Vahinkoaltistus

Mitäs tänne kuuluu... Meillä menee tosi mukavasti. Pojat on terveitä, vaikka ollaankin "uhmattu" ja käyty perhekerhossa ja kirjastossa leikkimässä. Luulen, että osasyy terveenä pysymiseen on Jimin (toistaiseksi) pysyvä astmalääkitys. Lääkkeen ensimmäisen kokeilujakson aikana pojat olivat pisimmän aikavälin terveinä viime syksynä ja onneksi lääkettä päätettiin jatkaa ainakin huhtikuun kontrollikäyntiin saakka. Ihanaa, kun päästään käymään ulkona ja kerhoissa jne., koska en voisi kuvitellakaan enää viettäväni koko päivää kotona poikien kanssa. Se ei ole kivaa kenellekään, jossain vaiheessa siitä tulee EI-EI-EI toistoa ja kaikkia turhauttaa. Mieli on tuhat kertaa parempi, kun käydään edes ruokakaupassa tai puistossa. Ulkoilma piristää ja muutenkin Jimi ja Theo ovat paljon nätimmin ja helpommin "hallittavissa" kodin ulkopuolella.

1. Jimi / 2. Theo / 3.&4. äidin päikkärihetki tänään: pullakahvit ja Syke 

Ollaan tosiaan käyty perhekerhoissa ja ekaa kertaa Theon oli vaikea jäädä maanantain kerhoon ilman minua. Se kerho on siis se, jossa lapset ovat lastenhoitajien kanssa ja äidit keskenään toisessa huoneessa. Alkupiirin jälkeen muutama lapsi alkoi itkeä ja itku tarttui Jimiin ja Theoon. Molemmat roikkuivat lahkeessani kiinni ja Theo rutisti pupua kaikilla voimillaan alahuuli väpättäen. Voi että se oli sydäntä raastavaa. Jimi onneksi unohti harmituksen nopeasti ja lähti työntämään nukenrattaita, mutta Theon kanssa meni hieman pidempään. Lopulta hän jäi yhden hoitajan syliin, josta siirtyi sitten leikkimään. Alkuepisodin jälkeen kerhoilu sujui hyvin. Toivottavasti ensi maanantaina menee taas yhtä hyvin kuin ekoilla kerroilla. Molemmista kuitenkin huomaa kerhon olevan kiva ja kaivattu juttu. Tänään me suunnattiin heti aamusta läheiseen kerhoon, olin aivan loppu sinne päästessä. Tuplien työntäminen on rankkaa loska/jää/lumiteillä, huh. Matkaa oli vain kilometri, mutta se tuntui paljon pidemmältä, kun työntää 30+kg ylämäkeen. Tuleepahan kuntoiltua! 

  
Meillä kävi eilen pieni vahinko. Olin Jimin kanssa illalla kirpparilla ja Theo isin kanssa kotona. Jesse antoi epähuomiossa Theolle meidän ruokaa, missä oli ruokakermaa. Tajusin sen vasta iltapalalla katsoessani jääkaappiin. Pala nousi kurkkuun ja ajattelin kauhulla tulevaa yötä. Jännityksellä laitettiin Theo nukkumaan, mutta suureksi yllätykseksi yö meni kokonaisilla unilla. Theo ei ole reagoinut millään tapaa, ainakaan vielä. Päätettiinkin nyt vähän yllättäen kokeilla altistusta, kun näin kerta pääsi käymään ja viime yö näytti lupaavalta. Annoin Theolle lounaalla samaa ruokaa kuin eilen pienen määrän. Kokeilen tähän tyyliin nyt noin viikon ajan ja sitten katsotaan miten edetään. Turvallisinta on kuulemma aloittaa kypsennetyllä maitotuotteella, meidän tapauksessa se on ruokakermaa sisältävä uuniruoka. Jännittää! Onneksi tämä sattui nyt Theolle, koska Jimi on selvästi herkkävatsaisempi. Miten teillä on mennyt allergia-altistus? Kuulisin mielelläni kokemuksia ja esim.onko tullut takapakkia?