Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste työt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työt. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. syyskuuta 2019

Fiilikset kuukauden töissä olemisen jälkeen

Olen saanut paljon kysymyksiä töihin paluuseen liittyen. Miltä on tuntunut? 

 Olen ollut nyt kuukauden taas työelämässä. Palasin vanhaan työpaikkaani vaatekauppaan, mutta vähensin työtunteja. Teen tällä hetkellä 10h/vk -sopimuksella, tarvittaessa vähän enemmän. Minulla on ollut nyt keskimäärin kolme työvuoroa viikossa, joko arkena iltavuoro tai viikonloppuna mikä tahansa vuoro.

Lapset eivät ole reagoineet muuttuneeseen tilanteeseen. Pojat tietysti jo ymmärtävät, kun sanon meneväni töihin ja palaavani ennen heidän nukkumaanmenoaan. Ellen jää Jessen kanssa yhtä iloisena kuin aina lähtiessäni minne tahansa. Kotiin palatessani saan paljon halauksia.

Pelkäsin, että töihin palaaminen stressaa enkä kokisi enää olevani pääsääntöisesti kotiäiti. Onneksi nämä kuvitelmat eivät ole toteutuneet vaan pystyn hyvin erottamaan työn ja vapaa-ajan ja koen edelleen olevani ensisijaisesti Ellenin kanssa kotona.


Arkena lähden töihin samantien, kun Jesse tulee kotiin ja palaan lasten iltatoimien aikaan. Myymälä suljetaan arkisin onneksi jo klo 20, joten ehdin yleensä kotiin ennen lasten nukkumaanmenoa. Tuntuu hyvältä saada välillä keskittyä omiin juttuihin, pukeutua miettimättä lasten tahmatassuja ja saada nauttia rauhallisesta kahvitauosta (josta minulle vieläpä maksetaan!).

Fiilikset töihinpalaamisen suhteen on olleet vain positiiviset! Saan tehdä sitä mistä nautin muodin parissa, työporukka on kiva ja koen joka työvuorossa onnistumisen tunteita.

Palaan kokopäivätyöhön, kun saan työpaikan omalta (sosiaali)alaltani. Siihen saakka nautin tästä työtilanteesta.  

Milloin te olette 
palanneet työelämään?

perjantai 20. lokakuuta 2017

Mitä töitä olen tehnyt?

Tein lukijan toiveesta yhteenvedon töistä, joita olen tehnyt. Aika ympäripyöreästi kirjoitettu, kun en halua sen tarkemmin "paljastaa" paikkoja, joissa olen ollut. Innostuin eilen kuvaamaan olohuoneen yksityiskohtia, kun päivä oli niin valoisa, joten töihin liittyvien kuvien puutteessa mennään näillä, ettei postaus jää täysin ilman kuvia.   

2006 - toimistoapulainen / Aloitin kesätyöt. Olin kaksi viikkoa eräässä isossa firmassa toimistoapulaisena ja tein päivittäin vähän erityylistä hommaa. Pakkasin asiakaslahjoja, tein inventaariota, postitin ja järjestelin toimistotarvikevarastoa. Olin juuri täyttänyt 16 ja pidin työstä kovasti. Oli kiva ansaita omaa rahaa ja muistan vieläkin sen onnentunteen, kun ostin itsetienaamillani rahoilla uuden simpukkamallisen puhelimen.

2007 & 2008 - toimistoapulainen / Jatkoin kesätöitä samassa firmassa, mutta 2007 olin kuukauden ja 2008 kaksi kuukautta töissä. Työaika oli kahdeksasta neljään ja työnkuva aikalailla samanlainen kuin ensimmäisenä vuonna. 2008 sain vähän enemmän vastuuta ja sijaistin yhtä työntekijöistä tämän kesäloman aikana.

2009 - aulavastaava / Pääsin uuteen hommaan samassa firmassa, jossa olin toimistoapulaisena. Olin joitain kuukausia aulassa, jossa otin vieraat vastaan, neuvoin ja hoidin puhelinvaihdetta. Siinä tuli tunne, että sitä voisin tehdä ihan oikeasti työkseni. Olen aina pitänyt toimistotyöstä ja aulassa ollessa siihen yhdistyi vielä asiakaspalvelukin.    


2008-2010 - asiakaspalvelija, tapahtumatyöntekijä / Tein lukioaikana osa-aikaista iltapainoitteista työtä. Olin konserteissa narikassa asiakaspalvelijana, avustin tapahtumissa ja tein yhden pitemmän työpätkän erään oppilaitoksen infossa. Työporukka oli ihan mahtava ja sain töistä kivaa vastapainoa lukio-opinnoille.    

