Ollaan pötkötelty lähes koko päivä sohvalla. Pojat olivat mummolassa ja me otettiin rennosti kotona Ellenin kanssa. Ellen on flunssassa ja on kaivannut paljon syliä ja läheisyyttä.
Tähän päivään on liittynyt vahvasti nenätipat, tutti, höyryhengitys, maito ja harsot.
Sain pitkästä aikaa lakattua kynnet. Ennen Ellenin syntymää kynsien lakkaaminen ei vaatinut suunnittelua, mutta nyt hetken täytyy olla juuri oikea ellei halua vastalakattujen kynsien menevän piloille. Vauva kaipaa maitoa nimittäin juuri sillä hetkellä, kun kynnet on saatu lakattua... ;)
Pojat palasivat yökyläilemästä iltapäivällä. He olivat ensimmäistä kertaa koko viikonlopun yökylässä mummolassa ja olivat siitä todella innoissaan!
Fiilistelen eilistä iltaa, kun käytiin ensimmäistä kertaa Ellenin syntymän jälkeen Jessen kanssa yhdessä ulkona. Oltiin meidän ystävien kolmekymppisillä, mutta lähdettiin aikaisin kotiin. Ellen oli sen aikaa kotona vanhempieni kanssa. Oli kivaa saada laittaa korkkarit jalkaan ja lähteä yhdessä illanviettoon!
Olen yrittänyt katsoa huomisia dagiskamppeita valmiiksi. Sunnuntai-iltaisin iskee uuden alkavan viikon paniikki ja tuntuu, että reput ja kaikki on muka kadoksissa. Pakkaan reput, katson poikien vaatteet valmiiksi ja laitan ulkovaatteet eteisen lattialle odottamaan. Helpottaa aamujen sujuvuutta huomattavasti!
Kurkku tuntuu karhealta, nenä on tukossa ja aivastuttaa... Taidan jo tietää mitä on tulossa. Menen nyt nukkumaan, jotta saan mahdollisimman monta tuntia unta. Ellen simahti jo seitsemältä yöunille ja pojat tuntia myöhemmin. Öitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! <3