Sivut

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Heinäkuun suosikit x10

Ihan uskomatonta, että nyt on meneillään heinäkuun viimeinen päivä. Mihin heinäkuu meni?

1. Kotona oleminen / Olen ollut Jimin ja Theon kanssa kotona koko heinäkuun. Kesäkuun hoitopäivistäkin meni yli puolet vesirokosta selviytymiseen, joten yhteistä kotoilemista on ollut jo aika kiitettävästi. Palattiin kotirytmiin eli herättiin omia aikojamme (yleensä 8-8.30), puistoiltiin, nähtiin kavereita ja tehtiin pieniä extempore-juttuja.

Mom is just wow upside down - antaa voimaa jaksaa uhmaa. Heinäkuun alussa mietin miten ihmeessä tulen jaksamaan koko kuukauden kuunnellen uhmakiukkua, kun en pääse töihinkään karkuun edes hetkeksi. Pakko myöntää, että heinäkuussa kuuntelin noin 80% ajasta uhman valtaamia tyyppejä ikävöiden omia mussukoitani. Todellakin otin kaiken irti siitä 20% ajasta, jolloin pystyin keskustelemaan lasteni kanssa ja oikeasti nautin olostani kiristelemättä hampaita. Kuulostaa kamalalta, tiedän, mutta kolmevuotiaiden uhma...  




2. Mökkeily Jaalassa ja Paraisilla / Jaalan mökkeilystä kirjoitin edellisessä postauksessa. Paraisilla olen käynyt pariinkin otteeseen Jimin, Theon ja äitini kanssa. Yövyttiin mummini luona, käytiin paikallisella kirpparilla tekemässä löytöjä, nautittiin helteestä, käytiin rannalla ja sinilevän takia siirryttiin isovanhempieni uima-altaalle, käveltiin ympäri keskustaa, syötiin mansikoita ja nautittiin rauhasta. Paraisilla tunnen olevani lomalla enkä stressaa mistään.


3. Kesäloma / Ensimmäistä kertaa sain nauttia kokonaisesta neljän viikon kesälomasta, josta vietin kaksi viikkoa kesäkuussa ja loput kaksi heinäkuussa. Jo pelkästään se oli rentouttavaa, ettei tarvinnut stressata Jessen kanssa ristiin menevistä työajoista tai mistään muustakaan. Iltaisin oli aikaa olla yhdessä ja tehdä kaikkea kivaa. 


4. Sisustaminen / Heinäkuun aikana olen tehnyt hyviä löytöjä ja niiden inspiroimana olen laitellut kotia. Olen kotona viihtyvää sorttia ja nautin suunnattomasti rauhallisista koti-illoista, kun voi vaan olla ja sytyttää pari kynttilää.


5. Kukat / Meillä on kukkia sisällä, etupihalla ja terassilla. Kukkien kasteleminen on jollain tapaa rentouttavaa. En varmaan osaisi olla enää ilman viherkasveja.


6. Salaatti / Olen aina rakastanut salaattia, mutta kesällä se maistuu erityisen hyvältä. Salaatista voi tehdä niin monta eri variaatiota kuin vaan keksii.   


7. Linnanmäki / Ollaan käyty Lintsillä jo kaksi kertaa. Jimi ja Theo menivät kaikkiin heille sopiviin laitteisiin innoissaan, ihmettelivät ihmispaljoutta, saivat vähän metrilakua ja nappasivat kaloja haavilla saaden valita itse palkinnot. Me ei Jessen kanssa käyty laitteissa vaan fiilisteltiin yleisesti Lintsiä. Sanoinkin, että voisin mennä sinne ihan vaan olemaan, kun siellä on sellainen omanlaisensa iloinen ja innostunut tunnelma. Tiedättekö?  


8. Päivä Helsingissä / Se päivä voidaan laskea meidän ainoaksi yhteiseksi kesälomapäiväksi. Jimillä ja Theolla oli käynti korvaklinikalla Helsingissä, jota varten Jesse piti vapaapäivän töistä keskellä viikkoa. Oli aurinkoinen hellesää ja päätettiin kierrellä Helsingissä koko päivä. Oltiin Linnanmäellä, Hietsun kirpparilla, rannalla, eri puistoissa, syötiin mansikoita ja jäätelöä ja kuljettiin sinne minne nenä näytti. Pojat leikkivät puistossa niin nätisti keskenään, että meillä oli aikaa jutella ja varmaan ekaa kertaa ikinä istuttiin puistonpenkillä yhdessä eikä oltu hiekkalaatikon reunalla tai muuten lasten perässä. 


