Raskauteen valmistautuminen

Meillä on toive kolmannesta, kuten varmasti tiedätte. Ennen tietoa kaksosista oltiin aina ajateltu, että kaksi voisi olla meille sopiva lapsiluku. Saadessani tietää kahden vauvan tulevan kerralla, tiesin heti ettei se voi jäädä siihen ja Jesse oli onneksi samaa mieltä. Vaikean ja pelontäyttämän raskausajan sekä vauvavuoden jälkeen meni hetki ennen kuin ajateltiinkaan perheenlisäystä. Parin vuoden kuluttua ajatus hiipi varovasti mieleen ja viimeisen vuoden ajan olen mielessäni valmistautunut uuteen raskauteen ja vauvaan.

Olen käynyt läpi raskausaikaa, miettinyt miten mahdumme nykyiseen kotiin kolmen lapsen kanssa, mihinköhän asti voin käydä töissä, mitä jos joudun vuodelepoon tai vielä pahempi; jos joudun makaamaan taas osastolla, miten hoidetaan pojat jos joudun olemaan vuodelevossa, miten arki sujuu kolmen kanssa, mitä jos mitä jos. Olen ajatellut asioita paljon ja sen lisäksi ollaan tietysti puhuttu Jessen kanssa kaikesta raskauteen ja vauvaan liittyvästä.

Kesällä käytiin raskauden suunnittelukäynnillä, josta oli paljon apua. Ihana lääkäri vastasi kaikkiin meidän kysymyksiin ja sai Jessenkin rauhalliseksi. Meille tehtiin valmis hoitosuunnitelma ja minulle tuli paljon varmempi olo. Aloin ensimmäistä kertaa poikien odotusajan jälkeen uskomaan siihen mahdollisuuteen, että meistä tulisi kolmen lapsen vanhemmat. Olen ottanut käyttöön mama-vitamiinit, syön hyvin, nukun tarpeeksi ja liikun. Kodin suhteen ollaan vähennetty tavaraa lisäten tilantuntua, tehty kodin muutossuunnitelmia tulevaisuudelle ja villinä korttina ollaan myös ajateltu muuttoa isompaan. Meillä on tallessa poikien vauvavaatteista lempparit, jotka olen laittanut lipastoon. Niiden lisäksi olen ostanut Lindexin aleista joitain ihania vaatteita. Alesta olen saanut edullisemmin uutta kuin nykyisillä kirpparihinnoilla käytettyjä vaatteita.     

Haluan kokea mahdollisimman normaalin raskausajan, haluan joutua odottamaan vauvantuloa ennemmin kuin pelkäämään sen henkiinjäämistä jos se syntyy pikkukeskosena, haluan käydä neuvolassa useammalla kuin kolmella käynnillä, haluan hypistellä äitiyspakkauksen sisältöä kotona, haluan käydä ostamassa vauvalle tarpeellisia juttuja yhdessä Jessen kanssa ja jännittää lähtöä lasketun ajan tullessa. Monelle ihan normaaleja, raskauteen liittyviä asioita, mutta minulle ihan uusia, joiden tapahtumista toivon ja odotan niin kovasti.
        
Tällaisia ajatuksia tänään, kivaa keskiviikkoa! 

Sponsoroitu video: Rakkaus voittaa ennakkoluulot

Kuvittele jos maailma näkisi mitä vanhemmat näkevät.  

Olen osallistunut useamman kerran videokampanjaan, jossa on ollut tärkeä ja kaunis sanoma. Minuun kolahtaa erityisesti kaikki, missä on lapset mukana. Äitiyden myötä koen tulleeni entistä herkemmäksi kaikkeen lapsiin liittyvään. Nähdessäni lapsiin kohdistuvaa vääryyttä, esimerkiksi lasten videolla kokema syrjintä ja heille naureskeleminen, haluan entistä enemmän suojella omia lapsiani kaikelta siltä. Jaan tämän P&G:n tekemän koskettavan ja ajatuksia herättävän kampanjavideon, jotta mahdollisimman moni pysähtyisi ajattelemaan samoja, tärkeitä asioita.
 
Tänäpäivänä puhutaan paljon tasa-arvosta ja ennakkoluuloista eikä turhaan. Lapsi oppii vanhemmiltaan paljon ja perusarvot ja käytöstavat tulevat kotoa ja kasvatuksesta. Minusta tuntuu jotenkin siltä, että nykyään puhutaan paljon enemmän mainitsemistani asioista kuin ennen ja niihin kiinnitetään enemmän huomiota ihan yleisesti. Se on hienoa, koska sille selvästi on tarvetta. Ennakkoluulottomuus erilaisuutta kohtaan ja ihmisten samanarvoisuus ovat asioita, jotka tulevat jollain tavalla vastaan jatkuvasti. Omassa lapsuudessani opin, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla riippumatta mahdollisista eroavaisuuksista tai poikkeavuuksista. Jokainen on arvokas omana itsenään, siinä on kiteytettynä tärkeä asia, joka jokaisen tulisi muistaa. Opin lapsuudessani myös sen, että jokaisella on mahdollisuus saavuttaa haluamansa. Lähtökohdat voivat olla erilaiset, mutta kaikki on mahdollista. Rahan, materian, sukupuolen, ulkonäön, mieltymysten tai minkään muunkaan ei pitäisi määritellä meistä ketään eikä lisätä ihmisten välistä eriarvoisuutta. 

 Video sai aikaan kylmiä väreitä ja loppu nosti kyyneleet silmiini. Lapseni tulevat varmasti elämässään kohtaamaan vääryyttä, mutta voin auttaa heitä kasvamaan vahvoiksi ja itsevarmoiksi. Haluan opettaa heidät siihen, että he ovat upeita omia persooniaan ja voivat saavuttaa elämässään mitä vain, heistä on mihin vain. Autan epäonnistumisten yli, kannustan kokeilemaan uudelleen ja olen heistä ylpeä. Näen sen ainutlaatuisuuden, mikä heissä on enkä unohda kertoa sitä heille.

#RakkausVoittaaEnnakkoluulot              

Mitä ajatuksia video 

teissä herättää? 

Postauksen on sponsoroinut P&G, mutta ajatukset ovat omiani.

Rento perheviikonloppu

Me saatiin nauttia yhteisestä vapaasta viikonlopusta, ihanaa! Perjantaina meille saapui uudet huonekalut, jotka Jesse oli työpäiväni aikana koonnut yhdessä poikien kanssa. Lauantaina pojat heräsivät jo seitsemältä. Ennen kellojen siirtämistä meillä nukuttiin 8-9, mutta nykyään pojat heräävät jo 6-7 välillä. Meille se on todella aikaisin, koska ei olla totuttu sellaiseen. Päivät ainakin tuntuu pidemmiltä, sen voin sanoa. Katsottiin Pikku kakkosta ja tein meille banaanilettuja aamupalaksi. Voi sitä riemua, kun tajuttiin Theon ja Jimin voivan syödä niitä kananmuna-allergian väistyttyä. Banaaniletuista on tullut heidän suosikkiaamupalansa ja on kiva, kun on jotain yhteistä spesiaalimpaa herkkuaamiaista mitä valmistaa.

Lauantaina iltapäivästä meillä oli leikkitreffit kaverini ja hänen kolmevuotiaansa kanssa ja oli hauska nähdä lasten yhteistä leikkiä. Nyt se oli enemmän jo yhteistä leikkiä eikä vain vieretysten tapahtuvaa omaa leikkiä. Lasten kehitys on kyllä huimaa. Poikien mummo tuli meille illalla, kun lähdettiin vielä Jessen kanssa käymään meidän ystävän synttärijuhlissa. Oli hauska ilta ja erityisen kivaa oli päästä sinne yhdessä Jessen kanssa.

Tänään ollaan otettu iisisti ja menty fiiliksen mukaan. Käytiin pitkästä aikaa lastentarvikekirpparilla, josta tein muutaman löydön ja iltapäivällä mentiin mummolaan, kun pojat pyysivät koko aamun päästä sinne. Ehdittiin viikonlopun aikana nähdä vaikka ketä, laittaa kotia, tehdä rästijuttuja, siivota ja olla vaan yhdessä. Huomenna alkaa uusi viikko, paluu arkeen ja Greyn anatomia!

