Raskausviikko: 29+4
Painonnousu: +11kg, paino ei ole noussut muutamaan viikkoon, mikä on kuulemma hyvä juttu diabeteshoitajan mielestä. Painon olisi hyvä pysytellä samassa lukemassa tai jopa tippua loppuraskauden ajan. Kuulostaa hurjalta, koska yleensä painoa/turvotusta tulee juuri loppua kohden. Ensin ahdistuin ajatuksesta, että painoakin pitää alkaa seurata tarkasti, mutta aion keskittyä ruokavalioon ja olla murehtimatta painostani, vaikka muutama kilo vielä tulisi.
Mieliteot: appelsiinit, mansikat, mustikat ja vadelmat. Tiukennetun ruokavalion myötä ruoka ja syöminen aiheuttaa stressiä enkä enää juurikaan nauti syömisestä vaan lasken mielessäni kokoajan hiilareita ja kuituja, punnitsen vaihtoehtoja ja pelkään verensokerilukeman katsomista.
Muuta: Mittasin koko viime viikon verensokereita ja opettelin laskemaan päivän hiilarit, jakamaan ne oikein eri aterioille ja vaihtelemaan ateriakoostumuksia oikeaoppisesti. Ruoanlaittoon menee enemmän aikaa kuin ennen ja kaupassa saa tarkistaa kaikesta hiilarimäärät. Olen oppinut perusjutut jo aika hyvin ja verensokerit on pysyneet raja-arvojen alapuolella joka mittauksella. Kuvittelin syöväni terveellisesti ja hyvin jo ennen raskausdiabetesta, mutta tavatessani diabeteshoitajan... Perusteet oli kunnossa, mutta söin väärässä suhteessa tiettyjä ruokia ja esim. liian paljon aamiaisella. Alkuun podin nälkää ruokavalion tiukentamisen jälkeen, mutta nyt olen jo tottunut ja osannut myös itse lisätä kuidun ja proteiinin määrää.
"Fun fact": Herään melkein joka aamu pohkeen suonenvetoon, se on niin voimakas, että pelkään jotain hajoavan jalassa. Suonenveto herättää kellontarkasti seitsemältä, jolloin starttaan päivän mittaamalla paastoarvon ennen aamiaisen syömistä. En osaa enää kuvitella millaista elämä on ilman raskausvaivoja. Kroppa tuntuu niin erilaiselta nyt, mutta siitä huolimatta olen jo tottunut tähän kaikkeen: kipuihin, suonenvetoihin, raajojen puutumiseen, hengästyneisyyteen, tihentyneeseen sydämensykkeeseen ja supistuksiin.
Yleisesti: Voin ihan hyvin. Liitoskivut vaivaa ja supistukset on muuttuneet voimakkaammiksi, mutta tukivyöstä on ollut apua pahimpaan särkyyn. Minulla on ollut vajaan viikon käytössä Anita- merkkinen tukivyö, mikä kiristetään tiukasti vatsan ympärille tukemaan vatsaa ja helpottamaan ristiselkään kohdistuvaa painetta. Vyö ei tunnu lainkaan epämukavalta, vaan se tuo mukavaa pitoa ja tukea. Ilman vyötä lantio tuntuu olevan "poissa paikaltaan" ja jokainen askel ja kyyristyminen on tuskaa. Kannattaa ehdottomasti kokeilla jos kärsii liitoskivuista tai selkäsärystä.
Sunnuntaina tulee täyteen 30 viikkoa ja alkaa raskausviikko 31! Silloin on vuorossa mm. kuulumisia äitiyspolikontrollista ja juttua meidän käynnistä 4D-ultrassa.