Jouluviikon kuulumisia

Kaksi päivää jouluun. Toisaalta ihanaa enkä malttaisi odottaa, mutta toisaalta jännittää ehtiikö koko perhe parantua siihen mennessä. Olin itse vatsataudissa viime viikonloppuna ja kun tauti oli menossa ohi, sai toinen pojista sen ja viime yö meni pyykkiä pestessä. Viimeksi kyseisessä taudissa vain toinen pojista sairasti sen ja se meni nopeasti ohi, joten pieni toivonpilkahdus on. Lapset ovat ihmeen sitkeitä, kun vertaan esimerkiksi itseäni (vuodepotilas) tuohon normaalisti leikkivään ja syövään poikaan samassa taudissa. Ei olla päästy tekemään oikein mitään nyt sairastelujen keskellä, mutta kunhan oltaisiin kunnossa ylihuomenna, se on tärkeintä. Pojilla on alkanut puolentoista viikon mittainen joululoma, josta he ovat innoissaan.

 
Otettiin itsenäisyyspäivänä postauksen kuvat, kun kerrankin oltiin kaikki yhdessä ulkoilemassa valoisaan aikaan. Tähän aikaan vuodesta sitä ei tapahdu kovin usein, mutta onneksi päivät pitenee taas ja valonmäärä lisääntyy. Lumi on ollut yksi sellainen tekijä, mikä on saanut meidät innostumaan taas ulkoilusta. Ilman lunta on niin pimeää, maa on kova ja märkä eikä puistossa viihdy kovin pitkään. Lumen kanssa pojat jaksavat touhuta vaikka kuinka kauan, kun he kaivavat, rakentavat liukumäkiä hyppyreineen ja linnakkeineen ja tekevät lumipalloja ja lumienkeleitä. Ulkona on vielä vähän lunta, mutta kestääköhän se jouluaattoon asti...

Katsotaan mitä pystytään tekemään, mutta olisi ihana voida leipoa ainakin pipareita yhdessä vielä ennen aattoa. Loput joululahjoista pitää pakata ja sitten ollaan valmiita joulunviettoon.

Mitä teidän 

jouluviikkoon kuuluu?