Muutoksia sisustukseen

Hei marraskuu - ensi kuussa on jo joulu! Teen tämän viikon aamuvuoroa ja olen siitä innoissani. Olen saanut iltaisin paljon aikaan ja ollaan päästy eteenpäin meidän kotiprojektissa. Me ollaan nimittäin suunniteltu olohuoneeseen vähän muutoksia. Kaikki alkoi kulmasohvasta, josta ollaan puhuttu jo pitkään. Kulmasohva antaa paljon enemmän istumatilaa kuin tavallinen kolmen istuttava sohva. Sohvan lisäksi meille tulee muutama muukin uusi huonekalu, joiden ansiosta koko huoneen ilme muuttuu taas vähän yksinkertaisempaan ja vaaleampaan suuntaan. Se tuntuu meille omimmalta, joten mm. tummapuinen tv-tasona toiminut senkki sai lähteä uuteen kotiin. Uudet huonekalut saapuvat huomenna, jännää! Ollaan myyty ja annettu eteenpäin vanhat kalusteet sekä paljon sisustustavaraa. Parasta tässä projektissa on tähän asti ollut kaappien läpikäyminen ja tavaran karsiminen. Laitan tänne kuvia muutoksesta, kunhan saadaan kaikki järjestykseen. Instassa (@rosannahs) tulee varmasti näkymään jotain jo huomenna. 

En millään malta odottaa uusia huonekaluja! Juuri sopiva piristys tähän hetkeen. Viikonloppu meneekin aika vahvasti kotijuttujen parissa. Sitä ennen huominen työpäivä, jonka jälkeen pääsen nauttimaan vapaasta viikonlopusta. Lauantaille on yhdet leikkitreffit jos toinen pojista on parantunut. Hänelle nousi ihan yhtäkkiä kuume viime yönä. Sunnuntaille ei ole mitään sovittua, mikä on harvinaista herkkua. Tällaista tänne meille, toisaalta perusjuttuja - toisaalta vähän uuttakin.

Rentouttavaa 

viikonloppua teillekin!     

Meidän arkea kuvina

Ajattelin pitkästä aikaa julkaista puhelimella napattuja kuvia. Niissä on oma juttunsa verrattuna kameralla otettuihin, koska puhelimen kuvat on pääsääntöisesti tilannekuvia. Puhelimella saa otettua niin vaivattomasti ja nopeasti kuvia, että arkistoista löytyy vaikka mitä. Puhelinkuvat on arkisempia ja kertoo tietyllä tapaa enemmän. Toivottavasti teihinkin iskee vaihteeksi tällaiset postaukset.

Toppahaalarin testausta. Täksi talveksi piti ostaa uudet toppahaalarit kaksi talvea palvelleiden Reiman toppien tilalle. Vanhat oli kokoa 98cm ja nyt kooksi piti ottaa 116cm, huhhuh! Toiselle valittiin kuvan leopardikuosinen ja toiselle vaaleanvihreä (dusty green). Haalarit on Lindexin Fix-merkkiä ja vedenpitävyys on ihan huikea, 10 000mm.     

Pressipäivä Helsingissä. Kävin eilen Helsingissä päätarkoituksena mennä pressitapahtumaan. Tapahtuman jälkeen kävelin ympäri keskustaa, kiersin Stockalla, ostin itselleni pipon ja söin hyvää ruokaa Naughty BRGR:ssä. Kotimatkalle hain vielä vaniljalaten, joka kruunasi päivän. 

Valokarnevaali. Oltiin sunnuntaina Valokarnevaaleissa Linnanmäellä. Ihasteltiin valoja ja nautittiin tunnelmasta. Pojat kävivät muutamassa ilmaislaitteessa ja ennen kotiinlähtöä ostettiin metrilakut.

Syysasua. Nyt ei tulisi mieleenkään pitää nilkat paljastavia housuja, mutta vielä ennen lumentuloa ne meni. Nilkkurit, farkut, viininpunainen neule ja pörrötakki. Kengät on Bronx -merkkiset Nellyltä tilattu, laukku Michael Kors ja vaatteet Lindex.  

