Sivut

torstai 6. elokuuta 2015

Kokonaisvaltaisesti hyvä olo

Ensimmäistä kertaa poikien syntymän jälkeen koen voivani hyvin sekä fyysisesti että henkisesti. Keskosuus ja muutenkin täysin uusi elämäntilanne vei voimia. Poikia syötettiin kellon ympäri tasan kolmen tunnin välein ja muu aika meni kuunnellessa monitoreja ja poikien hengitystä. Olin todella väsynyt, mutta vauvakuplassa se ei tuntunut kovin pahalta. Muutaman kuukauden kuluttua (äidinmaidon vähennyttyä ja korvikkeen tullessa kuvioihin) alkoi raastava yöhuutokausi. Tein 2-4 tunnin vaunulenkkejä päivittäin, jotta sain pikkuiset nukkumaan päiväunia. Se teki hyvää kropalle ja raskauskiloille, sillä aika pian olin lähtöpainossani. Väsymys oli jo sitä luokkaa, etten enää edes tajunnut olevani väsynyt. Elin sellaisessa jatkuvassa sumussa. Yöt meni siihen, että käveltiin ympäri asuntoa huutavat vauvat sylissä. Hyvinä öinä nukuttiin 2 tuntia lyhyissä pätkissä. En osannut nukkua päivällä. Olin ajoittain epätoivon partaalla, kun en tiennyt miten auttaa vauvoja. Neuvolasta ohjattiin polille ja siellä vähäteltiin tai sivuutettiin kaikki kokonaan. Se oli ihan kamalaa. Lopulta käytiin yksityisellä ja siellä kehotettiin kokeilemaan soijaa maidon sijaan. Se oli kuin vastaus rukouksiin. Viikon päästä meillä alettiin pikkuhiljaa nukkumaan. Yöunet alkoi lisääntyä, mutta vauvat lähtivät liikkeelle ja päiviin tuli tohinaa. Tämän myötä aloin pyhittää päiväuniajan vain itselleni. Nukuin, kahvittelin tai katsoin jotain sarjaa.

Vuoden tienoilla me hurrattiin ekasta kokonaisesta yöstä. Siitä lähti toipuminen mikä jatkuu edelleen. Voisin sanoa yöhuudoista jääneen traumoja. Herään välillä edelleen, kun kuulen muka itkua. Jos yöllä herätään pari kertaa niin ajattelen heti kauhulla, ettei me nukuta enää ikinä. Tätä ei varmaan voi täysin ymmärtää muut kuin ne, jotka on kokeneet saman. Koliikkimaisen, kamalan itkun mihin ei auta mikään. Meidän tapauksessa huuto johtui maitoallergiasta ja olisi ollut hoidettavissa, mutta ei me osattu sitä ajatella, kun lääkäreiden mielestä siitä ei todellakaan voinut olla kyse.

  
Nyt tilanne on se, että pääsääntöisesti me saadaan nukkua öisin. Rakastan nukkumista! 7-8 tunnin yöunien lisäksi nukun päivittäin puolen tunnin päiväunet enkä oikein jaksa ilman niitä. Viime kuukaudet on olleet rankkoja ennen kaikkea henkisesti. Jatkuva kieltäminen, kiukuttelu, eroahdistus, tottelemattomuus. Tämä kaikki purkautui yhtenä päivänä, jokunen kuukausi sitten. Piti lähteä puistoon, kello oli jo 10.30 ja pojat koetteli hermoja kaikella mahdollisella. Lopulta sukkien hakeminen yläkerrasta tuntui niin ylitsepääsemättömän vaikealta, en kertakaikkiaan vaan jaksanut ja löysin itseni olohuoneen lattialta itkemästä. Se oli lohduton tilanne, sillä hetkellä kaikki tuntui olevan liikaa, jopa ne sukat. Se herätti ja kyseisen episodin jälkeen olen keskittynyt omaan hyvinvointiini. Olen kiinnittänyt huomiota terveelliseen ruokavalioon, kuitenkin sallien itselleni myös herkkuhetkiä. Käyn lenkillä muutaman kerran viikossa ja teen sellaisia asioita, joista nautin. Olen huomannut suuren muutoksen jaksamisessani tämän myötä. Jaksan paremmin myös ne hankalammat tilanteet ja vaiheet.

Väsymys tuntuu silti edelleen ajoittain todella vahvana. En jaksa päivää ilman päiväunia ja jos illalla on työvuoro niin oikein stressaan siitä, että ehdin nukkua pienet unet. Miten ihmeessä tulen jaksamaan kiireisen syksyn? Kouluhommat ei valitettavasti jää odottamaan kouluun vaan seuraa mukana kotiin. Täysiä päiviä päivä toisensa jälkeen. Ei auta stressata etukäteen, toivottavasti kaikki lähtee omalla painollaan rullaamaan hyvin.

