Miten järjestää lastenhoito kesällä?

                                                           @neaanniinaphotography 

Siinä on yksi tämän hetken ajankohtaisimmasta aiheesta: miten sovittaa yhteen ekaluokkalaisten pitkä kesäloma, vanhempien pätkälomat ja päiväkotilaisen heinäkuun kesäloma? En tiedä. 

Meillä on asiaan liittyen vielä niin paljon auki ja paljon mietittävää. Minulla on töistä vain pari viikkoa lomaa ja Jessellä työkuviot yhtä kysymysmerkkiä. 

Pahimmassa tapauksessa Jesse viettää kesälomaa kesäkuun ja minä jossain vaiheessa heinäkuuta. Ensimmäinen kesä ilman yhteistä lomaa, kurjaa. Toki tämä ratkaisu on lastenhoidollisesti paras vaihtoehto, koska muuten pojilla ei olisi kesäkuussa ketään kotona. 

 

Uskomatonta, että muutaman viikon päästä ollaan jo kesäkuussa. Odotan innolla kesäviikonloppuja mökillä ja Paraisilla, kesäiltoja uudella terassilla ja lasten polskuttelua pihan lastenaltaassa. 

Miten te muut saatte hoidettua pienten koululaisten hoidon kesällä?

Kahden viikon kotikoulu

 

Ensimmäinen päivä kotikoulua on mennyt hyvin ja koulutehtävät saatiin tehtyä reippaasti.  

Olen tämän viikon toisen pojan kanssa kotona, koska koulussa on tapahtunut altistuminen. Testi näytti onneksi negatiivista, joten vähän voi huokaista helpotuksesta. Jesse on puolestaan ensi viikon kotona.

Yritän ottaa tämän viikon "loman" kannalta eli keskityn mukaviin kotipuuhiin kotikoulupäivän jälkeen. Tylsää ei varmasti tule olemaan. 

Siivotaan ja järjestellään lastenhuone uudelleen ja hyökkään vaatehuoneeni kimppuun. Sieltä lähtee paljon vaatetta pois. Pihalla on myös paljon tehtävää ennen kuin sinne voi alkaa laittamaan kukkia. 

Päivä 1 ja fiilis hyvä. 

"Kumpi sä oot?" #vainkaksosjutut

Ensimmäinen kouluvuosi on lopuillaan ja kaikki on sujunut paremmin kuin odotin. Pojat menivät eri luokille, osittain muiden suosituksesta ja osittain omasta toiveestaan. 

Luokat tekevät paljon yhteistyötä ja pojat kuuluvat samaan lukukerhoon, joten näkevät toisiaan monesti päivän aikana. 

Koulukuulumisia pohtiessani tuli mieleen kaverisuhteet, minä-kuvan muodostuminen ja yleisesti kaksosuuden mahdolliset vaikutukset.

2v. & 7v.

Koulussa pojilla on paljon yhteisiä kavereita, mutta nyt on alkanut tulla myös omia kavereita. Moni kavereista kysyy "kumpi sä oot", mikä on alkanut tuntua pojista ärsyttävältä. Sitä on tapahtunut oikeastaan jo päiväkodista lähtien, mutta vasta nyt pojat ovat itse alkaneet reagoida siihen. 

Heidän mielestä on ihan outoa, että jollekin se voi olla epäselvää. "Eihän kukaan kysele siskoltakaan kuka sä oot". Pakko mainita tässä välissä, että Ellen erottaa pojat toisistaan. Se vaikuttaa jotenkin hassulta, koska pojat ovat omastakin mielestä samannäköisiä, mutta häneltä nimet tulevat aina topakasti.

Ollaan puhuttu kaksosuudesta ja yhdennäköisyydestä ja miten he kaikesta huolimatta ovat yksilöitä, omanlaisiaan persoonia. 

Pojille on tullut selkeät, eri mieltymykset vaatteisiin ja he mielellään korostavat toisesta poikkeavaa pukeutumista. Meillä on edelleen joitain vaatteita kaksin kappalein, mutta ne on useimmiten käytössä eri päivinä. 

