1,5-vuotias samaan huoneeseen isoveljien kanssa? Uhka vai mahdollisuus?

Ollaan mietitty jo pidemmän aikaa mitä tehdään Ellenin nukkumisen suhteen. 

Ellen herää öisin edelleen muutaman kerran ja rauhoittuu yleensä vasta saadessaan tutin, toisinaan riittää käden laittaminen kevyesti selän päälle. Heräämiset on ns. helppoja, mutta meitä tietysti kuormittaa jatkuvat pätkäunet. Heräilyt ajoittuvat kaiken lisäksi yleensä klo 00, 03 ja 06 eli nukutaan muutaman tunnin pätkissä ne "hyvät yöt".

Hetken kestäneet kokonaiset yöt muuttuivat katkonaisiksi kuukausia sitten, kun oli sairastelua yms. Se ei siis ole suoranaisessa yhteydessä esimerkiksi päivähoidon aloittamiseen tai muuhun suureen muutokseen.

Luulen suurimman ongelman olevan se, että nukutaan samassa huoneessa Ellenin kanssa. Ollaan mietitty jos siirryttäisiin itse alakertaan, mutta se tarkoittaisi olohuoneen tilan puolittumista jos sinne tehdään ylimääräinen makuuhuone/tila sängylle. Leikkitilan vähentyminen alakerrassa ei tällä hetkellä innosta, koska lasten leikit ovat vielä pääasiassa siellä.

Toinen vaihtoehto on laittaa Ellen poikien huoneeseen. Pojat nukkuvat todella sikeästi eivätkä herää juuri mihinkään, joten Ellenin mahdollisten itkujen en usko aiheuttavan ongelmaa. Tätä vaihtoehtoa voisi ainakin kokeilla alkuun. Syksyllä koulun alkaessa halutaan antaa pojille oma rauha, joten silloin täytyy viimeistään tehdä toisenlaisia muutoksia jos Ellen päätyy nyt nukkumaan lastenhuoneessa.

Tutti voi olla osasyy heräämiseen, mutta lähdetään vieroittamaan siitä vasta sitten, kun päiväkoti ei enää ole uusi asia. Nyt tutti tuo Ellenille vielä turvaa ja rauhoittaa, joten ei haluta viedä sitä tässä vaiheessa. En ole imettänyt öisin enää moneen kuukauteen, joten senkään ei pitäisi vaikuttaa. Nukahtaminen omaan sänkyyn käy helposti.

Pitääkö tässä alkaa unikouluttaa 1,5-vuotiasta?

Vinkkejä ja kokemuksia kaivataan!

Yksivuotiaan päivärytmi muuttuu

Ollaan Ellenin päivärytmin suhteen muutosvaiheessa. En ole tosin vieläkään varma siitä mikä toimii meillä parhaiten.

Ellen herää aamulla noin 7-8 välillä, joskus saattaa nukkua jopa puoli yhdeksään. Vielä kuukausi sitten hän meni ensimmäisille päiväunille jo heti kymmenen jälkeen ja nukahti samantien. Hän nukkui ensimmäisten unien jälkeen vielä iltapäivällä toiset 1,5 tuntia. Tällä päiväunirytmillä hän nukahti yöunille noin klo 20.

Nyt oikeaa päiväuniaikaa on vaikea tietää. Ellen saattaa vaikuttaa todella väsyneeltä jo kymmeneltä, mutta jos hänet vie sänkyyn ennen klo 12, hän ei nukahda. Hän nousee seisomaan, höpöttelee, naureskelee, leikkii tutin kanssa ja heittelee unikavereita pitkin sänkyä. Se on muuten todella ärsyttävää, kun hänestä kuitenkin huomaa väsymyksen. Olen kokeillut eri kellonaikoja, ettei hän olisi liian pirteä eikä yliväsynyt, mutta hakemista on edelleen.

Autoon hän nukahtaa helposti heti aamupäivällä, muttei saa nukuttua tarpeeksi pitkiä unia. Sen takia pyrin ajoittamaan tekemiset niin, että hän saisi nukkua omassa sängyssä. Löytyisi nyt vaan se oikea rytmi!

päiväuniajan ohjelma / lehti saatu 

Päiväunien siirtyessä lähemmäs keskipäivää, olen muokannut myös muita päivärutiineja. Ennen meillä ei esimerkiksi ollut mitään tiettyä rakoa ulkoilulle vaan mentiin fiilispohjalta. Alan huomata Ellenistä, että hän kaipaa päivään "taaperon päivärytmiä" ja aiempaa enemmän tekemistä.  

Tavallisena arkipäivänä viedään pojat eskariin klo 9. Lapset syövät ennen lähtöä. Eskarista ajetaan kotiin ja syön itse aamiaisen Ellenin leikkiessä omia leikkejään. Kymmenen aikaan lähdetään ulkoilemaan, yleensä käydään ensin kävelyllä ja sen jälkeen ollaan hetki puistossa. Ellen kävelee ympäriinsä, ihmettelee, laskee liukumäkeä ja keinuu.

