Onko elämä lasten kanssa ollut sellaista kuin etukäteen ajattelit vai haastavampaa tai helpompaa?
Helpompaa, vaikka tähän onkin mahtunut kaikenlaisia ylimääräisiä vaikeuksia. En tiedä mitä sitten oikein kuvittelin/odotin.
Haaveiletko vielä useammasta lapsesta?
Haaveilen, yhdestä. Nyt pikkuhiljaa on alkanut tulla ehkä vähän vauvakuume...
Mitä teette työksenne? Ammattinne tai jos opiskelette mihinkä tähtäätte :)
Jesse on kirvesmies ja tekee tällä hetkellä töitä vesivahinkojen parissa. Minä olen vaatekaupassa myyjänä ja opiskelen viimeistä vuotta sosionomiksi. Haluaisin tehdä töitä lasten ja perheiden parissa, työaikatoive 8-16.
Mikä oli nuorempana sun haaveammatti ja entä nyt?
Kotiäiti ja delfiininkouluttaja :D Tällä hetkellä ei ole mitään tiettyä haaveammattia. Viihdyn todella hyvin nykyisessä työssäni.
Mikä on sun lempiruoka?
Sushi
Lempilastenvaatemerkkejäsi?
Lindex, Hilfiger, Gant, Molo
Millaisia vaatteita tykkäät käyttää? Mikä on lempivaatteesi?
Lempivaate on Lindexin mustat korkeavyötäröiset farkut. Ne käy kaiken kanssa ja on mukavat päällä. Kotona olen aina "kotivaatteissa" eli löysissä housuissa ja topissa. Puistossa farkut/legginsit, neulepaita ja "puistotakki". Töissä ja muissa omissa menoissa pukeudun melkein aina täysin Lindexin vaatteisiin. Tykkään käyttää farkkuja, hameita mustien sukkisten kanssa, neuleita, ohuita siistimpiä paitoja ja isoja huiveja. Lasten kanssa en suosi vaaleita värejä tai lempivaatteitani, koska ne aina sotkeentuu enkä halua joutua varomaan vaatteiden takia.
Milloin haluaisit lisää lapsia?
Ihanne olisi sitten, kun olen valmistunut ja saanut vakituisen kokopäivätyön. 2 vuoden päästä?
Onko bloggaaminen yhteinen harrastuksenne?
No siinä määrin on, että Jesse ottaa minusta kuvia ja "antaa aikaa" kirjoittaa blogia.
Voisitko ajatella joskus tekeväsi videopostauksia?
En usko, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Haluaisitteko nähdä videoita?
Lempikirja?
S. E. Hinton Me kolme ja jengi
Onko Hämeenlinna teille tuttu paikka? Ainakin tukkuostoksilla kävit silloin. Jos on tuttu, mikä on lempipaikkanne täältä?
Ei se ole kovin tuttu. Nuorempana kävin siellä muutaman kerran, kun meillä oli pesispeli Hämeenlinnaa vastaan, mutta muuten tukkukeikka oli ensimmäinen kunnon kerta siellä.
Millaisessa talossa asutte? Onko se unelmatalonne vai haluaisitteko muuttaa? Asutteko vuokralla tai omistusasunnossa?
Asutaan kaksikerroksisessa omistus-rivitalokolmiossa, jossa on oma piha ja sauna. Päätyasunto, joten saadaan olla ihan rauhassa. Ollaan viihdytty todella hyvin, mutta muutetaan... sitten joskus jos saadaan vielä kolmas lapsi.
Missä elämäntilanteessa olisit nyt ilman poikia?
Olisin työelämässä, oltaisiin menty naimisiin suunnitelmien mukaan eli vietetty kunnon prinsessahäät, matkusteltaisiin, asuttaisiin luultavasti kaksiossa edelleen, näkisin enemmän ystäviä ja sukulaisia ja shoppailisin enemmän itselleni.
Miten tapasitte Jessen kanssa? Kauan olette olleet yhdessä?
