Laivasuunnistusta & laatuaikaa

Viime päivinä on ollut kaikenlaista tekemistä, vaikka uumoiltiin ihan rentoa viikkoa. Hyvä näin päin, koska tavalliseen arkeen on kiva saada vähän lisäpotkua aina ajoittain. Lauantaina osallistuin hauskaan bloggaajatapahtumaan Silja Symphonylle, jossa laivasuunnistettiin ja nautittiin laivan ravintoloiden ja buffan herkuista. Oli todella hauskaa, vaikka meninkin sinne yksin eikä montaa tuttua kasvoa näkynyt. Pääsin tutustumaan laivaan perheellisen näkökulmasta ja kyselinkin muutamia vinkkejä lasten kanssa risteilemiseen. Tuli kova hinku päästä risteilylle ja Tukholmaan. Kesällä sitten...

Laivaseikkailun jälkeen meille tuli muutama ystävä grillaamaan ja siinä ilta menikin takapihan terassilla istuessa. Pojat oli innoissaan koirakaverista ja erityisesti tämän juomakupista. Kesällä tulee olemaan ihan huippua, kun voi ottaa aurinkoa, grillata ja leikkiä omalla pihalla. Meillä on pihasuunnitelmat käynnissä ja sen verran tiedetään, että pojille tulee oma allas ja siihen päälle varjo.

Aurinko on lämmittänyt ihanasti ja ollaan ulkoiltu paljon. Aamupäivisin ollaan käyty eri puistoissa ja tänään vallattiin kirjasto. Eilen sain nauttia laatuajasta Theon kanssa, kun suunnattiin kaksin yhdelle ystävälle kahville. Tuli taas todettua miten helpolta tuntuu olla vain yhden lapsen kanssa liikkeellä. Rakastan sitä tunnetta, kun voin antaa kaiken huomion ja keskittyä vain siihen hetkeen. Meillä oli tosi mukava ilta samoin kuin Jimillä ja isillä kaksistaan kotipihalla. Jimi oli päässyt kaivamaan ekat matonsa maasta... Ehdottomasti taas useammin tällaisia hetkiä.  

Laatuajasta puheenollen, me otetaan lauantaina suunnaksi Tampere. Siellä vietetään suloisen veljenpoikani nimiäisiä, joihin me mennään koko perheen voimin. Theo ja Jimi lähtevät sieltä mummin ja vaarin matkassa takaisin Espooseen ja me vietetään yö kahdestaan hääsviitissä kylpylähotellissa! En voi uskoa, että se on ihan parin yön päästä. Tätä on odotettu.

Kivaa loppuviikkoa kaikille! 

Mitä laukusta löytyy?

Vaihdoin aamulla taas tapani mukaan laukun asuun sopivaksi ja samalla sain idean näyttää mitä mukanani yleensä kulkee. Käytän olkahihnallista laukkua jos olen poikien kanssa jossain, koska sitä on helppo kantaa ja kädet jää vapaiksi. Omissa menoissa tykkään panostaa koko asuun ja valitsen päälle yleensä sellaista mitä en raaski poikien kanssa ollessa käyttää, esim.valkoinen sifonkipaita ja DKNY:n kangaslaukku. Valitsen laukun aina menon ja asun mukaan.

Tänään otin kirjastoreissulle mustan Lindexistä ostetun laukun.

Laukussa on aina puhelin, lompakko, purkkaa, kotiavaimet, peili ja vähintään yksi huulirasva ja yksi huulipuna/kiilto (nyt niitä on 6, koska en osaa karsia lemppareista). Yleensä mukana on myös kampa, vaihtoehtokoru ja säävarauksella aurinkolasit..

Mitä teidän laukut pitää sisällään?