Ulkoilun jälkeen syödään yhdessä lounas n. 11.30, luetaan kirjaa ja Ellen menee päiväunille. Toiset päiväunet on jääneet itsekseen pois. Ellen on väsynyt alkuillasta, mutta pärjää ilman toisia unia ja nukahtaa ongelmitta yöunille klo 20. Kokonaisuutena tämä päivärytmi tuntuu parhaalta, koska ennen nukkumista on ulkoiltu ja syöty eli "perustarpeet" on täytetty.

Päivään sisältyy paljon yhdessä leikkimistä, kirjojen lukemista, yhdessä tehtyjä kotihommia ja myös Ellenin itsenäistä leikkiä. Tämän hetken lempijuttuja on nukenrattaat ja nukke, omat pikkulaukut ja luukkukirjojen katseleminen.

<3 pupuviltti saatu Yours Mine Design 

Oliko teillä hankaluuksia yksivuotiaan päiväunien kanssa?

   

Yksivuotias Ellen

Vauvamme täytti vuoden heinäkuun loppupuolella ja vauvavuosi on virallisesti ohi. Meillä menee todella hyvin. Ellen on aivan ihana ja tekee perheestämme täydellisen. Hän on meidän puuttuva palanen, joka tekee perheestämme meille täydellisen.  

Isoveli: "Olen aina halunnut sellaisen vauvan kuin Ellen, onneksi me saatiin Ellen". 

Yksivuotias Ellen on hyväntuulinen touhottaja, joka lähti kunnolla kävelemään yksivuotispäivänään.  Hän ymmärtää sekä suomea että ruotsia ja sanoo "mamma" ja "tack" sekä liudan omia sanojaan. Hän näyttää pyydettäessä perusjuttuja, kuten lamppu, koira, kissa, mamma, isi, Ellen, ruoka, ulos. Tämän hetken paras juttu on ruoan jälkeen saatava xylitol-pastilli. Hän näyttää pastillihyllylle jo ennen viimeistä lusikallista.

Ellen kujeilee veljiensä kanssa, kipittää kikattaen vaipanvaihtoa karkuun, rakastaa leikkiä hippaa ja piilosta, lukee mielellään kirjaa ja viihtyy sylissä. Hän hymyilee paljon, nauraa parhaiten veljiensä jutuille ja seuraa heitä kaikkialle. Ellen leikkii duploilla, kaukosäätimellä, nukella ja viihtyy hyvin itsekseen omissa leikeissään.

Hän on nukkunut koko yön heräämättä jo noin kuukauden ajan. En osaa sanoa muuta siihen vaikuttanutta tekijää kuin aika. Jimi ja Theo alkoivat myös ihan yhtäkkiä vuoden iässä nukkua yöt ja pikkusisko seurasi näköjään samaa kaavaa.

Ellen menee nukkumaan klo 20 ja herää klo 07-08. Hän tulee viereeni herättyään ja imetän, jolloin hän yleensä jatkaa unia vielä tunnin verran vieressäni. Päiväunet hän nukkuu ulkona rattaissa, yhdet aamupäivällä 10.30-12 ja toiset iltapäivällä 15-17. Päiväunien pituus saattaa vaihdella jonkin verran, mutta hän tarvitsee edelleen kahdet unet jaksaakseen koko päivän.

Hän on oppinut osoittamaan mieltään jos jokin ei mene hänen haluamalla tavalla. Hän "heittäytyy" lattialle kierimään ja nyyhkii dramaattisesti. Vaikkei näin kai saisi sanoa; hän on todella suloinen ollessaan "tiukkis"... Tunteenpurkauksen jälkeen hän viihtyy sylissä ja oikein kaivautuu halittavaksi.  Ihanaa, että hän näyttää kaikki tunteensa!  
 
Ellen kasvaa hyvin keskikäyrällä (10kg ja 79cm). Kaikki ruoka maistuu, mutta suosikkeja ovat parsakaali, puuro, leipä, pasta, raejuusto, makaronilaatikko, kaikki hedelmät ja marjat. Ruokapöydässä Ellen katsoo mitä pojat syövät ja haluaa samaa. Pojat ovat ihmeissään, kun hän saa syödä kaikkea samaa kuin he.

Isoveli: "Mamma, missä se meidän vauva on, saako Ellen oikeasti syödä tota?"

Yksi on jotenkin todella ihana ikä. Koko ajan oppii uutta, ymmärtää jo paljon, ilmaisee omia mielenkiintojaan. Yksivuotiaan kanssa voi ihan kunnolla hassutella ja höpöttelyyn saa vastakaikua. Ellen ei enää virallisesti ole vauva ja vaikka se on tavallaan haikeaa (!), niin sen hyväksyttyäni hän tuntuu taas pieneltä.

Hän on kuitenkin vasta vuoden, vaikkei enää vauva olekaan.

Isoveli: "Ellen on vieläkin meidän pikkusisko, vaikka osaa kävellä jo."

Viikko unikoulua & ensimmäinen kokonainen yö

Olemme tassutelleet nyt viikon verran ja toissayönä Ellen viimein nukkui koko yön! Hän nukkuu n. 20.15-07.15.

