Häissä Virossa

Me vietettiin viikonloppu Virossa Jessen kanssa. Jimi ja Theo menivät yökyläilemään ensin mummolaan ja sitten toiseksi yöksi mummilaan. Oli ihan mahtava reissu, joka huipentui lauantaina meidän ystävien häihin.

Lähdettiin perjantaina laivalla Tallinnaan, jossa yövyttiin yhdessä vanhan kaupungin hotelleista. Alku ei mennyt ihan nappiin, koska tilaamani juhlamekko ei ehtinyt tulla ennen meidän lähtöä. Otin riskin ja päätin löytää jotain Tallinnasta. Kierreltiin Viru keskuksen kaikki vähänkään potentiaaliset kaupat läpi ja toisella kierroksella, vartti ennen sulkemisaikaa - löysin sen oikean. Alunperin tarkoituksena oli pukeutua juhlavaan maximekkoon, jonka rinnusta on täynnä timantteja. Juhla-asuksi valikoitui kuitenkin tyyliltään ihan erilainen; River Islandin oranssi jumpsuit, joka oli hyvällä tavalla sopivan erikoinen. Jesse tykästyi siihen, kokeilin ja ostopäätös oli tehty. Jesse osti vielä asuun sopivan laukun ja olin valmis seuraavan päivän juhliin. Perjantai meni siis kaupunkia kierrellessä, käytiin syömässä ja yksillä karaokebaarissa. Nautittiin kahdenkeskisestä ajasta ihan täysillä ja tehtiin molempien toivomia juttuja. Voitte arvata kumpi päätti shoppailusta ja kumpi karaokebaarista, hah.

Hame & takki - Lindex / ribbipaita - BikBok / kengät - Nike AirForce1 (saatu)

Takki, aurinkolasit & farkkupaita - Lindex / tunika - BikBok / legginssit - Adidas (saatu) / 

kengät - Nike AirForce1 (saatu) / laukku - Michael Kors 

Lauantaiaamuna herättiin aikaisin, koska haluttiin vielä ehtiä aamukävelylle. Puolilta päivin haettiin meidän vuokra-auto ja tavattiin matkaseurueen kanssa ja lähdettiin kohti Alatskiviä. Meillä ei ollut karttaa vaan suunnattiin Tarttoon ja sieltä seikkailtiin kohti pikkukylää. Sanottakoon, että kyltitys on aika surkeaa ainakin siellä päin Viroa. Matka-ajan piti olla 2,5 tuntia, mutta meillä meni melkein neljä tuntia. Loppumatkasta aloin olla hieman paniikissa ja ryhdyin juhlameikin tekoon autossa. Olin ajatellut meikkaavani vasta perillä, jotta olisin mahdollisimman freesi, mutta mutta... Silmien rajaukset tein muiden hakiessa kahvia ja muuten taiteilin kaiken vauhdissa. Ihan hyvä suoritus omasta mielestäni. Oltiin perillä neljältä ja häät alkoivat puoli viisi. Vaihdettiin äkkiä vaatteet ja heitin hiukset korkealle nutturalle. Unohdin vaikka mitä ja juhlapaikalle saapuessamme meni hetki ennen kuin stressipaniikki hälveni ja pääsin kunnolla juhlatunnelmaan.

Hääpari saapui upean Alatskivin linnan pihaan hevoskärryillä ja se oli oikeasti kuin kohtaus Tuhkimosta. Häissä näkyi kulttuuria, sillä sulhanen on vironvenäläinen ja morsian suomenruotsalainen. Juontaja puhui venäjää ja sulhanen tulkkasi suomeksi. Vaikkei meillä ollut sulhasen puolen kanssa yhteistä kieltä, niin meno oli mieletöntä ja kaikki tuntui olevan kuin yhtä suurta perhettä. Ohjelma ja koko vihkimiskaava poikkesi aika paljon suomalaisista perinteistä, mutta oli todella mielenkiintoista päästä näkemään jotain erilaista. Ohjelmaa oli laidasta laitaan ja me "päästiin" Jessen kanssa mm.tanssimaan ripaskaa kahdestaan juhlaseurueen keskelle. Vodka virtasi ja pöytä oli täynnä suolaisia snackseja ja hedelmälautasia.

 

Sunnuntaina syötiin linnassa aamiaista ja otettiin kuvia ennen kuin lähdettiin ajamaan takaisin Tallinnaan. Menomatka kesti reilut kolme tuntia eikä onneksi sisältänyt samanlaista paniikkia kuin menomatka. Tein muutamat kivat tax free -löydöt laivalta, käytiin syömässä ja kahviteltiin vielä ennen kuin laiva tuli satamaan. Kotona odotti kaksi rakasta, jotka olivat viihtyneet hyvin yökylässä.

Olen ollut tänään poikien kanssa kotona, koska siihen oli mahdollisuus. Olisi ollut kurjaa viedä heidät heti tänään dagikseen (meille) pitkän erossaoloajan jälkeen. Olen kulkenut häähumussa vielä tänäänkin ja ihastellut viikonlopun kuvia. Ihana rakkaudentäyteinen viikonloppu!