Sivut

perjantai 29. maaliskuuta 2019

Minne blogini muuttaa?

Olen tulevasta muutosta todella innoissani. Koen olevani sydämeltäni perhebloggaaja, joka pitää mm. sisustamisesta, kauneudesta ja muodista. 

Toivon, että muuton myötä blogini tavoittaa yhä laajemman lukijakunnan ja voin tarjota mielekästä sisältöä samoista aihealueista kiinnostuneille. Blogin sisältö ei tule juurikaan muuttumaan, mutta postaustoiveita otan mielelläni aina vastaan! Blogin osoite ei myöskään muutu vaan löydätte blogiin tutusta osoitteesta. 

Elämää kristallikruunun alla -blogi siirtyy pian osaksi 

Kaksplussan verkostoblogeja! 

*kirjaintaulu saatu Juhlahumua 

Kaksplussalta löytyy seuraamiani inspiroivia ja kauniita blogeja, kuten Äiti ja melukylän lapset ja In the little cottage. Kiva päästä mukaan ihanien bloggaajien joukkoon!
Blogimuuton innoittamana viisi juttua itsestäni:
  • olen 173cm pitkä & vasenkätinen   
  • rakastan miettiä asuja ja pukeutua, käyttää huulipunaa ja korkokenkiä
  • saan valtavasti iloa pienistä asioista, kuten rauhassa juotu aamukahvi, kynttilät tai esimerkiksi lasten rauhallinen leikkihetki  
  • lempimusiikkilajini on rap (Jesse on iskelmämiehiä eli kuilu meidän musiikkimakujen välillä on melkoinen, hah)   
  • olen huono tekemään päätöksiä ja tunnettu jahkailustani...

Täältä tullaan Kaksplus!  

maanantai 25. maaliskuuta 2019

Vauvan kehitys vaikuttaa yöuniin

Kääntyminen, ryömiminen, konttaaminen, seisominen... 

Suuret kehitysvaiheet näkyvät helposti vauvojen yöunissa. Uutta täytyy harjoitella myös öisin, mikä häiritsee unta. Ellenillä eri kehitysvaiheet vaikuttavat todella paljon uneen.

Neljän kuukauden iässä Ellenillä alkoi ne kuuluisat yöhulinat. Siitä lähtien yöt ovat olleet pääosin katkonaisia ja suurimpana syynä levottomuuteen on ollut erilaisten taitojen harjoitteleminen. Ensin hän opetteli kääntymään ja puolivuotiaana hän alkoi unissaan nousta konttausasentoon ja heräsi siihen itkien.

Meni useampi kuukausi, kunnes Ellen oppi konttaamaan ja samantien yöt rauhoittui. Hän ei muutamaan viikkoon herännyt kuin kerran syömään ja muuten hän nukkui levollisesti.

Vinkki! Ollaan yleensä kotona otettu Elleniltä sukat pois, jotta hän pääsee paremmin konttaamaan. Ostin Polarn O. Pyretiltä "konttaussukkia", joissa on jalkapöydän kohdalla "jarrut". Sukat ei ole lainkaan liukkaat vaan antaa hyvän tuen kontata. Plussaa kauniista väristä!  

Nyt olemme taas uuden äärellä, kun Ellen pyrkii seisomaan. Herään useamman kerran yössä siihen, kun hän seisoo sängyssään pinnoja vasten osaamatta laskeutua. Hänet täytyy joka kerta auttaa takaisin makuuasentoon, jolloin hän jatkaa unia. Toivottavasti hän oivaltaa pian miten pääsee itse alas, jotta katkonaisista öistä päästään. Mikään muu tässä ei taida auttaa kuin aika.

Pakko sanoa, että tavallaan huojennuin tajutessani yölevottomuuden johtuvan pääosin uusien taitojen harjoittelemisesta. Se on konkreettinen "todiste" siitä, ettei yölevottomuus ole ikuista vaan tunnelin päässä näkyy valoa.

Oletteko huomanneet samaa?   

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Täydellinen sunnuntai perheen kanssa

Tiedättekö, kun välillä kaikki sujuu, positiivisuus on huipussaan ja on yksinkertaisesti hyvä päivä? Tänään oli niin.

Sain nukkua aamulla Jessen noustessa lasten kanssa. Ellen heräsi 6.30, mutta pojat nukkuivat vähän yli kahdeksaan. Heräsin itse 9.30 Ellenin tullessa viereeni syömään. Hän meni siitä päiväunille ja nousin ylös.

Viikonloppuaamut on parhaita, kun ei ole kiire minnekään ja juodaan Jessen kanssa rauhassa nautiskellen kahvia. Pojat touhuavat omiaan, Ellen nukkuu päiväunia ja meillä on aikaa jutella. Juuri niin oli tänään. Päätettiin olla tämä päivä rauhassa kotona, koska eilen oltiin reissussa Paraisilla.