Pojat itse ovat alkaneet tuoda omaa itseään enemmän esille. Aiemmin he ovat kulkeneet tiukasti yhdessä, tehneet samoja asioita ja heidät on voitu herkemmin "niputtaa" yhteen. 

Nyt heillä on selkeästi jonkilainen itsenäistymisvaihe menossa. Edelleen he toki ovat toistensa parhaita ystäviä, mutta hakevat omia paikkojaan kaveripiirissä.    

Loppuun vielä muutama meidän perheen #vainkaksosjutut :

Toinen kaksosista on sairaana ja joutuu ottamaan särkylääkettä. Toinen tulee ja vaatii myös itselleen lääkettä, koska toinen sai. 

"Jos ei hän tule kouluun, niin mäkään en voi mennä". 

Meidän kaksospojilla on vahva yhteys. Se on aina kaksi vastaan yksi, jos otat yhteen toisen kanssa. Yhdelle sanot asiasta ja molemmat marssivat kovaäänisesti yläkertaan ja jupisevat jotain.

Kivaa päivää!

Koulun aloituksessa yllättäneet asiat

Eilen tajusin, että meidän arki kouluaamuineen, läksyineen, dagishakuineen yms. alkaa viimein rutinoitua. Koulun ja päivähoidon alkamiseen liittyi paljon lomakkeita, hankittavaa ja muuta muistettavaa ja jatkuvasti tuntui olevan jotain hoitamatta. 

Olen "jännittänyt", että jonain aamuna lähetän väärän pojan kouluun, koska pojilla on eri lukujärjestykset. Toisella pojista on lähinnä vain kahdeksan aamuja, kun taas toisella enemmän yhdeksän ja jopa kymmenen aamuja. 

On ollut opeteltavaa Wilmassa ja siinä, että pysyy kerrallaan vain tietyn pojan asioissa. Onneksi ekaluokkalaiset tekevät paljon yhteistyötä ja kummankin luokan opettajat tuntevat molemmat pojat. 

Olen joutunut tsemppaamaan myös siinä, että ylipäätään muistan lukea Wilman päivittäin. 

En ajatellut, että ekaluokkalaiselle tulee maanantaista torstaihin tehtäviä kolmesta tai neljästä kirjasta. Tehtävät on aika lyhyitä, mutta se yllätti silti. Onneksi läksyt tehdään yleensä reippaasti ja erityisesti matematiikka sujuu hyvin.    

Pojat ovat alkaneet kulkea koulumatkat itse. Se helpottaa, koska ekat viikot olin joinain päivinä viemässä lapsia klo 8, 9 ja 10, kun kaikilla alkoi eri aikaan. Koulumatka on kävellen viitisen minuuttia, mutta olin lähinnä henkisenä tukena, kunnes pojista tuntui varmalta mennä itse. 

Nyt on reilu kuukausi koulua takana enkä enää saa todellakaan saattaa. Lippiksestä on ollut vaikea vaihtaa trikoopipoon, koska "kaikilla muilla on lippis". Kotona raikaa koulukavereilta opitut lausahdukset ja yhtäkkiä kaikki kotona on tylsää. 

Edelleen tuntuu haikealta ja oudolta, että pojat viettävät päivät koulussa ja kulkevat matkat itse. Kukaan ei raportoi päivien kulusta ellei ole tapahtunut jotain tavallisesta poikkeavaa. 

Pitää antaa itsenäistyä pikkuhiljaa ja opettaa vastuullisuutta ja esimerkiksi omista tavaroista huolehtimista. Pitää muistuttaa, että ulkona käytetään ulkohousuja ja pipoja ei vaihdella kavereiden kanssa. 

Eniten olen yllättynyt siitä, miten hyvin koulun alkaminen on kokonaisuudessaan sujunut. Kumpikin pojista viihtyy ja opettajat ovat mukavia. Tuntuu, että kaikki asiat on otettu huomioon ja tarvittaessa voi saada tukea eri tahoilta. Voidaan luottaa siihen, että pojilla on hyvä olla koulussa.