2009-2010 - lastenhoitaja / Olin kahden lapsen lastenhoitajana välivuotenani, kun en vielä tiennyt mitä haluan opiskella. Työaikani oli 15-19 ja tehtäviini kuului hakea lapset päiväkodista, huolehtia päivällisestä ja olla heidän kanssaan eli leikkiä ja ulkoilla jne. Pidin työstäni todella paljon ja näen perhettä edelleen. Lapsista tuli minulle tärkeitä ja oli mahtavaa saada olla osa heidän elämäänsä.   

2011-nykyinen työni - myyjä, asiakaspalvelija / Olin opiskellut vuoden ammattikorkeakoulussa ja asunut Hyvinkäällä, kun päätettiin Jessen kanssa muuttaa takaisin Espooseen. Asuinkustannusten ja matkakulujen kasvettua oli pakko saada osa-aikainen työ opintojen ohelle. Menin läheiseen ostoskeskukseen ja vein suosikkivaatekauppaani työhakemukseni ja perääni soitettiin. Pääsin haastatteluun ja sain paikan. Se oli unelmieni täyttymys ja joustavien työtuntien ansiosta olen edelleen samassa työssä. Erityisesti äitiyslomalta paluu onnistui hyvin, kun sain jatkaa pienillä työtunneilla ja näin ollen pystyin hoitamaan pojat kotona yli kaksivuotiaiksi. Nyt tuntimäärätarpeeni kasvettua olen saanut enemmän tunteja ja enemmän vastuuta.    

Tulevaisuudessa toivon saavani päivätyön opiskelemani alan parista eli sosiaalialalta. Olen kiitollinen jokaisesta työpaikasta, joka minulla on ollut. Opin paljon jokaisesta työstä, tutustuin uusiin ihmisiin ja sain kallisarvoista työkokemusta. 

Minkä ikäisenä 
te aloititte työnteon?

tiistai 10. lokakuuta 2017

Väsymys ja ajanpuute

Olen miettinyt viikon verran mistä kirjoittaa. Toisaalta haluaisin kirjoittaa toivotuista aiheista, mutta vielä ei ole tullut saumaa ottaa niihin tarvittavaa aikaa, koska aihepostauksiin käytän huomattavasti enemmän aikaa kuin esim. arkisiin kuulumisjuttuihin. Ajanpuute, väsymys ja ärsytys työn iltapainotteisuutta kohtaan tuntuu vaivaavan, mutta siihen liittyy varmasti ulkona vallitseva harmaus ja aikaisin pimenevät illat. Yleensä rakastan syksyä, villasukkia ja kynttilöitä, mutta nyt kaipaisin enemmän valoa ja aurinkoa. Olen jatkuvasti väsynyt, vaikka nukun yleensä 8-9 tuntia yössä heräämättä. 


Tunne ajanpuutteesta johtuu varmasti iltavuoroista, koska olen nyt tullut siihen tulokseen, ettei iltatyö sovi minulle. Olen jo pitkään kriiseillyt iltavuorojen ja perhe-elämän yhdistämisen kanssa, mutta nyt kriiseilen myös omista henkilökohtaisista syistä. Olen energisin heti aamusta ja haluan hoitaa "vaaditut" asiat alta pois, jotta voin sen jälkeen olla rauhassa ja rentoutua loppupäivän. En yhtään tykkää siitä, että koko aamupäivän joutuu odottamaan töihinmenoa. Väistämättä se on takaraivossa, vaikka kuinka yrittäisi nauttia vapaasta aamusta. Ennen töitä teen ruoan valmiiksi ja tilanteen mukaan pesen pyykkiä tai teen muita kotitöitä. Iltavuoron jälkeen nukutetaan pojat, laitetaan pyykit kuivumaan tms. pakollista, jolloin kello lähenee jo kymmentä. Illalle kaipaisin hengähdyshetkeä, mutta tässä nykytilanteessa se tarkoittaa sitä, että se on kaikki pois yöunistani. Eilen olisin halunnut päivittää blogia, mutta priorisoin ja menin nukkumaan. Tuntuu, etten saa mitään aikaan tässä rytmissä. Joku toivoo lottovoittoa, minä kasista neljään -työtä. 

Ehkä se tästä lähtee taas rullaamaan. Kuvissa ihanat supersankarini,  joista saa voimaa jaksaa. 

 Vaikuttaako harmaus teihinkin?     

tiistai 11. lokakuuta 2016

Nykytilanteen hyvät puolet

Päätin listata asioita, joista pidän nykytilanteessani. Eilen nimittäin tajusin, että minulla on monta syytä nauttia tästä hetkestä. Olen sokaistunut keskittymään elämään ensi vuoden alusta, jolloin mitä todennäköisimmin olen kokopäivätyössä, toivottavasti omalla alalla. Koen painostusta kokopäivätyöhön siirtymiseen ja välillä tunnen syyllisyyttä kotona "olemisesta". Olen itsekin alkanut ajattelemaan, että kaikki sujuu paremmin, kunhan pääsen kiinni "oikeaan" työelämään. Tosiasia on kuitenkin se, että nautin kovasti monestakin syystä tämänhetkisestä elämäntilanteestani. 