9. Vesileikit / Järvessä, meressä, uima-altaassa, terassilla. Theo ja Jimi rakastavat vettä ja saattavat läträtä sen kanssa jopa parikin tuntia. Yksi hitti on ollut poikien synttärilahjaksi saama vesiratalelu.


10. Tukholma / Olin torstaina äitini kanssa Tukholmassa. Ihanaa, ihanaa, ihanaa!


Mitä teidän heinäkuuhun kuului?

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Mökkilaiffii

Me vietettiin viikonloppu Jessen perheen mökillä. Ollaan oltu siellä koko perheen voimin viimeksi pari vuotta sitten, Jimin ja Theon ollessa 1-vuotiaita. Silloin piti vahtia, etteivät pojat mene portaisiin ja pesut piti hoitaa rantasaunalla. Yöt oli vielä katkonaisia eikä mökkeilyä voinut mieltää samalla tapaa rentouttavaksi kuin mitä se oli esimerkiksi tällä kertaa. Nyt kaikki meni mallikkaasti meidän 3-vuotiaiden kanssa, joita voisi jo kutsua todellisiksi mökkeilijöiksi. He ovat kuin miniversioita Jessestä. Kaikki kolme yhtä innoissaan onkimassa, saunomassa, soutamassa ja tuomassa esiteltäväksi milloin kalan ja milloin sisiliskon. 


Kahden mökkipäivän aikana me saunottiin, soudeltiin, ongittiin, oltiin vaan ja nautittiin. Jimin ja Theon mielestä kaikki oli jännää. Kävin poimimassa vadelmia anopin kanssa ja pojat tyhjensivät isoisovanhempiensa mustikkaämpäriä. Mökiltä lähtiessä tuli haikea fiilis ja kotiin päästessä oli rentoutunut olo - just sitä mitä me tarvittiin. Mökkeily on yksi kesän parhaista asioista.


Muita innokkaita mökkeilijöitä?

torstai 21. heinäkuuta 2016

Asenteet tuplarattaita kohtaan

Olen kulkenut tuplarattaiden kanssa kolme vuotta. Ensimmäinen vuosi meni niin, että lähestulkoon päivittäin joku pysäytti meidät ja halusi jakaa jotain kaksosiin liittyvää, kuten: "oi että, minun naapurin tyttären ystävälläkin on kaksoset" ja sitä seurasi yleensä tuttu kysymyslitania "Onko identtiset? Tuliko yllätyksenä?" jne. Se ei haitannut vaan mielelläni jäin juttelemaan. Kahden vuoden tienoilla kysymykset pikkuhiljaa harveni ja saatiin kulkea rauhassa.

Viime aikoina tilanne on kääntynyt siihen, että olen alkanut saada negatiivista huomiota ja kommentteja osakseni mm. "liian leveillä rattailla kulkemisesta". Ensin otin ne ajatuksella, että jollain oli huono päivä. Tänään kuunneltuani kolmen eri ihmisen tunteenpurkausta, meni hermo.


Tässä muutamia kommentteja, joita olen saanut heinäkuun aikana mm.bussissa, hississä ja kaupankassalla (harmi, ettei tähän voi taltioida äänensävyä tai katsetta):

"Mene sinnepäin, minun on mahduttava" ...täysi bussi.

"Just, viette sitten kahdelta paikat"

"Mulla on tällaset kapeammat vaunut niin mahun paremmin", sanoo bussiin kiilannut selitykseksi.

"Pitääkö nykyään joka paikkaan kulkea bussilla, hyvin voisi tuollaisten kärryjen kanssa kävellä"

"Minä olen tulossa siihen niin mene sinä pois"

"Pakko siihen jäädä tukkeeksi *huoh* *huoh* *huoh*" (kassalla, kun ei tuplarattaat mahtuneet kassavälistä vaan piti vaihtaa toiseen välikköön...)

"On meillä vammaisillakin oikeus tohon vessaan" (ja vanhempi herra lähtee keppinsä kanssa ohittamaan lastenhoito/invavessaan...)

"Onko pakko liikkua täällä tollasilla?"

"Eikö noi voi muka kävellä jo?"

"Mahtuis enemmän ihmisiä ilman noin isoja vaunuja" 

Alkaa _hieman_ nyppiä kanssaeläjät. Olen oikeasti kohtelias ihminen ja otan muut huomioon, niin en vaan käsitä miksi saan tuollaisia kommentteja! Parhaita on ne tyypit, jotka tuhisee ja huohottaa niskaan jos en heidän mielestään liiku tarpeeksi nopeasti. Miksei voi sanoa asiasta?

