Sivut

maanantai 16. joulukuuta 2013

haaste: mitä rakastan itsessäni?

Nyt hävettää; olen saanut tämän haasteen pariltakin bloggaajalta, mutten enää muista keneltä, kun siitä on jo aikaa - syvimmät pahoittelut! Yritin selailla kommentteja läpi, mutten sitäkään kautta löytänyt. Koitan jatkossa tehdä saamani haasteet hieman ripeämmin, kiitos kovasti haasteen laittaneille!

1.  iloisuus -  Iloitsen pienistä, tavallisista asioista. Iloitsen jos saan nukkua yöllä normaalia pidemmän pätkän, Theolla ja Jimillä on hyvä päivä eli masu tm. ei vaivaa, tapaan kavereita, saan kivaa postia, tv:stä tulee mun lempisarja, kynttilät palaa. Koko viikonlopun olin ihan haltioissani, kun Jesse osti mulle parvekkeelle hienot jouluvalot ja ne loistaa nätisti sisään! Vilkuilen niitä vähän väliä.
Joku muuten luuli lukioaikana, että oon epäaito, koska "ei kukaan voi olla noin iloinen joka päivä". En olekaan iloinen koko ajan, mutta joka päivä on asioita, joista olen iloinen.  
Rakastan sitä, että osaan iloita pienistä asioista!  

2. hymyily - Jesse kysyy usein mitä mä ajattelen, kun hymyilen niin leveästi (vaikka ruokapöydässä). En tiedä, mä vaan hymyilen. Mun perusilme on varmaankin hymy. 
Rakastan hymyillä!

3. sopusuhtainen vartalo - pitkä ja hoikka. Raskausaikana mietin välillä miten vartalolleni käy. Kaksosraskaus ja kahden kuukauden vuodelepo. Eihän se tietenkään päällimmäisenä ollut mielessä (etenkään vuodelevon aikana, kun pelkäsin vauvojen puolesta), mutta joskus kuitenkin. Koen olevani taas omassa vartalossani. Toki raskaus jätti jälkensä, aika isostikin, mutta 
rakastan sopusuhtaista vartaloani! 

4. toisten huomioiminen - ennen ajattelin muita aina ennen itseäni, jopa vähän liikaa. Nyt oon löytänyt kultaisen keskitien ja otan muut huomioon unohtamatta kuitenkaan itseäni. Pidän toisten ilahduttamisesta ja auttamisesta. Kohteliaisuus ja ystävällisyys tulevat automaattisesti, esim.bussissa annan aina istumapaikkani sitä ennemmän tarvitsevalle ja voin jäädä vaunujen kanssa muutamaa pysäkkiä aiemmin pois täydestä bussista jos näen, että bussiin on tulossa vaunut. 
Rakastan sitä, että osaan ottaa muut huomioon!

5. hyvä kielitaito - tai ehkä ennemmin hyvä kielipää. Olen aina ollut hyvä kielissä ja nopea oppimaan uusia sanoja. Suomi on äidinkieleni. Osaan englantia ja ruotsia. Englanti ja ruotsi sujuvat niin hyvin, että pärjään ongelmitta ulkomailla. Olen myös opiskellut hieman italiaa ja espanjaa, niiden "osaaminen" tosin rajoittuu muutamaan lauseeseen...
Rakastan hyvää kielitaitoani!  


















Tällä kertaa haastan teidät, lukijat! Mitä rakastat itsessäsi? xxxx

13 kommenttia:

  1. Ihana sinä:) mä oon jotenkin aina ajatellutkin, että oot varmaan sellainen hymyilevä positiivisuuspakkaus! Vaikka en siis tunne sua ollenkaan :D

    VastaaPoista
  2. Mä kyllä ihmettelin lukiossa useinkin, et miten IHMEESSÄ joku jaksaa aina olla niin iloinen! :D Tai aina ja aina, mutta siis oikeasti - joka päivä. Ja kaikille! Olin jo silloin ja vielä edelleenkin vähän kade, kun multa ei vaan onnistu :D Hehe. Olit varmaan ainoa ihminen siellä, kenestä en ikinä kuullut kenenkään sanovan pahaa sanaa.

    Mä rakastan itsessäni sitä, että osaan nauraa itselleni ja sitä, että osaan aika hyvin "lukea" ihmisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha aijaa! :D Hassu kuulla, kun tuntui et siellä puhuttiin kaikista jotain..... Mut hyvä jos sä et ainakaan kuullut mitään ;)

      Ihana kuulla! :) Se on hyvä taito ja voisin ottaa susta mallia! Mä en aina osaa nauraa itelleni enkä kyl osaa lukea ihmisiäkään. Toivottavasti oli kiva joulu! Hyvää uutta vuotta! <3

      Poista
  3. Pakko kommentoida. Löysin sun blogin tovi sitten ja ihastuin. Kaksosuus kiinnostaa aina. Itse olen ollut perheessä töissä, jossa kaksospojat, joten tiedän mistä kirjoitat välillä. Luin tuolta vanhoista postauksista, että kaksoset herättää huomiota. Ja saman koin minä. Minne vain mentiikään, niin kyllä pojat heti huomattiin. Tukholmassa kun puhuimme suomea, niin ihmiset ei tullu juttelemaan. Joskus jotkut uskaltuivat ja aina kysyivät tylliin kaksosten ikää. Ihanaa mun mielestä on se kaksosten välinen yhteys. Kuinka ne tuntee toisensa läpikotaisin ja tietää ilmeistä, mitä toinen ajattelee. Se oli jotain ihan käsittämätöntä. Mutta tällästä jorinaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä Taru! :) Kiva kuulla, että tykkäät!
      Kuulostaa tutulta tuo huomionherättäminen! Odotan innolla, että näen millainen yhteys pojilla tulee olemaan, nyt jo niin suloisesti juttelevat toisilleen ja ottavat kontaktia :)

      Hyvää uutta vuotta! :)

      Poista
  4. Ihanan pirteä kuva jäi tästä :) on ihan hyvä haasta välillä itseä miettimään, mitä itsessään rakastaa. On niin paljon helpompaa valittaa niistä negatiivisista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Salla! :) Ihan totta, liian usein ajattelee vaan niitä negatiivisia :/
      Hyvää uutta vuotta! :)

      Poista
  5. Hei, eksyin blogiisi ja lueskelin kokemuksiasi äitinä, (itsellä samanikäinen vauva:)) sulla on ihana mustavalkoinen mekko odotuskuvassa.. Mistä olet sen löytänyt..? Aivan ihana! Hyvää jatkoa sinulle<3

    VastaaPoista
  6. Heippa, kiitos kommentista :) Tarkoitatko tätä https://lh3.googleusercontent.com/-jjwuxNM1jWI/UWwPdbFBvmI/AAAAAAAAASc/wtzvV-JAS0w/s640/blogger-image--1583252619.jpg ? Se on H&M Mama-malliston, ostettu viime keväänä :) Jos olet kiinnostunut ja koko M käy, voin myydä sen :) Ota yhteyttä jos kiinnostaa mamalovesyoutwo@hotmail.com

    Hyvää jatkoa<3

    VastaaPoista
  7. Laitoin gmailiin viestiä sulle, ostan mielelläni mekon:) tosi kiva juttu!!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! <3