa. Vastauspostaus laittamiinne kysymyksiin ilmestyy, kunhan ehdin syventyä vastaamiseen kunnolla. 

Viime viikolla kävin Hulluilla päivillä. Kerrankin onnisti ja sain ostettua pojille Vikingin gore tex -talvikengät. Yleensä olen yrittänyt saada netistä tilattua, mutta tällä kertaa menin myymälään ja kenkiä oli vielä hyvin jäljellä. Kenkien lisäksi ostin molemmille Reiman hanskat, collegehousut ja joululahjaksi muutaman kirjan, palapelin ja sähköhammasharjat. Lastenhuoneeseen ostin yövaloksi pallovalot ja itselleni korvikset ja olohuoneeseen palmuvehkan. Palmuvehka sopii täydellisesti meille, niin helpohkon hoidon kuin ulkonäön puolesta! Sunnuntaina meidän lähikoululla järjestettiin MLL:n kirppari, jossa olen perinteisesti käynyt äitini kanssa. Onneksi mentiin tälläkin kertaa, sillä tehtiin hyviä löytöjä. Jimille ja Theolle löytyi uudenveroisia leluja todella edullisesti ja minulle muutama vaate ja kullanvärinen kynttilänjalka.    


Yritän edelleen pitää kiinni siitä, että pyhitän illat perheelle ellen ole töissä, joten nyt me syödään ja lähdetään sen jälkeen potkutellen puistoon. Koko päivän sisällä istumisen ja näytön tuijottamisen jälkeen tekee hyvää vähän ulkoilla.

Kivaa viikkoa!

perjantai 14. lokakuuta 2016

Vimman lettikassi

Löysin arkistoista muutaman viikon takaisen syysasun. Neulemekko yhdistettynä nilkkureihin ja nahkatakkiin. Neulemekko on ihanan rento ja mukava päällä. Pitkien hihojen ansiosta sitä sopii käyttää myös viileämmällä säällä. Vaaleita nilkkureita olen käyttänyt melkein päivittäin, ihan ehdottomat lempparit! Niillä on hyvä kävellä ja ne sopii jalkaani täydellisesti.

Nahkatakki & neulemekko - Lindex / nilkkurit - Ellos / kangaskassi - Vimma 

Vimman lettikangaskassia on tullut käytettyä jo paljon. Ostin sen kesän lopulla. Kassi on todella kätevä jos täytyy olla paljon ylimääräistä tavaraa mukana, mitkä ei mahdu tavalliseen pikkulaukkuun. Näin käy yleensä, kun menen töihin tai kouluun.

Iskeekö teihin Vimman lettikuosi?

Hyvää viikonloppua! 

tiistai 11. lokakuuta 2016

Nykytilanteen hyvät puolet

Päätin listata asioita, joista pidän nykytilanteessani. Eilen nimittäin tajusin, että minulla on monta syytä nauttia tästä hetkestä. Olen sokaistunut keskittymään elämään ensi vuoden alusta, jolloin mitä todennäköisimmin olen kokopäivätyössä, toivottavasti omalla alalla. Koen painostusta kokopäivätyöhön siirtymiseen ja välillä tunnen syyllisyyttä kotona "olemisesta". Olen itsekin alkanut ajattelemaan, että kaikki sujuu paremmin, kunhan pääsen kiinni "oikeaan" työelämään. Tosiasia on kuitenkin se, että nautin kovasti monestakin syystä tämänhetkisestä elämäntilanteestani. 

Nykytilanne: vietän kotona 70% päivästäni. Vien Jimin ja Theon dagikseen yleensä klo 9. Olen kotona viimeistään 9.20, avaan tietokoneen, keitän kahvia ja ryhdyn hommiin. Olen kokopäiväinen opiskelija päivisin ja vaatemyyjä keskimäärin 15 tuntia viikossa iltaisin ja viikonloppuisin. Vapaa-ajalla kuvaan, kirjoitan blogia, näen kavereita ja perhettä ja stressaan tekemättömiä koulujuttuja. Olen kellon ympäri tärkeimmässä roolissani: äitinä, unohtamatta kuitenkaan aviomiestäni.