Tavattiin yläasteella, mutta silloin oltiin vaan kavereita. Nähtiin tauon jälkeen uudelleen 2010 alkuvuodesta kaverin synttäreillä ja ihastuttiin samantien. Se oli uskomatonta. Seuraavana päivänä mentiin treffeille ja alettiin pian seurustella. Ollaan oltu yhdessä 5½ vuotta ja naimisissa pian 3 vuotta.
Miten pidätte kipinän suhteessanne?
Kiinnittämällä huomion pieniin asioihin, jotka kuitenkin kertovat rakastamisesta ja toisen kunnioittamisesta. Me kiitetään, kun toinen on tehnyt jotain, esim. siivonnut keittiön. On kivaa, kun toinen huomaa sen. Olen kiinnostunut Jessen asioista ja kuuntelen aidosti jos hän kertoo jotain. Sanotaan mitä ajatellaan ja puhutaan paljon. Se, että Jesse tulee pussaamaan joka aamu ennen töihinlähtöä merkitsee paljon. Me koitetaan järjestää kahdenkeskistä aikaa aina välillä, mutta osataan ottaa sitä myös iltaisin poikien nukahdettua.
Minkä ikäisiä olette?
Ollaan 25v. molemmat.
Mikä oli raskaudessa pelottavinta?
Se, ettei tiennyt mitään varmaksi. Menettämisen pelko oli niin läsnä.
Ihanin muisto sairaala-ajalta vaikka se olikin rankkaa?
Se, etten ollut yksin vaan päivittäin kävi joku katsomassa. Muistan harmitelleeni Jesselle, kun en pystynyt lakkaamaan varpaankynsiäni ja sitten yksi ystävistäni yllätti ja tuli kynsilakat ja muut mukanaan lakkaamaan varpaankynteni. Se oli parasta hemmottelua siihen tilanteeseen!
Olit pitkään poikien odotusaikana sairaalassa ja poikienkin kanssa osastolla oloa on tullut. Kysyisin, mikä on mielestäsi hoitajan tärkein ominaisuus? Jäikö mieleen joitain hyviä kohtaamisia hoitohenkilökunnan kanssa? Entä lasten kohtaaminen sairaalassa, mitä toivoisit hoitajan huomioivan? :) Kuinka Jesse kokee että hänet on sairaalassa/neuvolassa kohdattu lasten isänä? Kohdistetaanko puhe usein äidille jne.
Tämä herätti niin paljon ajatuksia, että teen siitä oman postauksensa.
Millä tavoin kiitätte isovanhempia hoitoavusta?
Sanotaan kiitos. En usko, että odottavatkaan muuta. Tottakai se toimii sitten myös toiseen suuntaan eli jos tarvitsevat apua jossain ja me voidaan auttaa niin autetaan. Esim. Jesse oli jokin aika sitten maalaamassa vanhempieni taloa.
Oletko koskaan miettiny pojille päivän tapahtumista kuvajanaa?
En oikeastaan. Jimi ja Theo tietävät päivärytmin hyvin ja puhutaan paljon siitä mitä tulee tapahtumaan. Kävin monta kertaa läpi sitäkin, kun lähdin laivalle ja palatessani pojat tiesivät kertoa missä olin ollut ja kenen kanssa. Uskon siis jatkuvan höpöttämiseni edistävän ymmärtämään päivän tapahtumia.
Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua?
Kolmen lapsen äiti, asun pk-seudulla unelmieni asunnossa perheeni kanssa, teen mielekästä työtä ja olen kaikinpuolin tyytyväinen elämääni. Siihen mennessä olen kokenut Havaijin ja New Yorkin Jessen kanssa, löytänyt itselleni kivan harrastuksen ja saan edelleen joka aamu pusun.
JIMI JA THEO
Kiinnitetäänkö teidän poikien identtisyyteen huomiota esim. julkisilla paikoilla?
