Sivut

torstai 31. joulukuuta 2015

Kiitos 2015

Kulunutta vuotta ajatellessani nousee hymy huulille. 


Elokuuhun asti sain olla vielä kotona Theon ja Jimin kanssa. Ulkoiltiin päivittäin, käytiin kirjastossa ja perhekerhossa. Olin mukana myös intensiivisemmässä suljetussa perhekerhoryhmässä, joka oli ihan mahtava kokemus. Arki rullasi omalla painollaan ja nautin siitä. Loppukeväästä alkoi kuitenkin uhma nostaa päätään. Silloin aloin ajatella toisenlaista arkea ihan tosissani. Olin ajoittain loppu jo ennen kuin oltiin edes päästy aamupäivällä ulos. Jesse auttoi todella paljon ja sain tarvittaessa iltaisin extrapaljon omaa aikaa vastapainoksi henkisesti rankkoihin päiviin.

Kesän tullessa helpotti ja mieli piristyi. Valoisuus itsessään teki jo paljon. Poikien uhmailu hellitti hetkeksi ja innostuin taas kotona olemisesta. Kesä oli ihan mahtava ja haikeudella ajattelin tulevaa syksyä. Me käytiin mökillä useamman kerran, Muumimaailmassa, eläintarhassa parikin kertaa, rannalla uimassa, vietettiin 2-vuotissynttäreitä, oltiin Jessen kanssa kahdestaan Tampereella hotellissa yksi yö, istuttiin viettämässä kesäiltoja meidän terassilla kavereiden kanssa ja ihan yleisesti oltiin paljon koko perhe yhdessä. Theo ja Jimi alkoivat puhua paljon ja olivat ennätyspitkän ajan terveinä, kiitos toukokuun korvien putkituksen.


Vuoden aikana minusta tuli täti kahdelle pikkuiselle. Olen viettänyt läheisten kanssa paljon aikaa ja ollaan saatu hoitoapua aina tarvittaessa. Täytin 25 vuotta ja juhlat oli ikimuistoiset! Kävin lempikaupungissani Tukholmassa äitini kanssa päivän reissulla. Kierreltiin kauppoja, käytiin syömässä, kahviteltiin ja kierreltiin vähän lisää. Jatkoin syksyllä opintoja kahden vuoden tauon jälkeen ja pojat aloittivat päivähoidon. Syksy menikin uusiin kuvioihin totutellessa ja paljon paremmin kuin osasin kuvitella. Sain tehtyä mitä piti ja pojat viihtyvät hoitopaikassaan mainiosti.  
 

Nyt on vuosi 2015 taputeltu ja ollaan valmiita uuteen vuoteen. Blogin osalta haluan kiittää teitä, kiitos juttujeni lukemisesta ja kommenteista. Blogini on minulle tärkeä ja te annatte lisää virtaa kirjoittaa.

Kiitos teille tästä vuodesta
& hyvää uutta vuotta 2016! 

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Aurinkoinen vapaapäivä

Vietin eilen vapaapäivää poikien kanssa. Rytmi on pysynyt edelleen tiukasti niin, että herrat heräävät vasta 9.30, joten sain nauttia aamukahvin rauhassa ja laittaa vaatteet yms. valmiiksi. Saa nähdä palautuuko rytmi itsestään taas entiseen arjen jatkuessa. Aamupalan jälkeen lähdettiin hakemaan äitini ja suunnattiin ihanaan leipomoon kahville. Kahvilasta jatkettiin vanhemmilleni, jossa pojat nukkuivat päiväunet. Vietettiin oikeastaan koko päivä siellä. Kiva piristys keskellä viikkoa.


Eilen paistoi onnekseni aurinko ja pääsin käyttämään uusia aurinkolasejani. Hankin Michael Korsin aurinkolasit saamallani lahjakortilla ja eron kyllä huomaa aiemmin käyttämiini laseihin verrattuna. Olen muutenkin ihastunut kyseiseen merkkiin, etenkin sen laukkuihin. Seuraava hankinta onkin laukku, kunhan saan yhden edeltäjän myytyä ensin.