Jesse kävi poikien kanssa pyöräilemässä sulalla tiellä ja otti Ellenin mukaansa. Olin pitkästä aikaa hetken yksin kotona. En edes muista viime kertaa, kun nyt on ollut niin paljon kaikenlaista viime aikoina. Imuroin ja pesin lattiat ja laitoin korvapuustitaikinan kohoamaan. Kuulostaa joltain kiillotellulta tarinalta, tiedän. Toisinaan sattuu tällaisia täydellisiä päiviä, joiden avulla jaksaa niiden huonompien yli.

Sain pestyä pyykit ja lattiat, tuuletin matot ja kävin läpi pieneksi jääneitä lastenvaatteita. Varasin kirpparipaikan huhtikuun alkupuolelle, jonne vien kaikkea mahdollista. Pojat osallistuivat siivoukseen siivoamalla oman huoneensa.

Theolla ja Jimillä on meneillään herneiden kasvatus -projekti. He tekivät dagiksen isovanhempipäivässä herneistutukset, joita hoitavat rakkaudella (ja liialla vedellä..). Joka aamu katsotaan yön aikana tapahtunut kasvu.

Jessen vanhemmat kävivät meillä iltakahvilla ja syötiin vastaleivottuja korvapuusteja. 



Hyvä lopetus viikonlopulle, maanantai saa tulla!   

perjantai 22. maaliskuuta 2019

Seitsemän kuvaa viikolta


Olin lasten kanssa Tukholman risteilyllä. Meni oikeastaan paljon paremmin kuin olin ajatellut ja meillä oli tosi kiva reissu. Pojat nauttivat laivalla olemisesta, pitivät hauskaa leikkipaikalla, halivat Harri Hyljettä, ostivat omilla rahoillaan lelut ja karkkia ja Ellen jaksoi hienosti menossa mukana.

Tukholma. Kierreltiin, katseltiin ja käytiin syömässä Maxissa. Ostin muutaman jutun.

Ellen nousee ylös. Hän on enimmäkseen onneksi vielä polvillaan, mutta välillä nousee myös suorille jaloille. Nyt häntä saa pitää jatkuvasti silmällä, ettei mitään pahempaa pääse sattumaan. 

Toinen pojista kävi liimattavana päivystyksessä pudottuaan meidän sängyltä. Hän halusi näyttää minulle voltin ja ennen kuin ehdin sanoa mitään niin hän putosi sängyltä ja löi otsansa patteriin.

Kaikeksi onneksi hänellä sattui olemaan leikkiinsä kuuluva paksu trikoopipo päässä, mikä vaimensi iskua eikä vekistä tullut mikään mahdottoman iso. Huh.


Olen järjestellyt kotona. Remontin jälkeen paikoilleen laitetut meikit ja muut olohuonetta vallanneet tavarat saivat olohuoneen tuntumaan isommalta. Ajattelin käydä ostamassa viikonloppufiiliksissä pitkästä aikaa leikkokukkia kotiin, mutta sainkin kauniita ruusuja Ellenin kummitädiltä.

Kahviteltiin/leikkitreffattiin tänään kahden ystäväni kanssa ja pojilla on ollut koko päivän sellainen vauhti päällä, että olen henkisesti ihan loppu.

Tällä hetkellä heillä tuntuu olevan taas jokin vauhdikkaampi vaihe meneillään, mikä verottaa meidän vanhempien voimia ihan älyttömästi. Tänään oli sellaista settiä, että tekisi mieli nostaa kädet ilmaan ja irtisanoutua hetkeksi kasvattamisesta.

Onneksi Jessellä loppui tänään päivystys, on viikonloppu ja voidaan yhdistää voimamme. TGIF! 

Hyvää viikonloppua kaikille!  

perjantai 15. maaliskuuta 2019

Risteilylle lasten kanssa

Irtiotto arjesta, hauskaa yhteistä tekemistä, hyvää ruokaa, tunteja lasten leikkipaikalla, Harri Hylkeen halimista, lasten disco, herkkuja, omilla viikkorahoilla ostetut lelut... 

Me lähdetään Skidit -risteilylle sunnuntaina! Voisin lisätä vielä, että varmasti muutamaan kertaan tulee laskettua kymmeneen ja mietittyä mihin ihmeeseen sitä onkaan taas laittanut itsensä. Lähden nimittäin yksin lasten kanssa, koska Jessellä on päivystysvuoro töissä. 