Nukahtamisesta on tullut joka ilta helpompaa ja yöheräilyt vähentyneet tasaiseen tahtiin. Suurimpana erona huomaan, että Ellen on oppinut jatkamaan unia yöllä herätessään. Hän ei enää nouse ylös itkien vaan saattaa etsiä tutin ja jatkaa sitten nukkumista. 

Tassuttelu -menetelmä sopii meille loistavasti. Nyt olemme viikon jälkeen siinä pisteessä, että Ellen nukahtaa itse. Saattaa tarvita kerran tai kaksi kättä selän päälle rauhoittamaan, mutta nukahtaa vanhemman istuessa toisella puolella huonetta. Seuraava askel on siirtyä ovelle ja siitä huoneen ulkopuolelle.

Olen muuttanut takaisin makuuhuoneeseen! Olikin jo ikävä omaa sänkyä ja tilaa nukkua. Ellen ei ole reagoinut mitenkään siihen, että siirryin samaan huoneeseen. Jesse hoiti unikoulun ensimmäiset päivät ja sen jälkeen minä olen laittanut Ellenin nukkumaan muutaman kerran - hyvin meni. 

En olisi mitenkään uskonut, että viikossa voi tapahtua näin suuria muutoksia. 

Tunnin välein heräilevä vauva nukkuu koko yön omassa sängyssään!   

#happymom 

En jaksa enää - unikoulun aika

Aloitimme unikoulun viikonloppuna. Minulla tuli nimittäin seinä vastaan yöimetyksen, huonon nukkuma-asennon, jatkuvien heräämisten ja jäätävän univelan kanssa. Yösyöttöjen määrä vain kasvoi ja heräilystä tuli Ellenille tapa.

Otettiin Ellen meidän väliin nukkumaan aina jossain vaiheessa yötä ja hän nukahti rinnalle. Tehtiin oikeastaan kaikki ne "klassiset virheet". Silti koen, että ainakin siihen puolen vuoden ikään asti kyseinen järjestely oli meille paras ja tekisin saman uudelleen.

Vauvan kanssa oli ihana nukkua, aina siihen asti kunnes aloin itse heräillä noin tunnin välein Ellenin pyörimiseen ja istumaan nousuihin jne., Puolen vuoden iässä mietittiin unikoulua, mutta sitten tuli hampaat, flunssaa, uudet taidot häiritsivät yöunia jne jne.

Unikoululle ei ole oikeaa hetkeä, sitä ei tule, se on vaan tehtävä. 

En jaksa enää heräillä Ellenin pyörimiseen, pelätä hänen putoamistaan, nukkua sängyn laidalla koko sängyn valtaavan vauvan takia ja kärsiä niska-hartiakivuista huonojen imetysasentojen takia.

Ollaan luettu paljon eri unikoulumenetelmistä (mm. MLL:n sivuilta), juteltu asiasta neuvolassa ja sisäistetty "unikoulun aakkoset". Meidän tavoitteena on opettaa Ellenille uusi tapa nukkua niin, että hän nukahtaa illalla itsekseen ja pääsee itse takaisin uneen myös yöllä herätessään.

Aloitimme muuttamalla radikaalisti nukkumaanmenorutiineja. Ennen syötin Ellenin makuuhuoneessa ja siirsin sänkyyn joko täysin tai lähes nukkuvana. Jos hän ei nukahtanut, niin häntä oli pidettävä kädestä kiinni siihen asti, että nukahti. Nykyään syötän Ellenin alakerrassa, pesemme hänen hampaansa kylpyhuoneessa, sanomme hyvät yöt ja viemme hänet sänkyyn. Tällä hetkellä Jesse hoitaa nukkumaan laittamisen ja yöt.

Tärkeimpänä unikoulun onnistumisen kannalta koen: 
- johdonmukaisuus
- kärsivällisyys
- säännöllinen päivärytmi
- selvä työnjako & pelisäännöt vanhempien välillä  

Me tassuttelemme eli rauhoitamme vauvan laittamalla käden hänen selälleen. Olemme kokeneet sen sopivimmaksi Ellenin kanssa. Jesse laskee Ellenin sänkyyn ja antaa unipupun kainaloon. Jesse istuu vähän matkan päässä meidän sängyllä, muttei anna minkäänlaista huomiota Ellenille. Tämä osa kuuluu yleensä tuolimenetelmään perustuvaan unikouluun, mutta ollaan sovellettu näistä kahdesta menetelmästä meille sopivin versio. Tassuttelemme ja Jesse siirtyy päivä päivältä kauemmaksi Ellenin sängystä, kunnes on oven ulkopuolella ja Ellen on toivottavasti oppinut nukahtamaan ilman vanhemman läsnäoloa.

Jos Ellen nousee, Jesse käy hetken päästä rauhallisesti laskemassa hänet takaisin makuulleen ja palaa paikalleen. Jos Ellen nousee yhä uudelleen pystyyn ja itkee, Jesse laskee hänet makuulleen ja pitää kättään hänen selällään. Jos se ei auta vaan Ellen jatkaa itkua, silitetään rytmikkäin liikkein selästä. Jos itku yltyy eikä Ellen rauhoitu silityksiin, häntä pidetään sylissä rauhoittumiseen saakka.