Ensi viikolle tulee loppiaisen lisäksi yksi ylimääräinen vapaapäivä, jolloin teen poikien kanssa jotain kivaa. Siitä eteenpäin onkin taas tasaista ja täydet viikot...  

tiistai 29. joulukuuta 2015

Xmas 2015

Joulu on vietetty ja nyt on aika suunnata katse vuoteen 2016. Sitä ennen vielä hieman meidän joulusta. 

Kaikenkaikkiaan joulu ja pyhät oli ihanaa aikaa kaikessa rentoudessaan, ainoa vaan että aattona heräsin flunssaisena ja olin todella väsynyt etenkin joulupäivänä. Onneksi oltiin yötä vanhemmillani niin sain nukkua, kun pojilla riitti tekemistä. Aattona oltiin ensin Jessen vanhemmilla ja sieltä siirryttiin illalla minun vanhemmilleni. Ollaan aina vietetty aatto puoliksi molemmissa paikoissa ja se sopii meille hyvin. Theo ja Jimi rakastivat kinkkua ja söivät sitä vielä Tapaninakin. Tänä jouluna pojat availivat innoissaan pakettejaan ja heidän riemua oli liikuttavaa katsoa. Lahjaksi tuli mm. paljon vaatteita, muutama lelu, aterimet, muumimukit, automatto, rahaa, itsetehdyt heijastimet...  


Pyhät vietettiin samaan tyyliin kuin aatto: oltiin perheen kanssa, syötiin hyvin, leikittiin uusilla leluilla, tehtiin kävelylenkkejä ja nautittiin kiireettömästä yhteisestä ajasta. Rakastan joulua ja kaikkea siihen liittyvää, mutta on uuden vuoden alkamisessakin sitä jotain. Silloin tuntuu, että kaikki on mahdollista.

Nyt nautitaan tämän vuoden viimeisestä viikosta ja otetaan innolla vastaan vuosi 2016!

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Joulunaika

Uskomatonta, että huomenna on jouluaatto. Me ollaan vielä tänään menossa Jessen kanssa ostoksille, mutta muuten kaikki on hoidettu. Koti on siivottu, jo hankitut lahjat pakattu, koristeet on löytäneet paikkansa, joululaulut soivat taukoamatta ja joulufiilis on katossa. Meillä ei ole joulukuusta tänäkään vuonna, vain pieni hopeinen minikuusi hyllyllä. Vietetään joulua meidän molempien vanhempien luona, joten ehkä siellä olevat joulukuuset riittää. 


Tänään on ensimmäinen joululoman päivä ja pojat ottivat siitä kaiken irti nukkumalla aamulla 9.40 saakka. Mietin jo täytyykö mennä herättelemään, mutta kerrankos sitä lomalla. Dagikseen palataan vasta vajaan viikon päästä. Ihanaa saada viettää kiireetöntä aikaa yhdessä. Nähdään joululoman aikana paljon sukulaisia, syödään herkkuja, katsotaan joululeffoja ja käydään kotieläintilalla katsomassa eläimiä. Jimi ja Theo antoivat eilen kolmelle hoitajalleen lahjat ja toivottivat hyvää joulua. Tänään he ovat hokeneet koko päivän "god jul", niin että GOD JUL teille kaikille!       


Rauhallista joulunaikaa!