Kaktus. Ostin Stockan Hulluilta päiviltä uuden kaktuksen. Rakkauteni kaktuksiin on kestänyt jo pitkään eikä sille näy loppua. Ne sopii hyvin meidän sisustukseen, on helppohoitoisia ja kestäviä. Kori on myös samalla reissulla ostettu ja on kivaa vaihtelua valkoisille normiruukuilleni. 

Ystävien luona. Käytiin toisen pojan kummin luona kylässä Helsingissä. Me ollaan koitettu panostaa nyt siihen, että nähdään ystäviä ja kysytään enemmän kuulumisia. Liian helposti käy niin, että yhtäkkiä tajuaa ettei ole nähnyt ketään pitkään aikaan ja se harmittaa. 



Koirakaveri kylässä. Hain vanhempieni koiran meille "päivähoitoon" ja käytiin yhdessä vetämässä hyvä lenkki läheisessä metsässä. Tämän kanssa saa juosta minkä jaksaa, huh!   

Ruusuja. Rakastan kukkia, kuten varmaan jo tiedätte. Tämä vaaleanpunainen ruusunippu on Stockalta ja se kesti ennätyskauan hyvänä. Kaksi viikkoa ruusut oli loistossaan ja piristi olohuoneessa. 

Lumi. Tänään sitä tuli - ja paljon. Pojat olivat innoissaan, kun kurkkasivat aamulla ulos. En itse ole mikään lumifani (paitsi jouluaattona), mutta lasten riemu takaa hyvän mielen ja väkisinkin nousee suupielet hymyyn.

Ihanaa viikonloppua!

Mitä töitä olen tehnyt?

Tein lukijan toiveesta yhteenvedon töistä, joita olen tehnyt. Aika ympäripyöreästi kirjoitettu, kun en halua sen tarkemmin "paljastaa" paikkoja, joissa olen ollut. Innostuin eilen kuvaamaan olohuoneen yksityiskohtia, kun päivä oli niin valoisa, joten töihin liittyvien kuvien puutteessa mennään näillä, ettei postaus jää täysin ilman kuvia.   

2006 - toimistoapulainen / Aloitin kesätyöt. Olin kaksi viikkoa eräässä isossa firmassa toimistoapulaisena ja tein päivittäin vähän erityylistä hommaa. Pakkasin asiakaslahjoja, tein inventaariota, postitin ja järjestelin toimistotarvikevarastoa. Olin juuri täyttänyt 16 ja pidin työstä kovasti. Oli kiva ansaita omaa rahaa ja muistan vieläkin sen onnentunteen, kun ostin itsetienaamillani rahoilla uuden simpukkamallisen puhelimen.

2007 & 2008 - toimistoapulainen / Jatkoin kesätöitä samassa firmassa, mutta 2007 olin kuukauden ja 2008 kaksi kuukautta töissä. Työaika oli kahdeksasta neljään ja työnkuva aikalailla samanlainen kuin ensimmäisenä vuonna. 2008 sain vähän enemmän vastuuta ja sijaistin yhtä työntekijöistä tämän kesäloman aikana.

2009 - aulavastaava / Pääsin uuteen hommaan samassa firmassa, jossa olin toimistoapulaisena. Olin joitain kuukausia aulassa, jossa otin vieraat vastaan, neuvoin ja hoidin puhelinvaihdetta. Siinä tuli tunne, että sitä voisin tehdä ihan oikeasti työkseni. Olen aina pitänyt toimistotyöstä ja aulassa ollessa siihen yhdistyi vielä asiakaspalvelukin.    

2008-2010 - asiakaspalvelija, tapahtumatyöntekijä / Tein lukioaikana osa-aikaista iltapainoitteista työtä. Olin konserteissa narikassa asiakaspalvelijana, avustin tapahtumissa ja tein yhden pitemmän työpätkän erään oppilaitoksen infossa. Työporukka oli ihan mahtava ja sain töistä kivaa vastapainoa lukio-opinnoille.    

2009-2010 - lastenhoitaja / Olin kahden lapsen lastenhoitajana välivuotenani, kun en vielä tiennyt mitä haluan opiskella. Työaikani oli 15-19 ja tehtäviini kuului hakea lapset päiväkodista, huolehtia päivällisestä ja olla heidän kanssaan eli leikkiä ja ulkoilla jne. Pidin työstäni todella paljon ja näen perhettä edelleen. Lapsista tuli minulle tärkeitä ja oli mahtavaa saada olla osa heidän elämäänsä.   

2011-nykyinen työni - myyjä, asiakaspalvelija / Olin opiskellut vuoden ammattikorkeakoulussa ja asunut Hyvinkäällä, kun päätettiin Jessen kanssa muuttaa takaisin Espooseen. Asuinkustannusten ja matkakulujen kasvettua oli pakko saada osa-aikainen työ opintojen ohelle. Menin läheiseen ostoskeskukseen ja vein suosikkivaatekauppaani työhakemukseni ja perääni soitettiin. Pääsin haastatteluun ja sain paikan. Se oli unelmieni täyttymys ja joustavien työtuntien ansiosta olen edelleen samassa työssä. Erityisesti äitiyslomalta paluu onnistui hyvin, kun sain jatkaa pienillä työtunneilla ja näin ollen pystyin hoitamaan pojat kotona yli kaksivuotiaiksi. Nyt tuntimäärätarpeeni kasvettua olen saanut enemmän tunteja ja enemmän vastuuta.    

Tulevaisuudessa toivon saavani päivätyön opiskelemani alan parista eli sosiaalialalta. Olen kiitollinen jokaisesta työpaikasta, joka minulla on ollut. Opin paljon jokaisesta työstä, tutustuin uusiin ihmisiin ja sain kallisarvoista työkokemusta. 

Minkä ikäisenä 

te aloititte työnteon?

Tekoturkis & Niket

Näin viime kuussa Stockmannin lehden kansikuvassa upean takin, josta tuli heti fiilis, että tuo on se. Olin etsinyt pitkään karvatakkia, joka ei ole sellaista teddyn tuntuista, koska sellainen minulta löytyy mustana ja käytän sitä todella paljon. En viitsinyt heti katsoa takista lisätietoja, koska oletin sen maksavan monta sataa. Muutaman päivän kuluttua luin lehden kunnolla läpi ja takin kohdalla silmäni suurenivat, 69,99€ (& henkilökuntaetu). Oltiin sopivasti menossa Helsinkiin ja löysin takkini Stockalta. Se oli yhtä nätti luonnossa kuin kuvassa, joskin vähän kirkkaamman värinen. Takki on upea ja olen käyttänyt sitä lähes päivittäin. Se on lämmin, joten joinain päivinä olen pitänyt alla pelkkää t-paitaa. Takki on syksyn paras ostokseni ja sen myötä kaksi vanhaa takkia lähti uuteen kotiin.   

 takki - Noisy May / aurinkolasit ja laukku . Michael Kors / 

paita - Lindex / farkut - Gina Tricot / kengät - Nike Air Max Zero 

Roosansävyiset Niken kengät ostin Ruotsista toissaviikonloppuna. Ne olivat alessa puoleen hintaan ja jalassa kuin unelmat. Hetken pohdin tulisiko mustille tai valkoisille kengille enemmän käyttöä, mutta sellaiset minulta löytyy ja koska teen seisomatyötä, jossa pitää liikkua jatkuvasti, päätin panostaa ja ostin kengät. Olen syksyn tullen nilkkureiden fanittaja, mutta toisinaan on kiva vetäistä lenkkarit jalkaan ja saada asuun vähän jotain erilaista. Kuvat otettiin Helsingissä viime sunnuntaina, kun käytiin meidän kaveripariskunnan luona. Tuli taas sellainen Helsinki-rakkaus, että! En voisi kuvitella meitä Helsingin keskustan alueella asumassa tässä elämäntilanteessa, mutta eihän sitä tiedä miltä tuntuu parinkymmenen vuoden päästä. Pelkästään Helsingin kadut ja vanhat rakennukset tuovat hymyn huulille.
 

Kivaa uutta viikkoa!