Ei heijata, hyssytellä eikä anneta nukahtaa syliin. Rauhoittumisen jälkeen takaisin sänkyyn ja käsi hetken selän päällä. Ideana on, että aina rauhoittumisen yhteydessä palataan "kevyempään" rauhoittelumenetelmään.

1. käsi vauvan selän päällä
2. selästä silittäminen
3. syli

1. yö 

Nukahtamisen kesto: 30min
Sylissä kerran, silittelykertoja kaksi, käsi selän päällä noin puolet nukahtamisajasta. Nukkui 21-03, itkeskeli 03-06, jolloin pelkkä käsi riitti rauhoittamaan takaisin uneen, nukkui 06-07.    

2. yö 

Nukahtamisen kesto: 20min
Silittelykertoja yksi, käsi selän päällä jonkin aikaa. Nukkui 21-07 muutamalla itkeskelyllä, jolloin riitti käsi selän päällä.

3. yö 

Nukahtamisen kesto: 15min
Käsi selän päällä jonkin aikaa. Nukkui 21-07, heräsi yöllä muutaman kerran itkemään, käsi rauhoitti ja jatkoi heti unia.

Whisbear -huminanalle on saatu, siitä tulossa enemmän juttua!  

Nukun tällä hetkellä lastenhuoneen lattialla patjalla. Ensimmäisen yön olin alakerran sohvalla, mutta siirryin lastenhuoneeseen, koska pojat saattavat toisinaan herätä Ellenin itkuun ja koen helpommaksi lähellä olemisen. Jesse nukkuu onneksi hyvin ja nukahtaa aina samantien kun on saanut Ellenin rauhoitettua. Itse huomaan stressaavani Ellenin heräilyjä ja koko tilannetta ja olen hereillä edelleen ison osan yöstä. Kunhan Ellen alkaa nukkua kunnon yöunia niin voin alkaa keskittyä enemmän omaan nukkumiseeni.

Unikoulu on sujunut paljon paremmin kuin ajateltiin. Ellenin itku on ollut lyhytkestoista eivätkä pojat ole toistaiseksi häiriintyneet siitä. Jesse on jaksanut hienosti olla johdonmukainen ja kärsivällinen.

Unikoulussa jännittää seuraava askel, kun palaan makuuhuoneeseen nukkumaan ja Ellen "haistaa maidon". Voi olla, että silloin otetaan muutama askel taaksepäin ja heräillään taas vähän tiheämmin. Olen kuitenkin iloinen ja huojentunut,  kun nyt tehdään jotain konkreettista sen eteen, että koko perhe saisi taas nukkua kokonaisia öitä.

Oletteko te pitäneet unikoulua? Kauanko kesti, 

että yöt rauhoittui?

Uuteen päivärytmiin totuttelemista

Tuntuu siltä kuin päivä olisi merkittävästi pidentynyt. Valoisuudella on tietysti osansa, mutta elän puolenpäivän aikaan jo myöhäisessä iltapäivässä. Ellen herää nykyään n. 6.30-7.30, jolloin ensimmäiset päiväunet on jo klo 9. Tuntuu ihan hassulta! 

Lounasaikaan klo 12 mennessä olen siis ehtinyt tehdä jo vaikka mitä, mutta silti päivä on vasta aluillaan. Toisaalta kiva kun tuntuu, että on aikaa ja ehtii tehdä juttuja, mutta illalla lasten nukahdettua päivän touhuamiset "kostautuu" ja nuupahdan ihan täysin. Harvoin jaksan illalla vaalia omaa aikaa.

Ellenin päivärytmi tuntuu olevan jonkinlaisessa muutostilassa. Pitkään oli sama kaksien päiväunien (+ toisinaan pienten iltatorkkujen) rytmi, josta olen tehnyt postauksen tänne. Nyt Ellen tarvitsee kolmet selkeät päiväunet, luultavasti aikaisten aamujen takia.

Ellen herää noin klo 7 ja nukkuu yleensä 9-11, 13.30-15 & 16.30-17.30. Hän menee yöunille klo 20. Hänelle tekee tiukkaa jaksaa olla hereillä iltakahdeksaan jos herää viimeisiltä päiväunilta yhtään aikaisemmin. Joinain päivinä hän on saattanut nukkua päiväunia jopa yli kuuteen jos ollaan oltu jossain menossa, mutta sillä ei ole ollut negatiivista vaikutusta yöuniin.

Tämä päivärytmi tuntuu sopivan Ellenille, joten nyt mennään kolmilla päiväunilla. Juttelin viime neuvolakäynnillä mm. tämän ikäisen päivärytmistä ja joillain vauvoilla saattaa olla vielä kolmien päiväunien tarve.

Pääasia, että vauva on päivällä virkeä oma itsensä eikä yöunien kanssa ole hankaluuksia. Usein päivärytmi heijastuu myös yöuniin, esim. liian pitkät tai liian myöhään nukutut päiväunet saattavat hankaloittaa nukahtamista ja/tai lisätä yöheräilyjä.

