Sivut

maanantai 10. lokakuuta 2016

Miten meillä nukutaan?

Muistatteko, kun kerroin toisen pojista nukkuvan meidän huoneessa?

Silloin tilanne oli se, etteivät Jimi ja Theo voineet nukkua samassa huoneessa. Riehumisvaihe vaan yltyi yltymistään ja unille oli vaikea rauhoittua toisen yllyttäessä eri "hauskuuksiin". Kaikki mahdollinen heitettiin pois sängystä ja lopulta keksittiin sängystä pois kiipeäminen. Siinä vaiheessa me laitettiin äkkiä juniorisängyt tilaukseen. No, tyyliin uusien sänkyjen saapumispäivänä kiipeäminen oli jo unohdettu juttu. Riehuminen laantui hieman ja tilalle tuli omassa sängyssä itsekseen temppuileminen ja kaverille huuteleminen, jolloin lastenhuoneen hiljaisuutta sai odotella joskus jopa puoleenyöhön asti.

Kaikkea kokeiltiin matkan varrella, mutta parhaiten toimi eri huoneissa nukkuminen. Pojat ovat aina olleet yksimielisiä siitä kumpi nukkuu milloinkin kummassa huoneessa. Ei ole tullut sellaista, että toinen jäisi huonolla mielellä lastenhuoneeseen tai kokisi yksinäisyyttä tms. Jos niin olisi ollut, olisi pitänyt keksiä muu keino rauhalliseen nukahtamiseen. Jokaisella toimii eri asiat ja jokainen lapsi on yksilö.


Juniorisänkyihin siirtymistä on siirretty jatkuvasti eteenpäin. Eri huoneissa nukkuessaan pojat nukahtivat itsekseen parissa minuutissa. Nautittiin pitkään siitä vaiheesta, kunnes päätettiin kokeilla josko he "pärjäisivät" samassa huoneessa. Eka kokeilu meni pieleen ja valvottiin taas puoleenyöhön. Pari päivää sen jälkeen annettiin uusi mahdollisuus ja keskusteltiin asiasta kunnolla Jimin ja Theon kanssa. Pojat laittoivat itse yövalonsa päälle, isi luki lyhyen iltasadun ja sen jälkeen kuului kymmenisen minuuttia poikien laulua ja höpötystä, kunnes oli hiljaista. Lattialla ei ollut yhtäkään lentänyttä tavaraa. Uskomatonta! Tässäkin asiassa näkee sen, että kärsivällisyys palkitaan eikä turhaan kannata kiirehtiä asioiden kanssa. Meillä kävi samalla tavalla kuivaksi opettelun kanssa eli kun aika oli oikea ja mentiin lapsentahtisesti niin tuloksia tuli nopeasti ja nyt sen suhteen menee hienosti.

Jimi ja Theo nukkuvat yhdessä ja herättävät toisensa aamuisin huhuilemalla. Ollaan siitä onnekkaita, että vaikka nukahtaminen on ollut mitä on, niin yöt on kokonaisia ja pojat nukkuvat 10-13 tuntia riippuen onko vapaapäivä vai lähtö dagikseen. Juniorisänkyihin siirtyminen on nyt askeleen lähempänä, kun pojat nukkuvat yhdessä. Ajatuksena on antaa poikien "totutella" uuteen nukkumisjärjestelyyn ja hyvästellä pinnasängyt noin kuukauden kuluttua. Meillä on uudet sängyt paketeissaan jo odottamassa.

Millaisia kokemuksia teillä on sänkyjen vaihdosta? 

7 kommenttia:

  1. Meidän just 2v täyttänyt siirtyi juniorisänkyyn vähän ennen vauvan syntymää (saatiin pinnasänky sitten vauvalle). Jännitettiin todella paljon millaista nukahtaminen on, ihan turhaan. Iltasadun ja unilaulun jälkeen hän jää odottamaan unta, eikä poistu sängystä (ihme kyllä). Tsemppiä, se menee teilläkin hyvin! Vaikka lisähaastetta voi tehdä juuri tuo, että on ihana veikka lähellä jonka kanssa voi keksiä esim. sängystä pois nouseminen ;) Hyvää syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Kiva, että teillä meni kaikki sujuvasti :) Epäilen, että meillä menee hetki jos toinenkin ennen kuin pojat jäävät sänkyyn. Pahinta ehkä on se toisen villitseminen :D Ei auta kuin kokeilla ja harjoitella uudessa sängyssä nukkumista... Hyvää syksyä! :)

      Poista
  2. Oho, onpa teillä pitkään pinnasängyissä nukuttu. :o
    Meillä siirryttiin juniorisänkyyn noin 1,5-vuotiaana. Hyvin meni alusta alkaen! Ei siis sängystä poistunut juuri koskaan iltaisin ja aamulla tuli nätisti ensimmäisenä meidän sänkyyn juttelemaan... 3-vuotiaana alkoi kyllä harrastaa melko paljon sängystä nousemista. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän, verrattuna suurimpaan osaan. Ajattelen sen niin, että sänky sekin on siinä missä juniorisänkykin :) En ole kokenut tarvetta siirtää poikia tavalliseen sänkyyn, kun nukahtamisessa muutenkin ollut haasteita ja kun vihdoin oppivat nukahtamaan samaan huoneeseen niin näin mennään hetki, kun edelleen mahtuvat sänkyihinsä.

      Hienoa, että teillä meni hyvin! Tiedän, että meidän vauhtikaksikko keksii sängystä poistumisen alta aikayksikön. Kerään hermoja jo varastoon sitä varten :D

      Kivaa syksyä! :)

      Poista
  3. Edelliseen kommenttiin: mitä väliä vaikka lapsi nukkuisi pinniksessä niin kauan kuin siihen mahtuu? Sänkyhän se on. Nukkumiseen tarkoitettu. Ja mielestäni pääasia on se, että perheenjäsenet saavat hyvät yöunet eli jos junnusängyissä homma menee ihan päin puuta, niin parempi sitten vaikka ne pinnikset.

    Ja tosiaan, meillä 2v 2kk ikäiset tyttö & poika nukkuvat edelleen pinnasängyissä ja pois en niitä vaihda ennen kuin on pakko ;) Tilanpuutekin kyllä on makkarissa joten toivottavasti nukkuvat noissa "vankiloissaan" vielä kauan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on! Ajattelen sen ihan samalla tavalla, vaikka tiedän että moni sitä ihmettelee. Hyvin mahtuvat meilläkin pojat vielä sänkyihinsä :)

      Heh, toivotaan että teillä mahtuvat vielä pitkään, ettei iske ihan totaaliahtaus :D Tsemppiä sinne, kun sänkyjen vaihto tulee kohdalle! ;)

      Poista
  4. Enhän mä sanonut, että se huono juttu olisi, kunhan ihmettelin. Juurikin tuon pois kiipeämisen suhteen (itse vaihdettiin sänkyä tuolloin mm. ihan sen takia, että alkoi näyttää siltä, että sieltä kohta voi pois kiivetä = turvallisuusriski. Parempi oli vaihtaa kuin odottaa, että se tapahtuu. Ja noin 2-vuotiaana meillä jätettiin vaipat kokonaan pois eli siksikin lapsen täytyi päästä yöllä vapaasti pois vessaan käymään.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! <3