Nykytilanne: vietän kotona 70% päivästäni. Vien Jimin ja Theon dagikseen yleensä klo 9. Olen kotona viimeistään 9.20, avaan tietokoneen, keitän kahvia ja ryhdyn hommiin. Olen kokopäiväinen opiskelija päivisin ja vaatemyyjä keskimäärin 15 tuntia viikossa iltaisin ja viikonloppuisin. Vapaa-ajalla kuvaan, kirjoitan blogia, näen kavereita ja perhettä ja stressaan tekemättömiä koulujuttuja. Olen kellon ympäri tärkeimmässä roolissani: äitinä, unohtamatta kuitenkaan aviomiestäni.


Nautin siitä, että saan tehdä hommat kotoa käsin. Kirjoitan opinnäytetyötä ja jos se takkuaa, pesen koneellisen pyykkiä ja jatkan. Koti pysyy kunnossa, lounasta tehdessäni valmistuu samalla perheen päivällinen illaksi, voin itse vaikuttaa aikatauluuni ja mikä parasta: lasten hoitopäivät ovat joustavia eikä heidän tarvitse olla vielä kahdeksaa tuntia hoidossa päivittäin. Päivähoitomaksu on paljon pienempi näillä tuloilla ja osa-aikaisen hoitoajan takia. Voin tehdä yhtenä päivänä enemmän, jotta toisena voin hakea lapset aikaisemmin hoidosta.


Taloudelliset syyt taitaa olla se suurin asia, joka saa Jessen kysymään lähes päivittäin opintojeni etenemisestä. Olen itsekin odottanut sitä aikaa, jolloin saan ihan kunnon kuukausipalkan enkä elä opintotuella ja osa-aikatyöllä. Viime aikoina olen alkanut suhteuttamaan menoja ja tuloja ja tajunnut, ettei plussalle jäädä kovinkaan paljon verratessa sosionomin peruspalkkaa nykytuloihin.

Kokopäivätyössä poikien hoitoaika pitenee, päivähoitomaksu nousee huimasti ja tulee lisämenoja, kuten työmatka (julkisten kuukausikortti ilman opiskelija-alennusta). Aamut alkaa aikaisin ja on oikeasti oltava ajoissa, jotta ehtii töihin. Kotitöiden tekemiselle on löydettävä uusi rako ja mikä pahinta: olen oravanpyörässä. Valmistumisen jälkeen hyppään työelämään, joka vie elämästä ihan huiman ison osan. Niin moni asia tulee muuttumaan, että nyt aion nauttia tästä ajanjaksosta, valmistua ja katsoa sitten mihin suunnata. Ihanaa tehdä hommia kotoa käsin ja voida hakea lapset hoidosta aikaisemmin jos siltä tuntuu.
  
Ymmärrättehän pointtini?       

tiistai 23. syyskuuta 2014

Takaisin työelämään

Huomenna se tapahtuu, palaan töihin 1,5 vuoden tauon jälkeen. Olen käynyt työpaikallani tänä aikana todella paljon, tosin asiakkaan roolissa. Olen pysynyt hyvin mukana työporukassa ja ajantasalla mitä uutuuksia on tullut ja miten mikäkin asia on muuttunut poissaoloni aikana. Silti jännittää. 



ruusukultainen ja hopeinen avainnauha: Glitter / pinkki: Ordning & Reda 

Olen valmistautunut uuteen arkeen ostamalla kalenterin, muutaman avainnauhan, uusia "työvaatteita" ja eilen Lidlissä käydessäni ostin tälle viikolle eväät töihin. Olen viikon ajan nähnyt unta siitä miten unohdan työvuoron ja sen sijaan olen puistossa poikien kanssa tai tulen kipeäksi enkä pääse töihin. Kamalin töihin liittyvä pelko on just se, että yhtäkkiä tajuan olevani myöhässä töistä. Toivottavasti nämä unet loppuu töiden alettua... Tällä viikolla olen töissä keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina. Normaalisti teen vähemmän vuoroja, mutta tämä aloitus on tiiviimpi. Jesse pitää kesälomapäivän perjantaina ja pojat saa kunnon laatuaikaa isin kanssa.

puhelinkotelo: Glitter / kalenteri: Suomalainen kirjakauppa

vaatteet: Lindex


Olen miettinyt työasuja jo pitkään. Niin kiva päästä pukeutumaan ja laittautumaan kotona oloa enemmän. Töiden lisäksi me kerhoillaan tällä viikolla ja nähdään tuplakavereita. Tänäänkin olisi vauvakerho, mutta pojat eivät malta nukahtaa päiväunille ja kerhoon lähtö olisi puolen tunnin päästä... Saa nähdä päästäänkö tänään sinne. xxxx

Miten teillä muilla on sujunut töihin palaaminen?