Kuinka monet päiväunet 

muilla samanikäisillä on ollut?

Vaatteet kiertoon kirpparilla + kuvia viikonlopulta

Viikonloppuna starttasi kirppariprojekti, kun raahasin monta kestokassillista vaatteita ja sisustusjuttuja Espoon Nella&Nuttuun. Teen itse sieltä parhaat löydöt, tavara liikkuu hyvin ja myös merkkivaatteet saavat helposti uuden omistajan. Laitoin kaiken esille ja jo ensimmäisen tunnin aikana oli myyntiä tullut kivasti. Vien lisää vaatteita päivittäin, joten kannattaa käydä katsomassa jos kiinnostaa!

Nella&Nutussa on tällä hetkellä paljon myyjiä, ihania vaatteita ja osan huhtikuusta (18.4. asti) myös naisten vaatteita ja sisustusjuttuja. Olen itsekin tehnyt hyviä löytöjä!

Espoon Nella&Nutussa on siis torstai-iltaan 11.4. asti Ellenin 62-74cm, poikien 104-116cm sekä omia S-L vaatteita, paikka 82! 

Kirppisprojektin lisäksi ulkoiltiin lasten kanssa monta tuntia upean sään inspiroimana ja vietettiin aikaa vanhemmillani. Lauantaina Jesse oli viettämässä iltaa ystäviensä kanssa ja sain naapurista ystävän viinilasilliselle. Höpöteltiin, tehtiin muutama vaalikone ja naurettiin sitä miten lauantait on muuttuneet.

Nykyään on koti-iltoja, puhutaan politiikasta ja laitetaan vielä viimeinen pyykkikoneellinen kuivumaan puolen yön aikaan. Ja se on just hyvä näin! Bonuksena oli tietysti viinilasillinen ja vähän herkkuja!

Kivaa uutta viikkoa! 

Vauvan kehitys vaikuttaa yöuniin

Kääntyminen, ryömiminen, konttaaminen, seisominen... 

Suuret kehitysvaiheet näkyvät helposti vauvojen yöunissa. Uutta täytyy harjoitella myös öisin, mikä häiritsee unta. Ellenillä eri kehitysvaiheet vaikuttavat todella paljon uneen.

Neljän kuukauden iässä Ellenillä alkoi ne kuuluisat yöhulinat. Siitä lähtien yöt ovat olleet pääosin katkonaisia ja suurimpana syynä levottomuuteen on ollut erilaisten taitojen harjoitteleminen. Ensin hän opetteli kääntymään ja puolivuotiaana hän alkoi unissaan nousta konttausasentoon ja heräsi siihen itkien.

Meni useampi kuukausi, kunnes Ellen oppi konttaamaan ja samantien yöt rauhoittui. Hän ei muutamaan viikkoon herännyt kuin kerran syömään ja muuten hän nukkui levollisesti.

Vinkki! Ollaan yleensä kotona otettu Elleniltä sukat pois, jotta hän pääsee paremmin konttaamaan. Ostin Polarn O. Pyretiltä "konttaussukkia", joissa on jalkapöydän kohdalla "jarrut". Sukat ei ole lainkaan liukkaat vaan antaa hyvän tuen kontata. Plussaa kauniista väristä!  

Nyt olemme taas uuden äärellä, kun Ellen pyrkii seisomaan. Herään useamman kerran yössä siihen, kun hän seisoo sängyssään pinnoja vasten osaamatta laskeutua. Hänet täytyy joka kerta auttaa takaisin makuuasentoon, jolloin hän jatkaa unia. Toivottavasti hän oivaltaa pian miten pääsee itse alas, jotta katkonaisista öistä päästään. Mikään muu tässä ei taida auttaa kuin aika.

Pakko sanoa, että tavallaan huojennuin tajutessani yölevottomuuden johtuvan pääosin uusien taitojen harjoittelemisesta. Se on konkreettinen "todiste" siitä, ettei yölevottomuus ole ikuista vaan tunnelin päässä näkyy valoa.

Oletteko huomanneet samaa?   

Väsymys sekoittaa pään

Viikko on mennyt nopeasti. Lyhykäisyydessään; ollaan aloitettu alakerran wc:n remontointi ja sen myötä olen lähtenyt lasten kanssa työn tieltä evakkoon. Jesse tekee remontin, joten ollaan annettu hänelle työskentelyrauha. Pojat olivat dagiksessa vain alkuviikon ja loppuviikko pidettiin hiihtolomaa. Ellen on nukkunut tunnin pätkissä, koska liikkuminen on tullut vahvasti uniin ja hän mm. nousee unissaan pinnasängyn pinnoja vasten.

Olen todella väsynyt, siis niin väsynyt, etten jaksa enää edes heittää siitä vitsiä enkä oikeastaan puhua koko asiasta, heh. Sanoinkin Jesselle, ettei tarvitse enää aamuisin kysyä miten sain nukuttua, koska en halua ajatella asiaa enkä enää kertaakaan päivitellä omaa väsymystäni. Kerron hänelle sitten, kun valoa näkyy tunnelin päässä. Huomaan olevani jopa hieman katkera Jesselle ja siitä yritän päästä pois. Onhan se parempi, että on edes yksi hyvin nukkuva vanhempi kuin kaksi yliväsynyttä, eikö! 

