Raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen

"Kävin jälkitarkastuksessa ja kaiken todettiin olevan kunnossa. Voin hyvin, mutta kroppa on edelleen todella heikko ja lihaskunto olematonta. Neuvolalääkäri tarkasti mm., ettei minulle ole jäänyt erkaumaa vatsalihaksiin eikä sitä onneksi ollut. Voin alkaa liikkua normaalisti oman jaksamiseni mukaan. 

Synnytyksessä tulleet repeämät ovat parantuneet täysin, jälkivuoto loppunut jo viikkoja sitten eikä fyysisesti tunnu siltä kuin olisi synnyttänyt kaksi kuukautta sitten. Kroppaa rasitti enemmän raskausaika ja iso vatsa. Raskausaikana sain joitain raskausarpia reisiin, mutta synnytyksessä alavatsaani ilmestyi monta tummaa arpea. Raskauskiloja on vielä jäljellä." Kirjoitettu kaksi kuukautta synnytyksen jälkeen. 

Heinäkuun helteillä, laskettu aika 40+0  

Nyt synnytyksestä on kulunut puoli vuotta. 

Raskaus sujui hyvin ja meni 12 päivää yliaikaiseksi. Ellen syntyi spontaanisti raskausviikolla 41+5 painaen 3645g. Minulle kertyi painoa raskausaikana melkein 15kg ja viikko synnytyksen jälkeen kiloja oli lähtenyt seitsemän. Turvotusta tuli jonkin verran, mutta ei niin pahasti kuin ajattelin. Ottaen vielä huomioon, että loppuraskauden aikana ja synnytyksen jälkeen oli kovat helteet meneillään. Synnytyksen jälkeen huomasin turvotusta erityisesti jaloissa ja kasvoissa.

Vatsa tuntui heti pieneltä, verrattuna siihen jättipalloon, jota oli kantanut kuukausia. Paino lähti aika nopeasti tasaiseen laskuun ja nyt olen tyytyväinen itseeni, vaikka ihannepainooni on vielä kiloja. Minulla oli raskausdiabetes kummassakin raskaudessa, joten terveelliset elämäntavat ja oman ihannepainon saavuttaminen on erityisen tärkeää voidakseni parhaiten ehkäistä kakkostyypin diabeteksen saamista. 

Koen, että palautuminen oli tästä toisesta raskaudesta hitaampaa ja erosi monella tavalla ensimmäisestä. 

Toukokuu 2013: kaksosraskaus, osastolla vuodelevossa, päivä X

Kaksosraskaus v. 2013 päättyi sektioon rv 31+0. Silloin nousin sängystä kuusi tuntia leikkauksen jälkeen ja menin itse suihkuun. Lopetin kipulääkkeet kokonaan alle viikko sektiosta ja kuljin julkisilla päivittäin katsomaan poikia sairaalaan. Silloin olin ollut vuodelevossa monta kuukautta ja peruskuntoni oli nollissa.

Muistan vuodelepoajalta sen, kun sain kävellä ultrausta varten toiseen huoneeseen ja tarvitsin hoitohenkilökunnan tukea hakiessani oikeaa askeltekniikkaa. Tuntui todella oudolta, kun jalat eivät totelleet kuukausien makaamisen jäljiltä. Parinkymmenen metrin matka tuntui pitkältä.

Sektion jälkeen sain kohtutulehduksen, mutta paranin siitä nopeasti antibiooteilla. Hetkellisesti se kuitenkin vei voimani täysin. Tulehduksesta huolimatta pääsin normaalipainooni pian, liikuin tavallisesti ja sektiohaava parani hyvin.

Heinäkuu 2018: yliaikaiskontrolli 41+5

Kotiinlähdön aamu, Ellen kahden päivän iässä 

Toisen raskauden jälkeen hain tasapainoani uudelleen. Se oli muuttunut raskauden myötä ja välillä saatoin horjahtaa jopa paikallaan seistessäni. Sitä kesti yllättävän pitkään. Selkäni oli useamman kuukauden kipeä, osittain varmaan imetysasennoista johtuen. Tunsin oloni raskaaksi ja hitaaksi ja keskivartalo tuntui kroppaani sopimattomalta. 

Toinen raskaus toi mukanaan raskausarpia alavatsaan. Ne ilmestyivät vasta synnytyksen ponnistusvaiheessa. Nyt puoli vuotta myöhemmin ne ovat haalentuneet jo paljon. Vatsa tuntuu edelleen heikommalta kuin ennen raskautta ja yleisesti koen olevani kömpelömpi. Olen tähän saakka vain hyötyliikkunut, mutta varmasti lenkkeilyn ja kotijumpan myötä pääsen lähemmäs sitä kaivattua fiilistä "omasta itsestä".

Yksi isoin muutos toisen raskauden jälkeen on ollut kengänkoon muuttuminen. Kengänkokoni on kasvanut numerolla ja olen joutunut luopumaan monista kengistäni sen takia. Olin aika järkyttynyt, koska niin ei ollut tapahtunut ensimmäisessä raskaudessa eikä sellainen käynyt edes mielessä.

Onko muille käynyt samaa? Miten te koette palautuneenne raskaudesta ja synnytyksestä?