Nautin siitä, että saan tehdä hommat kotoa käsin. Kirjoitan opinnäytetyötä ja jos se takkuaa, pesen koneellisen pyykkiä ja jatkan. Koti pysyy kunnossa, lounasta tehdessäni valmistuu samalla perheen päivällinen illaksi, voin itse vaikuttaa aikatauluuni ja mikä parasta: lasten hoitopäivät ovat joustavia eikä heidän tarvitse olla vielä kahdeksaa tuntia hoidossa päivittäin. Päivähoitomaksu on paljon pienempi näillä tuloilla ja osa-aikaisen hoitoajan takia. Voin tehdä yhtenä päivänä enemmän, jotta toisena voin hakea lapset aikaisemmin hoidosta.


Taloudelliset syyt taitaa olla se suurin asia, joka saa Jessen kysymään lähes päivittäin opintojeni etenemisestä. Olen itsekin odottanut sitä aikaa, jolloin saan ihan kunnon kuukausipalkan enkä elä opintotuella ja osa-aikatyöllä. Viime aikoina olen alkanut suhteuttamaan menoja ja tuloja ja tajunnut, ettei plussalle jäädä kovinkaan paljon verratessa sosionomin peruspalkkaa nykytuloihin.

Kokopäivätyössä poikien hoitoaika pitenee, päivähoitomaksu nousee huimasti ja tulee lisämenoja, kuten työmatka (julkisten kuukausikortti ilman opiskelija-alennusta). Aamut alkaa aikaisin ja on oikeasti oltava ajoissa, jotta ehtii töihin. Kotitöiden tekemiselle on löydettävä uusi rako ja mikä pahinta: olen oravanpyörässä. Valmistumisen jälkeen hyppään työelämään, joka vie elämästä ihan huiman ison osan. Niin moni asia tulee muuttumaan, että nyt aion nauttia tästä ajanjaksosta, valmistua ja katsoa sitten mihin suunnata. Ihanaa tehdä hommia kotoa käsin ja voida hakea lapset hoidosta aikaisemmin jos siltä tuntuu.
  
Ymmärrättehän pointtini?       

maanantai 10. lokakuuta 2016

Miten meillä nukutaan?

Muistatteko, kun kerroin toisen pojista nukkuvan meidän huoneessa?

Silloin tilanne oli se, etteivät Jimi ja Theo voineet nukkua samassa huoneessa. Riehumisvaihe vaan yltyi yltymistään ja unille oli vaikea rauhoittua toisen yllyttäessä eri "hauskuuksiin". Kaikki mahdollinen heitettiin pois sängystä ja lopulta keksittiin sängystä pois kiipeäminen. Siinä vaiheessa me laitettiin äkkiä juniorisängyt tilaukseen. No, tyyliin uusien sänkyjen saapumispäivänä kiipeäminen oli jo unohdettu juttu. Riehuminen laantui hieman ja tilalle tuli omassa sängyssä itsekseen temppuileminen ja kaverille huuteleminen, jolloin lastenhuoneen hiljaisuutta sai odotella joskus jopa puoleenyöhön asti.

Kaikkea kokeiltiin matkan varrella, mutta parhaiten toimi eri huoneissa nukkuminen. Pojat ovat aina olleet yksimielisiä siitä kumpi nukkuu milloinkin kummassa huoneessa. Ei ole tullut sellaista, että toinen jäisi huonolla mielellä lastenhuoneeseen tai kokisi yksinäisyyttä tms. Jos niin olisi ollut, olisi pitänyt keksiä muu keino rauhalliseen nukahtamiseen. Jokaisella toimii eri asiat ja jokainen lapsi on yksilö.


Juniorisänkyihin siirtymistä on siirretty jatkuvasti eteenpäin. Eri huoneissa nukkuessaan pojat nukahtivat itsekseen parissa minuutissa. Nautittiin pitkään siitä vaiheesta, kunnes päätettiin kokeilla josko he "pärjäisivät" samassa huoneessa. Eka kokeilu meni pieleen ja valvottiin taas puoleenyöhön. Pari päivää sen jälkeen annettiin uusi mahdollisuus ja keskusteltiin asiasta kunnolla Jimin ja Theon kanssa. Pojat laittoivat itse yövalonsa päälle, isi luki lyhyen iltasadun ja sen jälkeen kuului kymmenisen minuuttia poikien laulua ja höpötystä, kunnes oli hiljaista. Lattialla ei ollut yhtäkään lentänyttä tavaraa. Uskomatonta! Tässäkin asiassa näkee sen, että kärsivällisyys palkitaan eikä turhaan kannata kiirehtiä asioiden kanssa. Meillä kävi samalla tavalla kuivaksi opettelun kanssa eli kun aika oli oikea ja mentiin lapsentahtisesti niin tuloksia tuli nopeasti ja nyt sen suhteen menee hienosti.

Jimi ja Theo nukkuvat yhdessä ja herättävät toisensa aamuisin huhuilemalla. Ollaan siitä onnekkaita, että vaikka nukahtaminen on ollut mitä on, niin yöt on kokonaisia ja pojat nukkuvat 10-13 tuntia riippuen onko vapaapäivä vai lähtö dagikseen. Juniorisänkyihin siirtyminen on nyt askeleen lähempänä, kun pojat nukkuvat yhdessä. Ajatuksena on antaa poikien "totutella" uuteen nukkumisjärjestelyyn ja hyvästellä pinnasängyt noin kuukauden kuluttua. Meillä on uudet sängyt paketeissaan jo odottamassa.

Millaisia kokemuksia teillä on sänkyjen vaihdosta? 

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

#LindexPink & Roosa nauha

Lokakuu on vaaleanpunainen! Monessa kaupassa olette saattaneet huomata Roosa nauhoja? Tämän vuoden nauhan suunnitteli Michael Monroe. Olen ostanut Roosa nauhan jo monen vuoden ajan. Siitä menee koko myyntihinta (3€) Syöpäsäätiölle suomalaisen syöpätutkimuksen ja neuvonnan hyväksi. Helppo ja kaunis tapa auttaa.

Roosa nauhan lisäksi ostin Lindexin oman roosa rannekorun, josta menee koko tuotto (9,95€) Roosa nauha -keräykseen. Rannekoru on valmistettu Ruotsissa ja se tulee kauniissa pakkauksessa.     


Pukeutuminenkin on saanut inspiraatiota vaaleanpunaisesta ja hempeistä sävyistä. Kaivoin kaapista käyttöön kesällä ostamani vaalean karvatakin. Kannatti hamstrata alesta helteiden aikaan, koska ovh 119€ oli alessa alle parikymppiä! Paita on haalean vaaleanpunainen suosikkini (Lindex) ja laukun sävy sopii loistavasti takkiin. Yksi lempiasuistani ehdottomasti! 


Joko teillä on Roosa nauha tai Lindexin roosa rannekoru?

perjantai 7. lokakuuta 2016

Kysy meiltä!

Pitkästä aikaa on taas kysymysten vuoro.

Te kysytte - minä, Jesse ja mummi (eli äitini) vastataan!  

Laittakaa kysymyksiä meille kaikille, jotta päästään jokainen vastaamaan :-)


Kysymyksiä voi laittaa ensi keskiviikkoon 12.10. asti. Kiitos!