Katkera sillä tavalla, että minun on vaikea kuunnella hänen päivittelevän omaa väsymystään jos on nukkunut kuusi tuntia yhteen putkeen minun noustessani vauvan kanssa vähintään kerran tunnissa. En halua meillä olevan sellaista, että kummalla on oikeus olla väsynyt, koska me molemmat voidaan tottakai kokea olevamme eri syistä väsyneitä. Jesse tekee fyysistä työtä, herää aikaisin joka päivä ja on läsnäoleva, paljon lasten kanssa touhuava vanhempi. Onneksi me molemmat tiedostetaan tämän "katkeruuden" johtuvan väsymystilastani. Väsymys saa pienetkin asiat tuntumaan suurilta.      

Uskon, että yöt rauhoittuu pikkuhiljaa, mutta olen kyllä monta kertaa miettinyt miten kauan ihminen kestää ilman yhtäkään sellaista pidempää unipätkää, joka lataa akkuja ja jolloin mieli ja kroppa oikeasti saa levätä? Nukahdin seisaaltani suihkuun perjantaina, en muista edellispäivän tekemisiä tai mistä olen kenenkin kanssa jutellut, mitä piti tehdä ja nykyään jonnekin lähtiessäni tarkistan kahdesti Ellenin olevan mukana (en sen takia, että olisin hänet joskus unohanut, vaan koska hän matkaa mukana aina niin tyytyväisenä ja hiljaisena). 

Miksi me sitten aloitettiin remontti tällaiseen saumaan? 

Se piristää ihan hurjasti ja tätä me ollaan suunniteltu ja odotettu kauan. Kodin remontoiminen ja laittaminen on meidän yhteinen projekti, mistä molemmat nauttii. Se on sellainen "meidän juttu", mikä lähentää ja on meille vähän kuin yhteinen harrastus. 

Muita väsyneitä?

Tästäkö apua vauvan yölevottomuuteen?

Kirjoitin eilen Ellenin levottomista öistä ja jatkuvasta heräilemisestä. Alkuillasta muistin yhtäkkiä joskus raskausaikana ostamani unipussin ja päätin ottaa sen kokeiluun. Ellen inhoaa jos ei saa liikuteltua käsiään ja jalkojaan, mutta kädet ovat ne herkemmät. Hän ihmetteli pussia hetken ja potki vimmatusti jaloillaan, mutta rauhoittui nopeasti ja "hyväksyi" pussin.

Hän nukahti yhdeksältä eikä herännyt ensimmäistä kertaa klo 23, kuten yleensä. Ensimmäinen herätys oli 01, jolloin hän söi. Hän nukahti sen jälkeen, mutta heräili muutaman kerran ja kädet heiluivat hallitsemattomina. Huomasin, että hän heräsi yön aikana siihen, kun kädet sätkivät ja hän pelästyi.

Harmi, ettei kääntymisen osaavalle vauvalle voi laittaa enää sellaista kapalopussia (esim. Love to swaddle up), jossa myös kädet olisivat pussin sisällä. Uskon, että se voisi rauhoittaa edes hieman lisää. Kello 01 lisäksi Ellen söi neljältä ja seuraavan kerran vasta herättyään.

Unipussi on loistava myös siitä syystä, ettei Ellen pääse potkimaan peittona toimivaa pussia pois. Näin hän ei herää lämpötilan vaihteluihin eikä häntä palella. Nyt talviaikaan pitkähihainen pyjama on juuri sopiva unipussin alle eikä minun tarvitse stressata peiton kanssa.

Klo 5-8 Ellen nukkui sikeästi koko kolme tuntia putkeen, vaikka on yleensä siihen aikaan kevyimmässä unessa. Harmi, että minun oli noustava ja lopulta myös herätettävä hänet, jotta ehdittiin dagikseen. Onneksi otin unipussin kokeiluun. Se saa jäädä osaksi meidän unirutiinia!

Aamulla oli fiilis, että tuhannen herätyksen sijaan niitä oli vaan sata, jes! 

Yöunet tunnin pätkissä

Ellen on aina nukkunut hyvin. Ensimmäisen kokonaisen yön hän nukkui kuusiviikkoisena ja pitkään mentiin vain yhdellä syötöllä. Hän on nukahtanut heti syötyään eikä ole ollut yökukkuja.

Näin oli aina neljän kuukauden ikään saakka. Neljän kuukauden kohdalla alkoi ne kuuluisat hulinat. Hän ei enää nukahtanutkaan syötyään vaan jäi hereille ja torkahdettuaan hetkeksi hän heräsi pian uudelleen. Sama on päällä edelleen nyt viisikuisena. Kädet ja jalat heiluu vimmatusti, hän kääntyilee, huhuilee ja höpöttelee.

