Eroavaisuudet tyttö- ja poikaraskauksissa

Sain kivan postaustoiveen, jonka päätin toteuttaa samantien. Millaisia eroja koen raskauksissa, kun viimeksi odotin poikia ja nyt tyttöä? 

Haluan heti alkuun korostaa, että nämä ovat vain minun henkilökohtaisia tuntemuksiani ja kokemuksiani. Tiedän myös, että kaksosraskaus saattaa vahvistaa joitain oireita, mutta siitä huolimatta on kiva pohtia kahden raskauteni eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia.

Kärsin voimakkaasta ja lamaannuttavasta pahoinvoinnista molemmissa raskauksissa. Pahoinvointia kesti noin raskausviikolle 13 asti kummassakin raskaudessa. Olo oli voimaton, etoi vuorokauden ympäri ja ihan tavallisistakin askareista oli vaikea selvitä. Poikaraskaudessa en päässyt sängystä ylös ilman, että söin jotain jo sängyssä. Yleensä se oli mansikka Activia -jogurtti, mihin en olekaan raskauden jälkeen koskenut. Aamupahoinvointi liittyi vain poikaraskauteen, koska tässä tyttöraskaudessa pahoinvointi oli yhtä voimakasta kokoajan.

Poikaraskaudessa kärsin pahasta aknesta, närästyksestä ja levottomista jaloista. Minulla oli kipeä kihti toisessa isovarpaassa ja jalkoihin tuli pienestäkin seisomisesta turvotusta. Käytin tukisukkia töissä jo alkuraskaudesta. Nukuin paremmin kuin koskaan ja osastollakin vetelin 10-12 tunnin yöunia. Näin paljon todentuntuisia unia. Minulle tuli melko aikaisessa vaiheessa raskautta linea negra (=vatsan hormoniviiva), mikä jatkui koko vatsan pituudelta. Mielihaluja oli kaikki raikas ja Jesse teki minulle päivittäin hedelmäsalaatin. Ruokaa ei tehnyt yhtään mieli, mutta salaattia söin paljon. En voinut juoda kahvia pahoinvoinnin takia.   

rv 23 - poika/kaksosraskaus 

rv 23 tyttöraskaus 

Tyttöraskaudessa suurimpana eroavaisuutena poikaraskauteen olen kokenut alkuraskauden mielialanvaihtelut. Pahoinvoinnin aikaan tunnuin olevan hormonimyrskyn keskellä enkä tunnistanut itseäni. Kaikki ärsytti, halusin olla vain kotona, en jaksanut ketään. Se oli raskasta, koska se en ollut minä. Jossain vaiheessa se alkoi tuntua jopa työläämmältä kuin fyysinen pahoinvointi. Onneksi se loppui rv13. Vastapainona alkuraskauden hormonimyrskylle olen nyt seesteisempi kuin koskaan. Tekisi vain mieli halailla Jimiä ja Theoa, käyn tuijottamassa nukkuvia poikia iltaisin ja "vellon" kiitollisuudessa. Otan kaiken paljon rauhallisemmin, olen entistä positiivisempi ja leijun raskauskuplassa. Poikaraskaudessa ei ollut muuta kuin että olin itkuherkempi. Nyt ihoni on (ainakin vielä) kunnossa, ei ole ollut närästystä eikä linea negraa ole. Yöunet on aika katkonaisia, näen paljon painajaisia ja olen levoton öisin. Mielihaluna hedelmät, avokadosushi, mansikat, mansikkaviili ja edelleen kotiruoka ällöttää, sitä ei tee mieli yhtään. Kahvi pysyi pitkään poissa pahoinvoinnin takia. Vatsan muodosta en osaa sanoa muuta kuin että nyt tyttöraskaudessa/toisessa raskaudessa vatsa tuntuu olevan pyöreämpi ja paljon ylempänä. Poika/kaksosraskaudessa se roikkui alusta asti aika alhaalla eikä ollut yhtä pyöreä. Sikiöiden sykkeet on olleet molemmissa raskauksissa samaa tasoa 130-145.

Oletteko te huomanneet eroja 
tytön ja pojan odotuksessa?