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Melkein 2,5-vuotiaat

Parina viime kuukautena on tuntunut tapahtuneen paljon molempien poikien kehityksessä. Vaatekoko on kasvanut, tällä hetkellä käytetään lähinnä 98cm. Painoa on jo niin paljon, etten enää jaksa kovinkaan kauaa kantaa molempia yhtä aikaa. Tähän asti omat käsivoimat on kasvaneet suhteessa poikien painoon, mutta nyt pitäisi varmaan alkaa treenaamaan, jotta tarvittava voima tulisi... Theo ja Jimi syövät itse, ruoasta riippuen joko lusikalla tai haarukalla. He syövät oikeastaan ihan kaikkea ja pyytävät usein vielä lisää. Paino kulkee edelleen keskikäyrän alapuolella, kuten on ollutkin aina tähän asti. Ruoan suhteen ei ole ollut onneksi koskaan ongelmia. Ruokajuomana on yleensä soijamaito, välillä vesi. Pojille on iso juttu saada juoda omasta posliinimukista. Molemmat saivat ristiäislahjaksi lasten astiastoja ja nyt ne on vihdoin päässeet käyttöön. Enää ei muki ja lautanen lentele lattialle kesken ruokailun, joten uskalsin jättää muoviset pois. Allergioista on edelleen maito ja kananmuna, mutta nyt "saattaa sisältää" -tuotteet käy.

Päiväunia nukutaan päivittäin 1,5-2 tuntia ja yöunet kestää noin 20-8. Välillä yöt on kokonaisia ja välillä toinen/molemmat saattaa jonkun kerran herätä itkemään ja tarvitsee silitystä. Unitutti on vielä käytössä, siitä ollaan luopumassa ihan lähiaikoina. Vaipat pysyy hyvin kuivina molemmilla päiväaikaan ja ihan vaan kotona ollessa pojat ovat ilman niitä, mutta öisin vaippa on pakollinen.


Jimi on iloinen, tunteellinen, hassutteleva ja rakastaa laulamista ja temppujen tekemistä. Kuperkeikka on yksi herran lemppareista ja ulkoleikeissä kaivuri ja liukumäki on ykkösiä. Theo on uhmakas, nauravainen, herkkä, hieman ujo ja matkii Jimiä. Theo rakastaa pupuaan ja kirjojen lukemista. Jännä miten pojat tuntuvat vaihtavan rooleja vähän väliä. Nyt Theo on se, jonka kanssa saa eniten purra hammasta Jimin kiillottaessa omaa sädekehäänsä. Vähän aikaa sitten se oli vielä toisinpäin. Toki molemmilla on edelleen momenttinsa...  

Jimi on taitava motorisesti ja osaa vaikka mitä. Theo puhuu enemmän, sanoo lauseita ja osaa monipuolisemmin sekä suomea että ruotsia. Ajattelin aina, etten lähde vertailemaan poikia keskenään, mutta kuitenkin sitä tulee tehtyä. Siitä huolimatta on ihan selvä, että he ovat omia yksilöitään ja oppivat asiat omassa tahdissaan. On lähinnä kiva vertailla, kun siinä huomaa juuri niitä yksilöllistäviä eroja. Mielestäni Theo ja Jimi ovat kuin yö ja päivä. He tasapainottavat toisiaan.


Leikki toisen kanssa kiinnostaa koko ajan enemmän ja se sujuu yleensä hyvin. Pojat vaihtavat koodilla tavaroita päittäin ja muistavat kiittää. Tihulointiin ei tarvita kuin yksi sillä tuulella oleva ja molemmat on mukana. Kaveria ei jätetä, niinhän? Uhmailu riippuu päivästä, välillä sitä on aamusta iltaan ja koko päivä on yhtä huutoa ja välillä havahdun siihen miten kivasti kaikki on mennyt.

Tällaista kuuluu meidän taaperoille, samaistuuko kukaan?     

maanantai 14. joulukuuta 2015

Stockholm -juliste

Heräsin eilen vasta kymmeneltä sen normaalin seiskan sijaan ja olo oli pirteä. Söin aamiaista pitkän kaavan mukaan, jonka jälkeen lähdettiin Jessen kanssa käymään Ikeassa. Ostettiin kynttilöitä, kehyksiä, muutama tarpeellinen keittiöväline ja pattereita. Kaikki oli listalla ja ainoa heräteostos oli koristehiekka. Se maksoi 0,50€ ja oli upean väristä (glitter), joten oli pakko ostaa. Aika hyvin, koska yleensä Ikeasta tarttuu mukaan "kaikkea pientä"...

