Sivut

torstai 26. maaliskuuta 2020

Arkisia kuulumisia

Kaiken maailmassa meneillään olevan keskellä on vaikea tulla puhumaan oikeastaan mistään. Toisaalta taas voi olla hyväksi puhua välillä jostain ihan muusta. Sosiaalinen media täyttyy koronasta ja se on uutisten pääaihe. Tilanne on vaikea, mutta toivon mukaan menossa pian parempaan.

Meille kuuluu hyvää jos ei vallitsevaa koronatilannetta ja siihen liittyviä asioita oteta huomioon. Lapset ovat olleet terveinä ja Ellen on oppinut hurjasti uusia sanoja. Hän toistaa lähes kaiken mitä puhumme ja pojat ovat siitä aivan innoissaan.

"Mamma Ellen sanoi poika ja näytti sormella". Ellen tosiaan kiljaisee "poika" ja osoittaa jompaa kumpaa pojista sormella jos hän kokee mielestään vääryyttä, esimerkiksi hän ei saa tussia kuten pojilla on vaan lyijykynän... 

Ellen on kasvanut paljon ja käyttää vaatekokoa 86-92cm. Meillä on siirtynyt 1,5-vuotisneuvola jo kahdesti Ellenin sairastelun takia, mutta josko pian päästäisiin sinne. 

Puheen lisäksi Ellen on kehittynyt monella osa-alueella. Hän haluaa pukea itse ja on siinä jo taitava. Hän osaa myös riisuutua, käy potalla, syö itse haarukalla tai lusikalla ja harjoittelee mukista juomista.

Päiväkodista ihaillaan Ellenin ja poikien välistä suhdetta, kun Ellenistä pidetään niin hyvää huolta ja häntä huomioidaan kesken päivän. Pojat saattavat käydä halaamassa Elleniä jos näkevät hänet käytävällä ja ulkona Ellen saa usein iltapäivisin olla isompien puolella leikkimässä, jotta saa olla yhdessä veljiensä kanssa.



Kotona on ollut rauhallista ja seesteinen jakso. Se tuntuu ihanalta ja antaa energiaa. Vielä viime vuoden puolella jouduttiin "vääntämään" poikien kanssa lähes joka asiasta ja heillä oli kummallakin selkeästi jonkinlainen itsenäistymisen kehitysvaihe menossa. Oli myrskyisää ja kaikki oli poikien mielestä tyhmää, mutta toisaalta meidän vanhempien läheisyyttä kaivattiin enemmän kuin koskaan. Ikäänkuin ääripäästä toiseen monesti päivässä. 

Siitä selvittiin ja vastapainona saadaan nyt nauttia kuusivuotiaiden kanssa keskustelemisesta, heidän kysymyksiinsä vastaamisesta ja heidän kanssaan leikkimisestä!

Ollaan alettu lukea iltasatu niin, että ensin luetaan yhteinen lyhyt satu kaikille, minkä jälkeen luetaan pitempi satu poikien kanssa heidän huoneensa lattialla makoillen Ellenin mentyä nukkumaan. Siitä on tullut ihana yhteinen hetki, jolloin usein puhutaan myös päivän aikana tapahtuneista asioista. Luetaan joka toinen ilta satu suomeksi ja joka toinen ruotsiksi.

Mitä muuta, odotan isoa tilausta Stockmannilta. Jouduin ostamaan lapsille yhteensä yhdeksän paria kenkiä, koska kaikki poikien kengät ovat joko liian pieniä tai hajalla. Ainoat mitkä enää sopii on Vikingin talvikengät. Ellenin kengät ovat liian pieniä ja hän tarvitsee nyt myös kunnon välikausikengät päiväkotiin. Tilasin lapsille Hulluilta Päiviltä Vikingin välikausikengät, lenkkarit ja kumisaappaat. Tällaisina hetkinä kirpaisee pahasti kun kolmelle täytyy ostaa samaan aikaan juttuja, mutta kerralla kaikille kenkäpuoli kuntoon! Vaatteissa osaan ennakoida, mutta jalan kokoa on hankalampi arvioida.    

Olen tehnyt töissä enemmän aamuvuoroja ja pitkiä päiviä ja päässyt uudenlaiseen arkirytmiin kiinni. Kotona sen näkee, kun pyykkivuori kasvaa ja eteisessä tuntuu ulkoa tulleet pikkukivet jalkojen alla, kun ei ehdi imuroida.

Treenaaminen on pysynyt säännöllisenä mukana arjessa ja olen innostunut porrastreeneistä. Eilen repäisin ja lähdin portaisiin suoraan töistä. Siinä säästyi aikaa ja se oli hyvä vastapaino sisällä vietetylle päivälle.

Viime päivien suuri ilo on ollut kunnon yöunet. Ellen on nukkunut nyt kolme yötä putkeen koko yön heräämättä! Sanoinkuvailemattoman ihanaa!

Mitä teille kuuluu? 

tiistai 3. maaliskuuta 2020

1,5-vuotias samaan huoneeseen isoveljien kanssa? Uhka vai mahdollisuus?

Ollaan mietitty jo pidemmän aikaa mitä tehdään Ellenin nukkumisen suhteen. 

Ellen herää öisin edelleen muutaman kerran ja rauhoittuu yleensä vasta saadessaan tutin, toisinaan riittää käden laittaminen kevyesti selän päälle. Heräämiset on ns. helppoja, mutta meitä tietysti kuormittaa jatkuvat pätkäunet. Heräilyt ajoittuvat kaiken lisäksi yleensä klo 00, 03 ja 06 eli nukutaan muutaman tunnin pätkissä ne "hyvät yöt".

Hetken kestäneet kokonaiset yöt muuttuivat katkonaisiksi kuukausia sitten, kun oli sairastelua yms. Se ei siis ole suoranaisessa yhteydessä esimerkiksi päivähoidon aloittamiseen tai muuhun suureen muutokseen.

Luulen suurimman ongelman olevan se, että nukutaan samassa huoneessa Ellenin kanssa. Ollaan mietitty jos siirryttäisiin itse alakertaan, mutta se tarkoittaisi olohuoneen tilan puolittumista jos sinne tehdään ylimääräinen makuuhuone/tila sängylle. Leikkitilan vähentyminen alakerrassa ei tällä hetkellä innosta, koska lasten leikit ovat vielä pääasiassa siellä.


Toinen vaihtoehto on laittaa Ellen poikien huoneeseen. Pojat nukkuvat todella sikeästi eivätkä herää juuri mihinkään, joten Ellenin mahdollisten itkujen en usko aiheuttavan ongelmaa. Tätä vaihtoehtoa voisi ainakin kokeilla alkuun. Syksyllä koulun alkaessa halutaan antaa pojille oma rauha, joten silloin täytyy viimeistään tehdä toisenlaisia muutoksia jos Ellen päätyy nyt nukkumaan lastenhuoneessa.

Tutti voi olla osasyy heräämiseen, mutta lähdetään vieroittamaan siitä vasta sitten, kun päiväkoti ei enää ole uusi asia. Nyt tutti tuo Ellenille vielä turvaa ja rauhoittaa, joten ei haluta viedä sitä tässä vaiheessa. En ole imettänyt öisin enää moneen kuukauteen, joten senkään ei pitäisi vaikuttaa. Nukahtaminen omaan sänkyyn käy helposti.

Pitääkö tässä alkaa unikouluttaa 1,5-vuotiasta?


Vinkkejä ja kokemuksia kaivataan!