Korjaan; parhaita on ehdottomasti ne tyypit, joilla on niin kova kiire pois bussista, että me jäädään rattaidemme kanssa väkisin heidän mielestään tientukkeeksi. Olen painanut nappia ja valmiina peruuttamaan ulos, mutta joku änkee välistä, huokailee ja jatkaa änkemistä. Eikö olis helpompaa odottaa sekunti, että pääsen pois siitä tieltä? Pahimpia änkijöitä on kokemukseni mukaan yleensä olleet vanhemmat rouvat vedettävien laukkujensa kanssa. Ihan kuin jäisivät bussiin jos eivät juokse ekana ulos.

MIKSI?! 

Herättääkö tuplarattaat ihmisissä oikeasti tällaisia tunteita?    
   

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Ensi viikolla Tukholmaan

Olen niin innoissani! Lähden ensi viikon torstaina Tukholmaan äitini kanssa. Tehtiin samanlainen äiti-tytär -reissu viime kesänä näihin samoihin aikoihin. Lennetään aikaisin aamulla Tukholmaan ja tullaan myöhäisellä iltalennolla kotiin. Aiempina kertoina ollaan kierrelty kaikki peruskaupat keskustassa, mutta nyt me päästään ensimmäistä kertaa Mall of Scandinaviaan! Oletteko kuulleet siitä? Harmikseni sain tietää sen avautumisesta vasta juuri meidän maaliskuisen Ruotsin risteilyn jälkeen, arvatkaa harmittiko.

kuvat viime kesältä Tukholmasta: 1. Arlanda Express kohti Tukholman keskustaa! / 2. Lindexin sovitustiloissa / 3. Rivel Islandin lastenvaateihanuuksia / 4. Jäälatte ja hetken istuskelu ennen loppuspurttia / 5. mini rodinin osasto Åhlensilla 
 
Mall of Scandinavia sijaitsee Solnassa, jonne pääsee Tukholman keskustasta paikallisjunalla alle kymmenessä minuutissa. Sinne pääsee myös Arlandan lentokentän suunnalta tulevilla junilla. Ihanaa päästä paikkaan, jossa on kaikki mitä me tarvitaan. Ei tarvitse säntäillä etsien oikeita katuja ja miettiä ehtiikö kaikkiin kauppoihin jne. Olen kuullut ostoskeskuksesta pelkkää hyvää! Kauppatarjontaan tutustuessani listasin nämä "must see" -kohteikseni:

Claire's, Din Sko, Granit, Guldfynd, H&M Home, Hunkemöller, Kiko Milano (!!), Lagerhaus, Lindex, Molo, MQ, Pull&Bear, Rivel Island, Salt Stockholm, Victoria's Secret, Zara Home ja Åhlens. 

Shoppailun lomassa käydään kahvilla ja syömässä. Olette kuulleet jo varmaan sata kertaa rakkaudestani Ruotsiin, ruotsalaisten tyyliin, yleiseen ilmapiiriin ja kieleen. Ruotsissa ollessani tunnen olevani kotona. Harmi, ettei Jesse tunne yhtään samoin. Joudun tyytymään pelkkiin vierailuihin lempikaupungissani, mutta nyt just se on asia, mitä odotan eniten!

Oletteko käyneet Mall of Scandinaviassa? 
Vinkkejä? 
Oliko sinne helppo löytää?

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Uutta olohuoneessa

Meillä on muuttunut olohuoneen sisustus jonkin verran ihan hiljattain. Vanha tv-taso olisi pitänyt hävittää jo ennen nykyiseen kotiin muuttamista, koska se oli niin kärsineen näköinen jo silloin. Viimein päästiin tuumasta toimeen bongatessani Espoon fb-kirppikseltä kauniin senkkilipaston, josta luovuttiin muuton takia - ilmaiseksi. Jesse kävi hakemassa sen ja se sopii meille täydellisesti! Hyvä kontrasti kaikelle vaalealle, mitä meillä on.  


Sain inspiraation hankkia meille viherkasveja. Olen aina rakastanut sitä fiilistä, mikä tulee leikkokukkien ilahduttaessa pöydällä ja meillä onkin aika usein joko ruusuja, neilikoita tai tulppaaneja vuodenajasta riippuen. Niissä on vaan se huono puoli, että ne kestävät niin vähän aikaa. Nyt meiltä löytyy aloe vera, pieni kaktus, mehikasvi ja muutama muu kasvi (joiden nimeä en muista, heh). Niistä tulee kaivattua raikkautta kotiin.   