Heti kotiin tultuamme kehystin Deseniosta tilaamani julisteet. Ehdoton lempparini on kuvassa näkyvä Stockholm -juliste. Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan ihana ja sopii meille täydellisesti. Rakastan Tukholmaa ja juliste tuo mieleen kaikki Ruotsin reissut.

vaatteet - Lindex / laukku - Longchamp / saappaat - Pertti Palmroth  
 
Ihana jouluinen, punaa jättävä huulivoide saatu Lushilta

Blogin viimeaikaisesta sisällöstä saattaa huomata koti/sisustuspainotteisuuden. Laittelen päivittäin kotona jotain ja tykkään kuvata pienetkin muutokset. Eniten kuvia tallentuu varmaan kynttilöistä, koska ne vaan on niin mahdottoman kauniita. Vähiten olen viime aikoina kuvannut poikia, koska he ovat yleensä kaiken valoisan ajan dagiksessa. Toinen syy on heidän jatkuva liikehdintä.

Pidättekö sisustusjutuista?

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

12/12/12

Eilen tuli kolme vuotta meidän hääpäivästä. Jimi ja Theo lähtivät mummolaan yökylään ja me käytiin kahdestaan Helsingissä. Syötiin Bravuriassa, käveltiin ympäri keskustaa, juteltiin ja haettiin jouluiset kahvit Starbucksista. Sain Jesseltä ruusuja ja paljon toivomani Michael Korsin kultaisen pikkulompakon. Kotiin päin tullessa poikettiin Makuunissa ja ostettiin irtokarkkeja. Katsottiin leffa ja pitkästä aikaa nukuin 11 tunnin yöunet, luksusta!


Muistan hääpäivän vieläkin kuin eilisen. En ollut juuri nukkunut edeltävänä yönä ja hääaamuna suuntasin kahden kaasoni kanssa kampaajalle laittautumaan. Siellä tehtiin häämeikki- ja kampaus ja matka jatkui kotiin, jossa vaihdoin ylleni ihanan hääpukuni. Olenkin jo aiemmin kertonut, että 12.12.12 -päivämäärän häät oli päähänpisto, koska oikeasti me oltiin varattu kaikki 13.8.2013 ja toiveissamme oli perinteiset kesähäät. Joulukuu alkoi yhtäkkiä tuntua hyvältä idealta ja me sovittiin, että silloin mennään naimisiin, mutta kunnon hääjuhlan, kirkon ja prinsessamekon aika olisi vasta kesällä. Silloin avioliitto siunattaisiin papin toimesta ja näin ollen saisimme kuitenkin kokea myös sen puolen.

Hääpäivä oli ihana ja ikimuistoinen. Meidät vihittiin läheisessä kappelissa, jossa meidän konfirmaatiokin oli aikoinaan. Oli lunta ja sää oli muutaman asteen pakkasella. Kävelin alttarille isäni ja kummityttöni kanssa. Vieraita oli vain parikymmentä; molempien perheet, isovanhemmat ja muutama muu. Saimme muistoksi upeita kuvia tutun valokuvaajan ottamina. Kahviteltiin meidän luona ja illalla lähdettiin Jessen kanssa syömään Helsinkiin. 


Me ei olla vieläkään päästy viettämään hääjuhlia, koska kaksi päivää häiden jälkeen tein positiivisen raskaustestin. Sitä oli odotettu pitkään ja näin ollen se tuli pienenä yllätyksenä. Juuri kun meillä alkoi olla muita suunnitelmia niin meitä onnisti. Niinhän se yleensä menee.

