Pojat esittäytyvät yleensä niin, että heti nimiensä jälkeen he kertovat olevansa kaksosia. Olen saanut seurata kaksosten vahvaa ja erityistä sidettä viiden ja puolen vuoden ajan. Siinä on jotakin todella ainutlaatuista ja kaunista.
Pojat ovat syntymästään asti joutuneet jakamaan huomion ja odottamaan omaa vuoroaan. He ovat tottuneet jakamaan, huomioimaan muita ja kasvattaneet kärsivällisyyttä. He ovat nukkuneet vierekkäin, ottaneet toisiltaan mallia kaikessa, lähteneet yhdessä ryömimään ja oppineet kävelemään toisiinsa tukeutuen. Molemmat ovat oppineet samat taidot samaan aikaan ja kaikki hampaatkin ovat tulleet samassa järjestyksessä kummallekin.
Ensimmäiset vuodet pojat menivät peräkanaa, testasivat, yllyttivät toinen toistaan ja tihuloivat. Uhma meni onneksi sykleissä vuorotellen, ikäänkuin pojat olisivat antaneet tilaa toiselle. Heillä oli oma kieli, jolla he kommunikoivat keskenään jo ihan pienestä. Ollaan onneksi saatu videolle heidän ääntelynsä, jolla tarkoitettiin jonkin kivan, kielletyn asian löytymistä ja kutsuttiin veljeä paikalle. Tällaisia saattoi olla lattialle unohtunut laturi tai eteisen matolta löytynyt pikkukivi.
Paras ystävä, leikkikaveri, backup ja joku, jonka kanssa riidellä...
Yllä olevasta Kaksin -kuvasta tuli mieleen barrikaadein varusteltu olohuone. Pojat olivat yksivuotiaita ja kerkesivät joka paikkaan. Olohuoneeseen tehtiin vaikka mitä esteitä eikä silmät selässäkään pysytty perässä. Se oli aikamoinen, monesta syystä ikimuistoinen ajanjakso kaksosten kanssa!
Olen yllättynyt vuosien aikana siitä, miten samalla tavalla pojat puhuvat ja täydentävät toistensa lauseita, miten vahvasti he tukeutuvat toisiinsa ja puolustavat toisiaan, miten he sanomattakin tietävät toisen ajatukset ja miten vaikea on olla ilman toista. He puhuivat pitkään itsestään monikossa, mutta nyt vanhempana se on muuttunut yksiköksi, vaikkakin usein tarkistetaan veljen kanta asioihin. Kiinnitetään erityistä huomiota poikien omien mielenkiinnon kohtien "ylläpitämiseen" ja kannustetaan tekemään niitä juttuja, mistä itse pitää.
Kaksostenpäivää vietetään meillä berliininmunkeilla herkutellen ja takapihan lumilinnaa rakentaen.
Välissä ulkoa kuuluu:Rauha on maassa - taas hetken <3
"Eeeeeiii se on mun linna."
"Isiii, hän ei päästä."
"Hän kiusaa!"
...
"Tule katsomaan meidän linnaa, ollaan tehty hieno!"
"Vau mitä koloja, ollaan hyviä."
"Joo, me ollaan tosi hyviä."
Hyvää kaksostenpäivää kaksosille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! <3