Olen ottanut monivitamiinit käyttöön ja kävin muutama kuukausi sitten lääkärissä, kun väsymys oli niin hallitsevaa, että saatoin yhtäkkiä nukahtaa kesken leikin istualteni ja aamuisin oli vaikea nousta sängystä. Oireina mm.väsymystä ja huonovointisuutta. Lääkärissä otettiin kaikki mahdolliset verikokeet, mutta mitään ei löytynyt, onneksi. Epäiltiin kilpirauhasen vajaatoimintaa tai diabetesta. Lääkärin mielestä kaikki voi johtua ihan vain siitä, että kroppa reagoi vasta nyt ensimmäisen vuoden nukkumattomuuteen ja stressiin. Olihan se aikamoinen vuosi kieltämättä.  


Nyt koitan mennä päivä kerrallaan eteenpäin ja vaalin hyvinvointiani.             

12 kommenttia:

  1. Täällä toinen jolla samankaltaisia kokemuksia. Tosin mulla ei ole kaksosia ja lapsetkin isolla ikäerolla, joten hatunnostot sinulle ☺

    Mulla pienempi 1v3kk ja edelleen nukun päiväunet aina kun vaan mahdollista. Kauhulla odotan aikaa kun palaan 3kk kuluttua töihin ja en voi nukkua päikkäreitä ja aamullakin herättävä nykyistä aiemmin. Meillä kokonaisia nukuttuja öitä taitaa olla 1-2 tähän mennessä.

    Väsymys on jotain kauheeta. Muisti hunonee, tulee pahaa oloa yms. Minä vielä sorrun huonoon syömiseen joka vaan pahentaa asiaa.

    Toivon että meillä pienempikin pian hoksaisi että nukkuminen on oikeesti tosi jees ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurjaa :/ Se on totta, väsymys vaikuttaa ihan kaikkeen! Pahimpana koin sen, kun yhdessä vaiheessa tuntui, ettei mikään unimäärä koskaan tulisi herättämään siitä horroksesta. No, vuosi siihen meni... mutta jonakin päivänä helpottaa, lupaan sen! (ehkä kamalin "sanonta" ikinä, mutta totta) Toivottavasti siellä alkaa pieninkin nukkumaan pian, paljon jaksamista ja tsemppiä töihinpaluuseen! :)

      Poista
  2. Ihana että voit hyvin! :) teksti oli ihan kuin mun kynästä. Ymmärrän paremmin kuin hyvin mitä on kun on kaksi itkevää ja valvovaa vauvaa. Se univelka on jotain aivan kamalaa. Mäkin maksan niitä velkoja yhä edelleen, en voi kuvitellakaan ottavani yhtään ylimääräistä univelkaa esim juhlimalla. Mutta mäkin voin nyt enemmän kuin hyvin. Olen tajunnut että tasapaino on kaiken a ja o. Sopivasti äitiyttä, liikuntaa, löhöilyä ja harrastuksia. Silloin voin mahtavasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen myös monta kertaa vaan nyökytellyt päätäni lukiessani sun postauksia. Niin samoja ajatuksia ja tuntemuksia! Tasapaino on todella se juttu! Pitää osata ottaa aikaa myös itselleen :)

      Poista
  3. Kannattaa monivitamiinien lisäksi pitää huolta magnesiumin saannista :) Magnesium auttaa nukkumaan paremmin ja sitä kautta virkeämpään olotilaan! Muutenkin magnesiumilla on ihan mieletön vaikutus koko kehoon! Paras magnesium muoto taitaa olla sitraatti! Muut voivat aiheuttaa mahaongelmia. Suosittelen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, magnesiumia on myös käyttämässäni vitamiinivalmisteessa ja nukun kyllä loistavasti! :)

      Poista
  4. Oot huippu! Itellä jo yhden Leo pojan itkuisuus ja iltahuudot oli rankkoja, mutta että kaksi vesseliä ja unettomat yöt. Hienosti oot kyllä jaksanu! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Matu! <3 Samoin oot sinä! Ihanaa jos sielläkin on jo illat vähän rauhoittuneet..? :)

      Poista
  5. Monivitamiinia tärkeämpää on D-vitamiini ja sitä kannattaisi ottaa vähintään 50 mikrogrammaa per vrk. Virallinen suositus on liian pieni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloitan nyt sillä virallisella saantisuosituksella, se määrä on käyttämässäni vitamiinivalmisteessa :)

      Poista
  6. Moi, onko poikien maitoallergia muuten jo selätetty? Itsellä 1v 8kk maitoallergikko, en ole jaksanut vielä ajatella altistusta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei vielä... Nyt lääkäri sanoi ettei seuraavalla altistuksella ole kiire. Kananmuna-allergiakin on edelleen, muut on väistyneet! :) tsemppiä! :)

      Poista

Kiitos kommentista! <3