Toivottavasti saamme järjestettyä hääjuhlan lähivuosien aikana. Olen todella onnellinen, että päädyimme aikaistamaan naimisiinmenoa ja sain kokea yhden elämäni upeimmista päivistä. Kaikella on tarkoituksensa...  

mustavalkoiset kuvat: Unto Kotilainen

perjantai 11. joulukuuta 2015

Kymmenen vastausta

Sain 10 plussan äitiltä haasteen, jossa vastaan kymmeneen hänen keksimäänsä kysymykseen. Kiitos kysymyksistä Matu!
 
1. Mitä toivot tulevaisuudelta?

Pysytään terveinä, eletään yhtä onnellisina kuin tähän asti, valmistun ammattiin ja saan alan töitä, saadaan kolmas lapsi ja toivottavasti koetaan normaali raskaus ja täysiaikaisuus.

2. Mitä äitiys on opettanut sinulle?

Se on tuonut mukanaan sellaisia menettämisen pelon ja rakkauden tunteita, joita en osannut kuvitellakaan. Olen oppinut luottamaan itseeni äitinä, käsittelemään riittämättömyyden tunnetta, olemaan armollisempi itselleni ja toimimaan lasten parhaaksi niin hyvässä kuin pahassa, viitaten esim.uhmaan. 

3. Kerro joku tärkeä muisto kuluneelta vuodelta.

Dagiksen alkaminen. Muistan miten pelko ja jännitys uudesta arjesta vaihtui helpotukseksi ja onneksi. Dagis alkoi heti sujua hienosti, luottamus syntyi ja kaikkien oli helppo mukautua muutoksiin. Olen onnellinen, että Theo ja Jimi viihtyvät niin hyvin hoitopaikassaan. 

4. Mitä onni on sinulle?

Läheiset, terveys, onnellinen avioliitto, ne pienet arkiset asiat.



5. Miten rentoudut?

Nukun, löhöilen sohvalla ja katson jotain suosikkisarjaa, kirjoitan blogia/luen blogeja, laitan kotia eli saatan vaihdella koriste-esineitä ja tuoda sillä vähän piristystä kotiin.

6. Tärkein asia mitä haluat lapsillesi opettaa? 
 
Yksi tärkeimmistä on se, että arvostaa itseään. 

7. Minkälainen olet ihmisenä, muutenkin kuin äitinä? ;)
 
Olen positiivinen, empaattinen, herkkä, ajattelen paljon, teen suunnitelmia ja järjestelen paikkoja jatkuvasti (mm.siirrän kynttilää vaikka sen 2cm oikealle jos koen sen olevan "väärässä" paikassa..). Olen kaavoihin kangistunut ja tykkään arjesta.
  
8. Aamu alkaa...?

Äänettömillä askelilla alakertaan, jotten herättäisi Jimiä ja Theoa = rauhallinen aamu. Keitän kahvia, teen aamutoimet, meikkaan, syön aamupalaa, arkiaamuna laitan dagiskamat ja vaatteet valmiiksi ja ihan yleisesti heräilen rauhassa. Pyrin heräämään joka aamu klo 7, jotta saan tunnin itselleni ennen poikien heräämistä.

 kirjat Safkaa skideille ja 400g saatu #santamariafinland 


9. Mikä auttaa jaksamaan arjessa?

Pienistä asioista nauttiminen, satunnainen rutiineista poikkeaminen esim.vein tänään pojat suoraan dagiksesta läheiseen sisäleikkipaikkaan kotiinmenon sijaan ja meillä oli tosi hauskaa yhdessä (=ne pienet jutut;)), säännöllinen oma aika, hyvät yöunet, perhe, ystävät ja vertaistuki.

10. Mitä toivot joululahjaksi?

Michael Kors laukkua, puhelimenkuoria, Arabian KoKo-astioita, lahjakorttia Lindexille ja kauneushoitoon, kynttilöitä, Lushin söpöjä suihkugeelejä ja rasvoja, sisustusjuttuja.

Hyvää viikonloppua!