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Kuvia puhelimen kätköistä

Puhelimen muistiin on kertynyt taas paljon kuvia. Niitä siirtäessäni ulkoiselle kovalevylle, tuli mieleen näyttää teillekin muutama. Arkisia ja tilanteessa napattuja. Niistä välittyy tunnelma eri tavalla kuin kuvista, joita "kuvaamalla kuvaan" blogiin. Parasta päivittäisessä kuvaamisessa on kuvista jäävät muistot. Montakohan kertaa olen kuvia selaillessani jäänyt muistelemaan niitä hetkiä...


Viime viikolla istuin tapani mukaan kotona kirjoittamassa. "Tauolla" söin pistaasipähkinöitä, nam! Helposti muuten nyt huomaa syövänsä erilaisia snackseja, kun on vain kotona suuren osan päivästä. Tietokoneen vierelle eksyy milloin mitäkin. Onneksi tällä kertaa pähkinöitä. Jaloissani nukkui vanhempieni koira, joka oli meillä käymässä. 


Nallekorvat! Ihanat ribbipipot kuuluu Lindexin uuteen lasten Holly&Whyte -mallistoon. Ulkona alkaa olla jo sen verran viileää, että välikausivaatteet on olleet käytössä jo hyvän aikaa. Siivottiin kaappeja, laitettiin kesäiset vaatteet talvisäilytykseen ja samalla testattiin sopiiko viime talven ulkovaatteet vielä. Kaikki muut menee vielä hyvin, mutta talveksi on ostettava uudet kengät. Mahtavaa, että kerrankin pärjätään samoilla vaatteilla.Tulee iso säästö!


Kotijuttuja! Diy-osastoon on kuulunut taulun tekeminen Vallilan Kelohonka -kankaasta. Aikaa ei mennyt paljoa, mutta lopputulos on kiva. Kangasta jäi vielä, joten diy-jutut jatkuu.

Mustavalkoisen maton lisäksi meiltä löytyy mustavalkoisia kuviokoristetyynyjä. Kaivoin tyynyt kaapista ja vanha tuntuu taas uudelta. Sen takia tykkään vaihdella tekstiilejä, koska niillä saa muutettua koko huoneen ilmettä helposti. 


Syysvaatteet! Syksy näkyy myös omassa vaatetuksessani. Olen ottanut nilkkurit ja syystakit käyttöön. Nilkkureita ja saappaita onkin ollut ikävä. Kesällä ostin Elloksen aleista ylemmässä kuvassa näkyvät vaaleat nilkkurit, jotka on ihan huiput. Olen ollut ne jalassa jopa töissä, jolloin olen seissyt kuusi tuntia eikä tuntunut missään.  

Jimi ja Theo pääsivät serkun kanssa jäätelölle, kun meillä oli kummityttöni kylässä. Nykyään kaikkialta on löytynyt maidoton vaihtoehto, mikä on ihan mahtavaa. Ei tarvitse aina turvautua omiin eväisiin ja selittää pojille miksi he eivät saa samaa kuin muilla on.  


Kaappeja siivotessani kävin läpi myös Jimin ja Theon aarrelaatikon eli äitiyspakkauksen laatikon, johon olen kerännyt kolmen vuoden varrelta säästettäviä vaatteita, kortteja, koristeita ja muita tärkeitä juttuja. Laatikon kaiveleminen toi ihania muistoja mieleen enkä edelleenkään voi uskoa, että meidän pojat ovat käyttäneet 40cm kokoisia vaatteita.


Häät! Saan kunnian olla parhaan ystäväni kaasona ensi kesänä! En malta odottaa. Me ollaan tosi samantyylisiä, joten ymmärretään toisiamme varmasti hyvin ideoinnissa, askarteluissa jne. Kokosin morsiamelle nipun häälehtiä, joista saada inspiraatiota. Kolmen viikon päästä koittaa I love me -messut Messukeskuksessa, jonne mennään yhdessä. Perinne jatkuu, sillä käytiin siellä yhdessä myös silloin, kun minä olin menossa naimisiin ja hän oli kaasoni. Hääinnostuksissani katsoin tänään 27 Dresses -elokuvan...

Näihin tunnelmiin, öitä!