Kerrostalokaksiosta rivitalokolmioon

Asuttiin poikien syntyessä kerrostalokaksiossa, jossa oli neliöitä 58. Iso keittiö, makuuhuone, yhdistetty wc-kylpyhuone, olohuone ja lasitettu parveke. Se tuntui silloin ihan sopivalta, vaikka olisihan se ollut ihana saada sisustaa vauvoille oma huone. Makuuhuoneeseen mahtui kuin sentilleen meidän 120cm leveä sänky, kampauspöytä ja kaksi pinnasänkyä. Olohuone täyttyi pikkuhiljaa sittereillä, leikkimatolla, vauvakeinuilla, leluilla jne. Parhaimmillaan meillä taisi olla kolme sitteriä (yksi tärinällä), kaksi keinua ja leikkimatto. Se oli silloin, kun yöitkuisuus oli pahimmillaan ja kokeiltiin kaikkea mahdollista. Meidän kotia kutsuttiinkin vauvojen huvipuistoksi, hah.

ylläolevat kuvat kaksiosta 2013-2014 

Kaksio tuntui sopivalta siihen asti, kunnes vauvat lähtivät liikkeelle. Siinä vaiheessa alkoi kaivata lisää tilaa. Ärsytti myös ainainen hissiin änkeminen tuplien kanssa, vaunujen säilyttäminen eteisessä ahtauttamassa entisestään kapeaa väylää ja niukka kaappitila. Viimeiset pari kuukautta kaksiossa nukuttiin Jessen kanssa olohuoneessa. Koitettiin saada pojat nukkumaan paremmin ja päädyttiin siihen ratkaisuun. Meille olohuoneessa nukkuminen ei ollut ongelma enkä koskaan häiriintynyt, vaikka yleensä menin nukkumaan ennen Jesseä. Tilan takia ei kuitenkaan haluttu meidän sänkyä olohuoneeseen ennen kuin ei ollut enää muuta mahdollisuutta.

Laitettiin kaksio myyntiin loppukeväästä 2014 ja se saatiin myytyä parissa kuukaudessa. Etsittiin kolmiota tai neliötä, mutta meidän haluamalla alueella realistinen oli kolmio. Jätettiin tarjous kerrostalokolmiosta, mutta onneksi sitä ei hyväksytty. Käytiin katsomassa yhtä 83 neliön rivitalon päätyasuntoa asenteella "kunhan käydään, kun ollaan tässä vieressä, onhan se aika kallis" ja se oli ihana. Tiedättekö sen fiiliksen, kun tuntee tulevansa kotiin? Sellainen tunne siellä tuli. Jätettiin tarjous seuraavana päivänä ja se hyväksyttiin. Muutettiin Jimin ja Theon 1-vuotissynttäreiden jälkeen ja saatiin nauttia loppukesästä uudessa kodissa.

allaolevat kuvat nykyisestä kolmiostamme, otettu pian muuttamisen jälkeen

 Vuoden ikäiset ekoja päiviä uudessa kodissa <3 

Kaksiosta kolmioon muuttaessamme tila tuntui alkuun ihan uskomattomalta. Oli hassua asua kahdessa kerroksessa. Oma varasto, vaatehuone, lukuisat säilytysmahdollisuudet, oma sauna ja takapiha. Nykyisessä kodissamme on tilaa leikkiä olohuoneessa, sain tehdä oman valtakuntani vaatehuoneeseen, päästiin sisustamaan lastenhuone ja voidaan grillata ja touhuta omalla takapihalla. Olen todella onnellinen, että päästiin muuttamaan isompaan asuntoon ennen poikien taaperoikää, koska nyt on tilaa temmeltää ja vaunujen lisäksi löytyy Stigoja, potkupyörät jne., joiden säilytys omassa varastossa tuntuu luksukselta verrattuna kerrostalon säilytysmahdollisuuksiin. Ollaan tultu siihen tulokseen, että ollaan ehdottomasti rivitaloasujia eikä meidän toivottavasti enää tarvitse muuttaa kerrostaloon (tai ehkä sitten joskus eläkepäivillä..). Kaksiossa olisi pärjännyt, mutta juuri näin on hyvä. Täällä on koti!

Miten te asutte?     

Muutto meneillään

Meillä alkoi muuttotohinat tiistaina. Oikeasti ei olisi edes aikaa istua kirjoittamassa blogia, mutta hei kahvitauko sallittakoon ja samalla voi tehdä pikapäivityksen ;) Päästiin onneksi uuteen kotiin jo tiistaina, vaikka virallinen vapautumisajankohta olisi ollut vasta huomenna. Ei siitä olisi tullut mitään jos päivässä olisi kaikki pitänyt saada vanhasta ulos ja uuteen sisään. Huhhuh!

Muuttomatka ei onneksi ole pitkä. Ollaan saatu ihanien ystävien ja perheen avustuksella kaikki hyvin hoidettua. Pojat on olleet nyt molemmilla isovanhemmillaan hoidossa enemmän kuin varmaan koko vuoden aikana yhteensä, mutta parempi niin kuin "jaloissa pyörimässä", kun me kannetaan painavia laatikoita eikä pystytä kunnolla antamaan heidän kaipaamaa huomiota.

Olen tosi innoissani ja onnellinen meidän uudesta kodista. Pihapiiri on täynnä eri-ikäisiä lapsia! Tehdään muutama muutos alakerrassa jossain vaiheessa syksyä eli ihan vielä tämä ei ole niin täydellinen kuin mitä se voisi olla ;) Kaadetaan olohuoneen ja keittiön välinen seinä ja taasen tehdään yksi väliseinä työhuonetta varten. Alakerran kulunut mosaiikkiparketti menee myös vaihtoon seinäoperaation yhteydessä. Näistä muutoksista kerron enemmän tulevissa asuntopostauksissa. 

Viikonloppuna mennään katselemaan uusia huonekaluja. Tärkeimpänä on sänky, taso kylpyhuoneeseen ja keittiönpöytä+tuolit. Reissu Ikeaan on myös tiedossa, koska poikien huone kaipaa vaatekaappia ja laatikostoa. Ihan outoa, kun tilaa on niin paljon, etten oikein osaa sisustaa. Vaikea sanoa mikä ratkaisu olisi paras mihinkin ja miten tavarat tulisi sijoittaa. Luulen, että meillä tulee kaikki hakemaan paikkaansa vielä pitkään. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. 

Kuvia en ole ehtinyt tässä kiireen keskellä ottamaan kuin valtakunnastani. Se on vielä keskeneräinen, mutta kurkatkaa: