Sivut

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin

Viikko on mennyt hitaanlaisesti ja tekemistä keksimällä. Ei oikein enää huvita viettää aamupäivää joko kirjastossa tai puistossa... En kuitenkaan uskalla viedä poikia nyt mihinkään kerhoihin tms., koska maanantaina on korvien putkitus eikä se voi enää siirtyä. Kaksi kertaa ollaan jo jouduttu siirtämään aikaa sairastelun takia. Kotipäiviäkään en halua/kykene pitää, koska viimeistään klo 10 kaikki hyppii seinille. Pojat käyttäytyvät paljon paremmin kaikkialla muualla kuin kotona, se on jo itsessään hyvä motivaattori kotoa lähtemiselle.

Tihulointi on huipussaan, sen kertonee toisen kuvan televisio. Meillä oli 50-tuumainen, todella hyvä ja tykätty tv, jonka siirtyminen seinälle kesti poikien mielestä ilmeisesti liian kauan ja he päättivät auttaa meitä pudottamalla sen. Molemmat otti päästä kiinni ja heiluttelemalla sai sen putoamaan. Onneksi se kolahti ensin sohvapöytään ja siitä vasta lattialle eivätkä pojat näin ollen jääneet alle. No, tv on entinen ja nyt meillä on laina-tv, joka kiinnitettiin samantien seinälle, todella korkealle. Niin korkealle, etten näe ohjelmien tekstejä ilman silmälaseja, mutta no can do. Ihan uskomatonta mihin kaikkeen vaahtosammuttimen kokoiset taaperot pystyy!     


Piristystä olen saanut tavallisen arjen keskelle tällä kertaa hieman spesiaalimmista ja materialistisista asioista, nimittäin uudesta kamerasta ja Cupsolo-kahvikoneesta. Kameran ostin osittain lahjakortilla ja mielettömän tuurin ansiosta sain valkoisen Olympus Pen E-PL6 eli juuri sen kauan himoitsemani mallin. Kahvikoneen voitin Bloggers´ Inspiration Day:ssa olleesta Pauligin kilpailusta. Kahvikissa kiittää! Sain tiedon voitosta seistessäni väsyneenä kaatosateessa bussipysäkillä, voitte vaan arvata miten ilme kirkastui.

Siinä olennaisimmat, muuten ollaan eletty ihan peruselämää. Lakkasin äsken pinkit vappukynnet, vaikkei me vappua edes mitenkään erityisemmin vietetä. Käydään ostamassa Jimille ja Theolle vappupallot ja jos on hyvä sää niin grillataan takapihalla. Pojat saa leikkiä ja me laitetaan siinä samalla uusia terassikalusteita paikoilleen ja tehdään pihasuunnitelmaa. Rentoa hengailua kotona siis ja hyvä niin.

Mitä vappusuunnitelmia teillä on? 
     

3 kommenttia:

  1. Mikä siinä puistoilussa kyllästyttää? Nythän on ollut mahtavat ulkoilusäät melkein joka päivä ja puistossa on sitä juttu seuraa aikuisellekin :) rennosti vaan,kohta on jo ensi viikko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän puistossa ei ainakaan koskaan oo muita samaan aikaan ku me! Ja kyllä mua ainaki tosi usein kyllästyttää puistoilu.. Mut hyvät vaput teidän perheelle! Jospa ne pojat saisi ne putket korviinsa niin helpottais :)

      Poista
    2. Anonyymi: Varmaankin se, kun joka päivälle on tasan se kaksi vaihtoehtoa. Nyt on ollut aika rankka viikko henkisesti ja jotenkin tympäisee jo herätessä miettiä että kumpaan lähtee. Varmaan helpottaa, kunhan saadaan putkitus tehtyä niin ei samalla tavalla tarvitse varoa tartuntoja ja reviiri laajenee :)

      Ei meidänkään lähipuistoissa läheskään aina ole muita. Toisaalta, samalla tavalla "viihdyn", oli muita tai ei. Kiitos Henni, toivotaan :) Iloista vappua! :)

      Poista

Kiitos kommentista! <3