Ikeasta ostettiin nätti valkoinen lasipintainen Vittsjö -sohvapöytä. Olen todella tyytyväinen, että hetken epäilyjen jälkeen päädyttiin lasipintaiseen. Pöytä on tukeva, siro ja lasipinta avartaa huonetta jollain tapaa. Toki siitä saa päivittäin pyyhkiä pieniä sormenjälkiä pois, mutta tällaista siivousintoilijaa se ei haittaa.       


Koripöytä on saattanut näkyä täällä jo, koska se on näistä uudistuksista vanhin. Tilasin sen Kärkkäisiltä, kun se oli tarjouksessa 19,90€. Kannen saa pois ja koriin voi laittaa jotain. Meillä se toimii sivupöytänä. Haaveilin pitkään ferm livingin Wire Basketista, mutta tämä on sille hyvä budjettivaihtoehto.

Iskeekö uudistunut olohuone?

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Seikkailemassa Turun Flowparkissa

yhteistyössä Flowpark Turku 

Järjestin Jesselle synttäriyllätykseksi päiväreissun Turun Flowparkiin. Me vietettiin ystäväpariskunnan kanssa juhannusta Paraisilla, josta oli lyhyt matka Turkuun. Mentiin Flowparkiin juhannuslauantaina, jolloin siellä oli työntekijöiden mukaan odotettua enemmän ihmisiä. Siitä huolimatta kaikki sujui ilman sen suurempaa odottamista eikä radoilla ollut jonoa.

Flowpark on seikkailuhuvipuisto, jossa seikkailuradat on rakennettu eläviin puihin niitä vahingoittamatta. Turussa Flowpark on ollut vuodesta 2010 ja se on Suomen suurin seikkailupuisto. Seikkailuratoja on tänä vuonna 18 eritasoista ja tehtäviä yhteensä 140. Tehtäviä pääsee suorittamaan jopa 20 metrin korkeudella. Tehtävät ovat yläköysiratoja, joissa on mm. heiluvia polkuja, liaanihyppyjä, vaijeriliukuja ja keinuja. Flowpark on tarkoitettu kaikenikäisille 7-vuotiaasta ylöspäin eikä radoille tarvita ennakko-osaamista. Radoilla edetään jatkuvasti turvavaijeriin kytkettynä. (info: Flowpark



Jesse oli yllätyksestä ihan innoissaan ja valmis kokeilemaan jokaista köysirataa. Me muut kärsitään eriasteisesta korkeanpaikankammosta ja oltiin alkuun vähän varuillamme. Lippuluukun kautta päästiin hakemaan varusteita, joiden kiinnittämiseen saatiin apua. Varusteet päällä siirryttiin kuuntelemaan yhteistä opastusta koskien varusteiden käyttöä ja radoilla toimimista. Opastuksen jälkeen jokainen suoritti testiradan ja sen läpäistyään pääsi seikkailemaan itsenäisesti radoille. Työntekijät olivat todella mukavia ja ammattitaitoisia. Heistä välittyi se, että he oikeasti pitävät työstään. 


Jesse lähti meidän toisen kaverin kanssa heti astetta haastavammille radoille ja minä toisen kanssa kohti iisimpiä ratoja. Me pysyttiin lähimpänä maantasoa olevissa radoissa, mutta meillä oli tosi hauskaa! Niissä oli tarpeeksi haastetta, vaikkei ne olleetkaan kovin korkealla. Ratoja oli paljon erilaisia ja ne oli värikoodattu vaikeustason mukaan. Puistossa oli helppo liikkua ja sieltä löytyi myös wc:t, lepopaikka ja kioski. Me pidettiin yksi välibreikki ja haettiin jäätelöt kioskista. Sille päivälle sattui aurinkoinen sää, joten kaikki oli kohdillaan. Allekirjoitan täysin sen, että Flowparkista löytyy jokaiselle sopiva rata eikä aiempaa kokemusta tarvita. Meitä suositeltiin varaamaan aikaa vähintään kolme tuntia jos haluaa kunnolla ehtiä kiertämään kaikki radat ja se piti hyvin paikkansa. Oltiin Flowparkissa reilu kolme tuntia ja Jessellä jäi vielä muutama (kaikista vaikeimmat) rata kokeilematta.  

Flowpark oli ihan mieletön kokemus! Jesse sanoi heti haluavansa flowparkkaamaan uudelleen ja jopa minä hieman korkeanpaikankammoisena lähtisin mielelläni mukaan. Se on huippua, kun voi itse valita ratansa ja halutessaan pysyä joko ihan matalalla tai kiivetä korkeuksiin. Flowparkissa kokee helposti ylittäneensä itsensä ja siltä minusta tuntui seikkailupäivän päätteeksi! 

Oletteko te käyneet Flowparkissa?