Kotona, kotona, kotona. Koko perhe toista poikaa lukuunottamatta on ollut vuorollaan flunssassa ja Jessen kanssa ollaan vuoroteltu kotona olemista. Flunssa on ollut sitkeä ja itselläni oireet alkavat vasta pikkuhiljaa helpottaa.
Pojat ovat onneksi päässeet kouluun tällä viikolla, mutta Ellen on ollut koko viikon kotona. Hän on onneksi jaksanut leikkiä ja syödä ja juoda aika normaalisti, joten ylimääräistä huolta ei ole ollut.
Kotona oleminen on väistämättä tuonut mieleen kotiäitiajat ja sitä aikaa on ikävä. Nautin kotona olemisesta todella paljon. Olen katsellut valokuvia Ellenin vauvavuodesta ja meidän tekemisistä. Sellainen tietty rauha muistui mieleen. Vapaus valita päivän ohjelma ja mennä fiiliksen mukaan.
Kävin Ellenin kanssa aika paljon Helsingissä pyörimässä ja tapaamassa ystäviä, tehtiin vaunulenkkejä siellä ja nautin take away -kahvista ja toisinaan otin keskustasta lounaan mukaan kotiin, mitä luksusta!
Olen ehdottomasti kotona viihtyvää tyyppiä, vaikka toki rakastan vastapainona nähdä ystäviä, käydä ostoskeskuksissa ja kahvilla ja kaipaan toisinaan pois samojen seinien sisältä.
Kulunut viikko on ollut kurja sairastelujen takia, mutta olen myös onnellinen, että sain tällaisen "kotiäitiviikon" tavallisen arjen keskelle. Maanantaina kiinni arkeen ja töihin, johan sitäkin on ikävä!
Ihanaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! <3