Sivut

tiistai 25. helmikuuta 2020

Lapset yökylässä ja vanhemmat vapaalla


Meillä oli viikonloppuna toisaalta paljon töitä kummallakin ja toisaalta ihanan rauhallista parisuhdeaikaa. Lapset lähtivät lauantaina mummolaan yökylään. Tarkoituksena oli viedä heidät vasta lähempänä iltapäivää hoitoon, mutta Jesselle tuli työkeikka samaan aikaan kuin itse olin lähdössä töihin lauantaiaamuna. Onneksi Jessen äiti pääsi meille hoitamaan lapsia, koska Jessellä meni keikalla lopulta yhtä kauan kuin minulla töissä.  

Pääsin kahdelta töistä ja nukuin heti pienet päiväunet hiljaisessa kodissa. Lapset olivat jo lähteneet, kun tulin kotiin. Ihan mahtava tunne, kun voi tehdä mitä haluaa eikä tarvitse hetkeen välittää muista kuin itsestä! Nukkua kun nukuttaa jne. Se on asia, mitä lastensaannin jälkeen toisinaan kaipaan ja onneksi siihen on mahdollisuus, kiitos isovanhempien!

Jesse oli varannut meille pöydän klo 17 Långvikin Bistro -ravintolasta. Olen käynyt siellä kerran aikaisemmin ja silloin sekä paikka että menu tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Tällä kertaa menu ei kuitenkaan sykähdyttänyt ja jouduin miettimään aika pitkään mitä ottaa. Ruoka oli hyvää, mutta ei vetänyt vertoja ensimmäiselle kokemukselle. Jäin kaipaamaan suklaakakkua! 


Join shampanjaa ja katselin takkatulta, mikä klisee! Se sopi täydellisesti meidän iltaan ja ravintolasta jatkettiin karkkikaupan kautta kotiin. Oltiin jo aikaisemmin sovittu, että ollaan vaan kahdestaan kotona, ei tehdä mitään ja nukutaan hyvät yöunet. Tämän yökylän tarkoituksena oli ladata meidän akkuja. 

Katsottiin leffa, syötiin herkkuja ja juuri kun oltiin menossa nukkumaan niin Jessen puhelin soi - uusi työkeikka. En osaa nukkua yksin, joten pyörin sängyssä aamuneljään asti ja vasta Jessen tultua nukahdin. Heräsin yllättävän virkeänä aamukahdeksalta ja suihkun kautta ryhdyin tekemään banaanilettuja aamiaiseksi. 


Rauhallinen, hidas aamu: parasta! Katsoin muutaman vlogin, join kaksi kuppia kahvia banaanilettujen kanssa, luin sisustuslehteä, meikkasin olohuoneen sohvalla ja tein eväät töihin. 

Lähdin puolilta päivin töihin ja vaikken saanut nukuttua toivomaani määrää niin jo pelkästään kodin rauha, parisuhdeaika ja rento oleminen tekivät todella hyvää! Lapsilla oli ollut hauskaa mummolassa, kuten aina. "Mummon ruoka on parasta ja saa katsoa tabletilla ohjelmia ja leikkiä Hoplopissa..." Onnea on ihanat isovanhemmat! 

Onko teillä mahdollisuutta omaan tai parisuhdeaikaan?

3 kommenttia:

  1. Kuulostaa ihanalta viikonlopulta! En muista oletko maininnut, mutta mitä sinä ja Jesse teette työksenne?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole ihan varma, mutta muistaakseni Rosannah on jollakin palvelualalla ja Jesse ensihoitaja tai palomies. Voin toki olla ihan väärässäkin.

      Poista
    2. No sitä se oli :) Olen myyjänä vaatekaupassa ja teen 2-vuorotyötä, Jesse on rakennusalalla, tällä hetkellä vesivahinkojen parissa ja tekee aika usein 24/7 päivystystä normityöpäivien lisäksi :)

      Poista

Kiitos kommentista! <3