Hän syö useammin kuin koskaan ennen ja yöt ovat suoraan sanottuna aika kamalia tällä hetkellä. Hulinoiden lisäksi hänelle on puhkeamassa hampaita. Tiedä sitten mikä valvottaa eniten. Tiheän imun kausikin osui samaan syssyyn.

Ellen nukahtaa yöunille klo 21. Hän syö, pyörii hetken ja nukahtaa yleensä helposti. Hän herää ensimmäisen kerran n. 23, jolloin mikään muu ei auta kuin rinta. Sen jälkeen hän pyörii aikansa, kunnes nukahtaa taas hetkeksi. Hän heräilee loppuyön vähintään tunnin välein. Onneksi hän on tyytyväinen itsekseen eikä useimmiten vaadi seuraa. Annan hänelle tutin, jos häntä alkaa harmittaa eli väsyttää ja hän torkahtaa taas. Hän syö 2-3 kertaa yön aikana.

Isoin ongelma hulinaöissä on se, etten itse saa nukuttua Ellenin puuhastellessa vieressä. Aiomme siirtää hänet kevyen tassuttelu-unikoulun avulla omaan sänkyyn, kunhan pahin hampaidentulovaihe on selätetty ja hän on yli puolivuotias.

Ärsyttää, että olen niin herkkäuninen. Kukaan muu ei herää edes Ellenin itkuun kuin minä. Jesse ei tiedä meidän öistä mitään, koska hän nukkuu niin sikeästi kaikesta neidin puuhastelusta huolimatta. Kade. Itse havahdun jo siihen, kun pojat viereisessä huoneessa liikauttavat peittoaan...

Milloinkohan yöt rauhoittuu taas? 

Kohtalotovereita?

 

Vauvan siirtyminen pinnasänkyyn

Ellenin oma nurkkaus koki pienen muutoksen, kun mooseskorin tilalle tuli pinnasänky.
Ellen on tosin nukkunut tähän asti pääasiassa meidän sängyssä, koska läheisyys on tuntunut ihanalta ja imettäminen ollut niin helppoa.

Kolmen kuukauden kohdalla alkoi Ellen olla öisin niin levoton ja liikkuvainen, että se vaikutti negatiivisesti omiin yöuniini. Hän oppi samaan aikaan myös kääntymään, joten päätettiin siirtää hänet pinnasänkyyn. Ellen sai sängyn kummisedältään, kun se jäi sopivasti heidän tytöllään pois käytöstä.

Pinnasänky sopii hyvin meidän makuuhuoneeseen viemättä turhaa tilaa. Tarkoituksena oli, että Ellen nukkuu sängyssään alkuun unipesässä, jotta tuntee olonsa turvalliseksi. Hän on kuitenkin sellainen, että tarvitsee tilaa ympärilleen ja haluaa voida liikkua vapaasti, joten jätettiin unipesä välistä pois. Ellenin kasvaessa täytyy sängyn vierestä karsia sisustusjuttuja pois, kuten pallovalot ja muut mitkä saattavat olla hänelle vaaraksi. Vielä hän ei pääse niihin käsiksi, joten ne saavat olla koristamassa hänen valtakuntaansa.

 pupuviltti saatu (Yours Mine Design)

Miten meni ensimmäinen kokonainen yö omassa sängyssä?

Syötin Ellenin eilen illalla meidän sängyllä istuen. Syötön jälkeen nostin röyhtäisemään ja laskin omaan sänkyyn. Hän havahtui sänkyyn laskiessa, mutta jatkoi unia. Ellen nukkui yhdellä heräämisellä aamuun! Syötin hänet myös yöllä istualtaan, jotta jaksoin nostaa takaisin omaan sänkyyn.

Olisin itsekin saanut hyvät unet ellei toinen pojista olisi vähän väliä heräillyt. Ehkä saan ensi yönä nukuttua jos Ellen vetäisee yhtä hyvät unet, koska pojat nukkuvat yleensä koko yön heräämättä tai korkeintaan käyvät itsenäisesti vessassa.

Pinnasängyssä nukkuminen on startannut hyvin. Pidetään kiinni samoista iltarutiineista, jotta omaan sänkyyn nukahtamisesta tulee Ellenille mahdollisimman helppoa. Omat ajatukset on vielä vähän ristiriitaiset. Toisaalta on haikeaa laittaa neiti omaan sänkyyn, mutta toisaalta se on välttämätöntä oman jaksamiseni kannalta. Saan paremmat yöunet ja välillä Jessekin voi auttaa yöllä, kun Ellen suostuu nukkumaan muuallakin kuin kainalossani. Silti...      

Nukutteko te perhepedissä 

vai vauva omassa sängyssään?

Kolmikuisen yöhulinat?

Ellenillä oli eilen 3kk- neuvola, jossa hän sai useamman rokotteen. Yöllä hän ei juuri nukkunut vaan itkeskeli, ähisi ja oli todella levoton. Aamuyöstä nousi lämpö ja alkoi yskä. Pojat ovat olleet flunssassa vähän väliä ja nyt se on tarttunut ilmeisesti myös Elleniin. Hän on ollut ihan raukkana tukkoisen nenän ja yskän takia, mutta on onneksi saanut nukuttua pitkät päiväunet ulkona.