Kiinnitetään. Vauva-aikana se oli huipussaan, mutta edelleen melkein joka kerta kun liikutaan rattaiden kanssa niin joku sanoo jotain.
Oliko pojille muita nimiehdotuksia?
Noah, Luca, Jonas
Minkälaisia teidän pojat on luonteeltaan? Rohkeita rämäpäitä vai vähän rauhallisempia?
Jimi on rohkea ja menee miten sattuu. Theo kulkee usein Jimin perässä ja tutkii asioita enemmän. Theo viihtyy pitkiäkin aikoja esim.palapeliä tehden tai kirjoja lukien. Iltaisin klo 19 jälkeen iltavilliys valtaa molemmat. Nukkumaanmenon jälkeen roolit tuntuu vaihtuvan, koska Jimi pysyy yleensä kiltisti sängyssä pyjama päällä ja nukahtaa nopeasti, kun taas Theolla lentää moneen kertaan lattialle kaikki sängystä ja päältä ja välillä hän myös karkailee.
Millaisia teidän pojat on? Onko niissä paljon samaa?
Molemmat ovat iloisia ja viihtyvät lähellä. Jimi on kokeileva, menevä, tekee temppuja ja juoksentelee. Hän toisaalta viihtyy myös kirjoja lukien, mutta vauhti on hänen juttunsa. Jimin lempiasioita on temppurata, autot, pallon potkiminen ja isi. Theo rakastaa palapelejä, lukemista, laululeikkejä ja pupuaan. Theo viihtyy sylissä ja lähellä, omaa pitkän kärsivällisyyden ja ihailee veljeään. Toisaalta he ovat ihan erilaisia ja toisaalta taas heissä on paljon samaa.
Miten pojat ovat pärjänneet ruotsin kielen kanssa dagiksessa? Puhutaanko siellä vain ruotsia vai myös suomea? Ovatko pojat tuottaneet itse vielä ruotsin kielestä puhetta?
Yllättävän hyvin, olen positiivisesti yllättynyt! Dagiksessa puhutaan vain ruotsia. Alkuun pojat olivat hieman hämillään, mutta ovat jo nyt parin kuukauden jälkeen sopeutuneet hyvin ja ymmärtävät päivä päivältä enemmän. He ovat alkaneet myös jonkin verran puhua ruotsia. Yleisimpiä sanoja/sanontoja: "tack, mamma, bil, mumin, tack för idag, nej, inte, soosoo (taitavat kuulla kieltoja paljon, hah), måla, kom, nio, tio".
Ovatko he itse reagoineet vieraaseen kieleen jotenkin? (miten suhtautuneet siihen tms..)
Ovatko saaneet kavereita dagiksesta? ja edelliseen lisäten, yhteisiä vai omia kavereita?
Vanhempien mennessä käymään dagiksessa puhutaanko teille ruotsia vai suomea?
Minulle puhutaan dagiksessa ruotsia ja Jesselle suomea. Pojat ovat omaksuneet hienosti ruotsin kielen ja yhdistävät sen dagikseen. Heillä on kavereita, enimmäkseen yhteisiä. Ihan vastikään he ovat alkaneet kertoa myös kotona näistä kavereista ja muutama kuuluu myös joka iltaiseen "unilistaan". Pojilla on siis tapana luetella iltaisin heille tärkeitä ihmisiä.
Mihin ammatteihin voisit kuvitella Jimin ja Theon vanhempana? Ovatko he koskaan sanoneet miksi tulevat isoina?
En osaa yhtään sanoa. Varovasti voisin veikata, että Theo lukisi enemmän ja Jimi tekisi fyysistä työtä. Jimi on sanonut haluavansa olla kuin isi eli työkypärä päässä ja porakone kädessä. Theo ei ole vielä sanonut mitään.
Erotetaanko pojat päiväkodissa? Onko toinen lapsi enemmän "äidin poika" ja toinen enemmän isin perään ?