Ihan yksin en onneksi ole, koska sain mukaani meidän ihanan naapurin ja hänen kaksivuotiaansa. Reissusta tulee varmasti onnistunut ja lapsilla on ikimuistoista. Lähdetään ihan täysin lasten ehdoilla ja kaikki muu on vaan plussaa. Sillä ajatusmaailmalla pääsee itsekin varmasti helpoimmalla, kun ei liikaa suunnittele tai yritä. Ollaan naapurin kanssa todella samanhenkisiä ja lapset tykkäävät kovasti toisistaan, joten ihan mahtavaa lähteä yhdessä!  

juliste saatu Desenio 

Pojat ovat onnessaan eivätkä millään malttaisi odottaa lähtöä. Heidän ykköstoiveenaan on ollut jo pitkään, että he pääsisivät Harri Hylkeen laivalle ja pallomereen. Nyt toive toteutuu ja saadaan samalla kiva irtiotto arjesta. Olen pessyt pyykkiä ja miettinyt asujani, tehnyt listaa kaikesta mukaan otettavasta ja kirjoittanut kauppalistaa eväistä. Aion pakata mukaan paljon helposti syötäviä eväitä, jotta voidaan syödä hyvä iltapala hytissä ja lapsille on välipalaa Tukholmaan. 

Viikonloppu otetaan rauhallisesti kotona. Järjestelen meikit alakerran vessan kaappiin ja siivoilen remontin jäljiltä, ulkoillaan, pidetään Jessen kanssa leffailta huomenna ja lataan akkuja reissua varten (ellei Jessen hälypuhelin soi).  

Kivaa viikonloppua!  

tiistai 12. maaliskuuta 2019

Ensimmäinen hammas, konttaaminen ja ryömiminen


Ellen on kehittynyt hurjasti yhdessä hujauksessa. 

Yöt on olleet huonoja jo jonkin aikaa, kuten olen kertonut. Viikonloppuna olin lähes varma, että syypää on hampaat, koska myös syöminen poikkesi niin paljon totutusta ja nyrkki oli suussa tauotta. Tänään kurkkasin suuhun ja alas on tosiaan puhjennut Ellenin ensimmäinen hammas!

Hän lähti ryömimään ja konttaamaan sunnuntaina. Ellen on pari kuukautta nytkyttänyt omalla tyylillään hiljalleen eteenpäin ja ollut konttausasennossa, mutta vasta nyt hän lähti kunnolla liikkeelle.

Ellen innostui ryömimään nähdessään Jessen mökkiviikonlopun jälkeen. Ellen vuorotellen konttasi ja ryömi Jessen perään koko illan ja siitä se lähti. On liikuttavaa nähdä miten innoissaan myös pojat ovat Ellenin kehitysaskelista. He kiljuvat ja taputtavat vieressä.


Huomenna on ylimääräinen neuvola, jossa otan puheeksi mm. nukkumisen, yöimetyksen lopettamisen ja kevyen unikoulun aloittamisen. Kiva käydä läpi meidän tilanne ja saada vähän vinkkejä edellä mainitsemiini asioihin. Samalla tarkistetaan Ellenin kasvu.

Katsotaan jos yöt rauhoittuisi jo pelkästään sillä, että niin moni iso asia tuli yhtäaikaisesti, sormet ristissä!  
 

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Onneksi viikonloppu on ohi

Huh, onneksi on sunnuntai-ilta. Viikonloppu on ollut raskas. 

Jesse lähti perjantaina puolenpäivän aikaan ystäviensä kanssa perinteiselle mökkiviikonlopulle. Pojilla oli vapaata dagiksesta ja mentiin päivä aika pitkälle Ellenin ehdoilla. Hän oli itkuinen, tyytymätön eikä oikein nukkunut päiväunia. Ihan nauratti yhdessä vaiheessa se miten monta rautaa oli tulessa, kun yritin tehdä ruokaa, rauhoitella Elleniä, kuunnella toisen pojan juttua ja auttaa toista solmimaan keksintöään. Onneksi väliin mahtui myös rauhallisempia hetkiä...


Perjantai-iltana Theo ja Jimi lähtivät mummolaan yökylään ja viihtyivät siellä pitkälle lauantai-iltaan. Mummolassa on lastenhuone ja poikien mukaan siellä on (dagisruoan jälkeen) "maailman parasta ruokaa ja tosi super kivaa".

Meillä meni Ellenin kanssa ihan hyvin, vaikkei hän ollut oma itsensä. Itkuinen, söi ja nukkui huonosti eikä oikein mikään ollut hyvin. Raskasta kuunnella itkua yötä päivää. En tiedä mistä itkuisuus johtuu, mutta veikkaan niitä kuuluisia hampaita. Hän on syönyt tavallista huonommin koko viikon ja hinkkaa ikeniään jatkuvasti. Yhdessä vaiheessa alkoi tuntua siltä, etten ole muuta kuullut kuin Ellenin itkua ja ajatus seuraavasta valvotusta yöstä ahdisti valmiiksi. Väsymys jo itsessään laskee mielialaa ja vaikuttaa kaikkeen.


