Tiedättekö mitä?
Me etsitään kotia Turun saaristosta, Paraisilta.
Olen sanonut useamman kerran siitä, miten haaveilen Ruotsiin muuttamisesta. Se ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, joten se saa pysyä haaveena. Suomessa toiseen kaupunkiin muuttamista ollaan mietitty tosissamme jo pitkään. Me ollaan Jessen kanssa vietetty lapsuus näillä ihan samoilla nurkilla, jossa asutaan tällä hetkellä. Kivenheiton päässä on meidän yläaste, jossa tavattiin ensimmäisen kerran. Ei siinä mitään, viihdytään täällä eikä nämä tutut ympyrät kyllästytä. Siitä huolimatta meille iski samaan aikaan ajatus muualle muuttamisesta.
Käytiin Paraisilla muutama viikko sitten ja silloin se kolahti kunnolla. Jimi ja Theo leikkivät leikkipuistossa ja me juotiin Jessen kanssa kahvia samalla tuijottaen merelle päin. Kaikkialla oli rauhallista, muutama koiranulkoiluttaja, veneitä, välkehtivä meri ja Helly Hansen -kuoritakkeja (jollaisen haluaisin itsekin!). Paraisilla on kauniita taloja ja niiden hintataso on ihan eri luokkaa kuin pk-seudulla, vahva kaksikielisyys, ympäröivä meri, kaikki palvelut lähellä ja töitä on mahdollista löytää Paraisten lisäksi mm. Kaarinasta tai Turusta. Ajoaika on vuodenajasta riippuen alle kaksi tuntia Espooseen eli ei ollenkaan mahdoton kyläilyjä ajatellen. Tiedän, että tultaisiin kaipaamaan sitä, että voi muutamassa minuutissa kävellä molempien vanhempien luo. Perhe, ystävät ja kummit jäävät pk-seudulle, mutta ei me Paraisillakaan oltaisi täysin yksin.
Olen tutustunut kaupungin tarjontaan mm.päiväkotia ajatellen ja niitä on useampi ruotsinkielinen. Paljon on vielä pohdittavaa ennen ensimmäisen askeleen ottamista. Kertokaahan te siellä päin asuvat:
Millaista on asua Turun seudulla? Saaristossa?
Kertokaa kaikki!