Huonot yöt tosin alkoivat jo ennen rokotuksia. Ellen on alkanut huitoa käsillään, möyriä ja potkia. Hän saattaa olla unessa, mutta heiluu siitä huolimatta jatkuvasti. En saa itse nukuttua, kun hän on niin rauhaton. Yöhulinat? En usko, että kapalosta tms. on apua, koska Ellen häiriintyy selvästi jos ei pääse käyttämään käsiään. Haalariinkin tottuminen vei aikaa, mutta sen hän onneksi nykyään hyväksyy eikä se yleensä haittaa päiväunia.

Meidän oli tarkoitus siirtää Ellen pinnasänkyyn, mutta hän saa pysyä vieressäni niin kauan kuin yöt menevät valvoessa rokotusten takia. Viime yönä silittelin ja heijasin tyttöä, kunnes hän viimein nukahti aamuseitsemältä. Onneksi on perjantai ja luvassa pari iisimpää päivää, kun Jessekin on kotona.      

Kivaa viikonloppua!

ps. Onneksi tarkistin poikien saaman synttärikutsun ennen lähtöä, koska dagiskaverin synttärit ei olleet eilen vaan vasta huomenna... t. imetysaivot  

3 kk vauvan päivärytmi

Ellenillä oli neuvola keskiviikkona. Hän on kasvanut ja kehittynyt hienosti. Juteltiin mm. nukkumisesta, syömisestä ja päivärytmistä. Imetän lapsentahtisesti ja meillä se tarkoittaa noin 3-4 tunnin syöttövälejä. Öisin Ellen on jo pitkään herännyt vain kerran syömään, yleensä puoli viiden aikaan. Hän nukkuu siis öisin hyvin. Havahduin yhtäkkiä siihen, että päivisin hän nukkuu nykyään vain puolen tunnin pätkiä silloin tällöin, vaikka vaikuttaa väsyneeltä.

Alustusta: Ellen on nukkunut oikeastaan aina todella hyvin. Kolmen päivän ikäisestä asti hän on nukkunut yöt 1-3 syötöllä eikä seurustele öisin. Ensimmäisen kuukauden hän tuntui nukkuvan aina koko päivän, heräten välissä vain syömään. Hän nukahti itsekseen sitteriin, syliin tai sänkyyn. Ellen tuntui itse nukkuvan sen mitä tarvitsi, kunnes päälle kaksikuisena alkoi herätä lyhyiden puolen tunnin torkkujen jälkeen. 

(mooseskori saatu: Jollyroom)

Neuvolan terveydenhoitaja kertoi tämän ikäisen vauvan nukkuvan "oppikirjan mukaan" 2 x 2,5h päivän aikana ja illasta vielä noin tunnin unet. Hän kehotti nukuttamaan ulkona, jossa vauvat nukkuvat yleensä hyvin. Ajattelin heti, ettei Ellen varmana nukkuisi ainakaan mitään paria tuntia, koska herää esimerkiksi heti vaunujen pysähtyessä puistoilureissun päätteeksi.

Päätin kuitenkin jo samana iltana ottaa haasteen vastaan ja laitoin Ellenin vaunuihin päiväunille, koska hän oli selkeästi väsynyt. Heijasin hetken ja hän nukkui 3,5 tuntia paikallaan olevissa vaunuissa! Olin ihan ihmeissäni. En lähtenyt vielä hurraamaan, mutta sama toistui seuraavana aamupäivänä (3h) ja iltana (2,5h). Eilen hän nukkui aamupäivällä kolmen tunnin unet ja illalla neljä(!) tuntia! Nyt hän on aamupäiväunillaan ja minulla on aikaa omille jutuilleni. Allekirjoitan täysin fraasin "oppikirjan mukaan" ja lisään "kaikki vauvat ovat erilaisia", koska pojat nukkuivat vauva-ajan todella huonosti ja paras saavutus oli parvekkeella nukutut puolen tunnin luokkaa olevat päiväunet...   

Tällä hetkellä meidän päivärytmi vajaa kolmikuisen Ellenin kanssa on:

8.30 hän herää
aamupesut, maitoa, seurustelua
11-14 päiväunet 
maitoa, seurustelua, leikkimatolla
15.30-18 päiväunet
maitoa, seurustelua, leikkimatolla,
19.30-20 pienet iltaunet
maitoa, seurustelua, iltapesut
22.00 yöunille  

Päivärytmi on vain suuntaa antava ja riippuu päivästä. Arkena Ellen on herätettävä viim. 8.30, jotta ehdin viedä pojat dagikseen. Vapaapäivinä hän saattaa helposti nukkua kymmeneen, jolloin päiväunet tietysti myöhenevät. Rytmi elää, mutta huomaan Ellenin jaksavan olla hereillä noin 1,5 tuntia aina unien välissä.

Tuntuu ihan käsittämättömän hyvältä ja helpottavalta, kun ollaan päästy kiinni selkeään rytmiin. Osaan paremmin tulkita Elleniä, suunnitella päivää ja saan aiempaa enemmän tehtyä.

Miten teidän vauvat nukkuvat?