Alkuun heillä oli nimilaput, mutta nyt heidät erotetaan. Olen tietoisesti välttänyt pukemasta heitä täysin samoihin vaatteisiin. Jimi on ehdottomasti isinpoika ja Theo ehkä enemmän äidin perään. Ei kuitenkaan anneta sen vaikuttaa meidän toimintatapoihin vaan molemmat vanhemmista on tasavertaisia molemmille pojille.
Millaisia ulkonäön ja luonteenpiirteitä pojilla on, mistä heidät erottaa? Mistä itse erotatte heidät? :) ja erottavatko sukulaiset ja ystävät heidät toisistaan?
Vaikea sanoa, kun sitä vaan erottaa miettimättä sen kummemmin. Jimillä on tietty virne ja Theolla hieman pyöreämmät kasvot. Jimi on aina ollut kapeakasvoisempi. Luonteet ovat myös erilaiset. Jotkut sukulaisista ja ystävistä erottaa ja jotkut ei.
Onko pojilla vielä allergioita? Aikaisemmin kirjoitit, että olette kokeilleet omenaa ja maissia ja ne tuntuivat ainakin silloin käyvän.
Maito ja kananmuna on edelleen, muut on poissa.
Jesse vastaa:
Mikä oli raskaudessa pelottavinta?
Kahden keskenmenon jälkeen, tuleeko kolmas keskenmeno. Kun päästiin hyville viikoille, sen jälkeen keskosten riskit.
Mikä on ollut parasta isyydessä, entäs "huonointa"?
Parasta on ollut nähdä poikien kasvavan ja kehittyvän ja "huonointa" ensimmäisen vuoden valvominen.
Haluaisitko sinä lisää lapsia? Milloin haluaisit lisää lapsia?
Sitten kun pojat on vähän viisaampia/vanhempia =) aikaisintaan kahden vuoden päästä.
Onko sinulla tatuointeja?
On, kädessä lukee teksti espanjaksi.
Missä näkisit nyt itsesi ilman poikia?
Matkustelemassa Nannan kanssa, muuten arki olisi aika samanlaista.
Elämäsi pelottavin hetki?
SYNNYTYS ja sen jälkeinen sairaala-aika poikien kanssa.
Lempilastenvaatemerkkejäsi?
Reima on kai ihan hyvä. En oikein tiedä noista mitään=)
Onko bloggaaminen yhteinen harrastuksenne?
Mut on kiristetty kuvaamaan=)
Lempikirja?
Ei ole lempikirjaa, koska en juurikaan välitä kirjoista.
Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua?
Aika lailla samoilla sijoilla, mutta toivottavasti yksi lapsi enemmän.
Kiitos kysymyksistä!
Kerroit haavelevasi kolmannesta lapsesta. Toivoisitko uuden raskauden olevan eheyttävä kokemus, koska aiempi "loppui kesken" kun jouduit vuodelepoon?
VastaaPoistaToivon saavani kokea normaalin raskauden ja synnytyksen. Tiedän, että tulen pelkäämään varmaan koko raskausajan, mutta haluaisin silti kokea sen kaiken mitä kuuluu normaalisti etenevään raskauteen. En osaa edes kuvitella millaista on saada lapsi heti rinnalle... Olisi hienoa saada kokea se :)
PoistaToivoisin postausta sosionomiopinnoista! Milloin aloitit opinnot ? Entä miten onnistui opiskelu raskausaikana , jäitkö äitiyslomalle kun jouduit vuodelepoon? Kerro yleisesti kursseista/opinnoista. Mistä olet itse pitänyt/mihin olet suuntautunut? Millaisissa paikoissa olet suorittanut harjoittelusi ? Entäpä opinnäytetyö? Niin ja miten onnistuu lapsiperhearjen ja opintojen yhdistäminen? Tälläisia tuli tuli ensimmäisenä mieleen. Kiva, jos teet postauksen:)
VastaaPoistaHei hyvä idea, kiitos! :) En olekaan paljoa puhunut opinnoistani. Teen postauksen ehdottomasti! :)
Poista