Viikonlopussa oli myös hyvää, joten otetaan positiiviset tähän loppuun, ettei mene ihan negatiiviseksi. Kävin vaunulenkillä Ellenin kanssa, ihastelin viimeistelyjä vaille valmista vessaa, siivoilin, kokeilin uusia ruokia, kävin ostoksilla äitini ja Ellenin kanssa, tein poikien kanssa keksintöjä, pelattiin kahta lautapeliä, kuunneltiin yhdessä iltasatu Youtubesta ruotsinkieliseltä satukanavalta, ystävä kävi kahvilla, ulkoiltiin aurinkoisessa säässä ja leikittiin poikien lempileikkiä, jossa me kaikki riehutaan lattialla.

Raskas viikonloppu, mutta Jesse sai pitkästä aikaa ihan kunnolla omaa aikaa, pojat nauttivat ajasta mummolassa ja sunnuntai-ilta saatiin kuitenkin viettää kaikki yhdessä! 
   

keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Blogin uusi nimi

Pitkän pohtimisen jälkeen päätin vaihtaa blogin nimeä! 

Olen kirjoittanut Mama loves you two -blogia siitä saakka, kun aloin odottaa kaksosia. Siitä on jo kuusi vuotta. Ajatus blogin nimen vaihtamisesta on ollut mielessä pitkään, koska lasten ja äitiyden lisäksi kirjoitan myös muusta enkä halua nimen linkittyvän niin vahvasti vain äitiyteen.

Lapset ja äitiys ovat minulle ykkösaiheet, mutta halusin blogilleni siitä huolimatta uudentyylisen, laajemman aihepiirin "sallivan" nimen. Vanha nimi lisäksi viittasi kahteen lapseen eikä senkään puolesta enää sopinut. Siinä oikeastaan pääsyyt nimenvaihdolle.

Kirjoitan suomeksi, joten suomenkielinen nimi tuntui luontevimmalta. Helppo, kaunis, lifestyleblogille sopiva nimi:


Elämää kristallikruunun alla

Pyöriteltiin äitini kanssa erilaisia nimivaihtoehtoja ja hän keksi tämän. Se sopii mielestäni täydellisesti! Se kuvastaa tyyliäni ja heijastaa lifestyleblogiin, jossa käsitellään elämää positiivisella otteella. Sain mummiltani hänen kristallikruununsa, joka löysi paikkansa meidän olohuoneesta. Sillä on paljon tunnearvoa ja nyt se on tavallaan osa blogia.

Toivottavasti nimenvaihdos ei vaikuta blogiin löytämiseen. Yritän pikkuhiljaa saada kaiken vaihdettua niin, että nimi täsmää kaikissa kanavissa ja blogilistoissa.

Yksi iso buusti nimenvaihtamiselle oli tuleva muutto uuteen blogikotiin. Blogini ei ole enää osa Indieplacea, vaan siirtyy pian uuteen paikkaan. Arvaatteko minne?

Mitä te tykkäätte 
blogin uudesta nimestä? 

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Arvontaonni & rakkaus leokuosiin

Quartet kynttelikkö - Be&Liv / Marmoripöytä - Kodin1 (saatu alennusta blogin kautta)
 
#likemotherlikedaughter
 
Ruokailuessu - Liewood (Bebes)

Remontti etenee aikataulussa ja vessan pitäisi valmistua lähipäivien aikana. En malta odottaa, että pääsen laittamaan meikit ja muut uusille paikoilleen ja sen myötä saadaan olohuone taas kokonaan käyttöön. Mennään huomenna hakemaan kalusteet Ikeasta, ainoastaan peili tulee muualta.Olen kuvannut koko prosessin vaihe vaiheelta -tyyppisesti!

Pari viikkoa sitten yllätyin totaalisesti voittaessani arvonnan, koska yleensä arpaonni ei osu kohdalleni. Palkintona oli kotimaisen Be&Liv -merkin kaunis Quartet -kynttelikkö, jonka sävyn sain itse valita. Olen ihaillut kynttelikköä jo pitkään, joten voitte arvata miten innoissani olin voitosta! Valitsin kultaisen ja se sopii meille täydellisesti!

Meillä on alkanut näkyä leopardikuosia siellä täällä. Olen pitänyt siitä aina, mutta etenkin Ellenin myötä olen ihastunut siihen entistä kovempaa. Ellenillä on leokuosinen vaunuverho, pehmoinen takki ja muutama muu vaate sekä uusimpana kätevä ruokailuessu. Essu on ihan huippu ruokaillessa, koska se suojaa vaatteet kunnolla. Yksi omista leosuosikeistani on takki, jossa voin samistella Ellenin kanssa.

Tiedän leopardikuosin jakavan mielipiteitä, kuulutteko te ryhmään IN vai OUT?