Tätä tulee ikävä

Eilen ne saapui - päätökset tulevasta päivähoidosta. Jimi ja Theo saivat paikat meidän kakkosvaihtoehdosta eli ruotsinkielisestä päiväkodista. Ollaan ihan tyytyväisiä, toki toivottiin paikkoja meidän vieressä sijaitsevasta päiväkodista, mutta kakkosvaihtoehtokin vaikuttaa kaikinpuolin hyvältä. Elokuun lopussa alkaa uusi arki. Jännittää ajatella asiaa, kaikki muuttuu niin paljon. En ole kovin innoissani muutoksesta vaan lähinnä toimin "pakon edessä". Opiskelut on pakko suorittaa nyt loppuun, vaikka se tietääkin hetkeksi sinnittelyä monella tasolla. Syksy tulee olemaan todella rankka, huh. Vuorokaudessa ei varmaan riitä tunnit, kun pitäisi opiskella, käydä töissä, hoitaa kotityöt, repiä kaikki mahdollinen ylimääräinen aika perheelle ja vielä pysyä järjissään kaiken sen keskellä... Suurin huolenaihe on poikien infektioherkkyys ja sairastelu, se on ollut todella raskasta. Stressaan taas turhaan etukäteen, tiedän. Voihan se olla, että me löydetään kiva balanssi ja kaikki menee hyvin.      

Eniten tulee ikävä hitaita ja rauhallisia aamuja, päiviä vailla suunnitelmia, omaa aikaa keskellä päivää parin tunnin päikkäreiden aikana ja ylipäänsä sitä, että olen päivät poikien kanssa ja höpsötellään meidän omia juttuja. Se on parasta. 
 
Päivähoitopäätöksiä odotellessa me ollaan tällä viikolla vaihdettu hieman järjestystä olohuoneessa, olen innostunut uudesta sisustustyylistä ja muuttanut kotia pehmeämpään sävyyn. Olen viimein saanut myös kunnon kipinän elämäntapamuutokseen. Olen alkanut treenaamaan ja syömään terveellisemmin. Yhtäkkiä löysin ihan uusia tapoja tehdä terveellisempää (ja silti maistuvaa) ruokaa ja siitä se sitten lähti. Tällä viikolla olen vetänyt treenin puistossa samalla, kun Theo ja Jimi leikkivät. Eilen illalla kävin iltavuoron jälkeen vielä lenkillä kaatosateessa ja voin kertoa, että teki hyvää. Tavoitteena on pysyvä muutos ja ainakin alku on lupaava. Hyvä olo on saavutettu. 

Toinen äitienpäiväni

Tänään on ollut ihana päivä. Silmät avatessa näin ensimmäiseksi huoneeseen tulvivan auringonvalon. Jesse oli jo mennyt alakertaan ja pojat nukkuivat vielä. Kuulin kahvinkeittimen äänen ja päätin jäädä sänkyyn makoilemaan. Puoli yhdeksältä lastenhuoneesta kuului höpötystä ja Jesse kävi hakemassa iloiset pojat alakertaan. Aamiaisen jälkeen koko konkkaronkka tuli yläkertaan "herättämään". Jessellä oli aamiaistarjotin täynnä herkkuja ja pojat antoivat minulle itse keräämänsä valkovuokot ja yhdessä isin kanssa piirretyn kortin. Yllätys oli ihana ja liikuttava. Halimonsteri-Theo ei millään malttanut lopettaa halimista, niin ihana.

Käytiin puistossa ennen lounasta ja meininkiä riitti niin, että nyt nukuttaa. Aina kun Jesse on mukana puistossa niin pojat tietää, että rakennetaan vallihautoja ja sukelletaan hiekassa. Äiti kun tykkää enempi istua hiekkiksen reunalla ja tehdä hiekkakakkuja... Lähdetään mummolaan syömään, kunhan minit herää päiväunilta ja illalla käydään vielä kahvilla mummilassa. Juuri passeli ohjelma sunnuntaille ja erityisesti äitienpäivälle!

Olen äärettömän onnellinen ja kiitollinen siitä, että saan olla äiti ja minulla itselläni on maailman ihanin äiti. Äidin lisäksi muistan tänään myös mummia ja famoa.

Onnellista äitienpäivää kaikille äideille ja tuleville äideille! 

Korvien putkitus

Maanantaina oli kauan odotettu korvien putkitus. Jesse pääsi onneksi mukaan, en olisi pärjännyt yksin molempien kanssa. Oltiin osastolla jo 7.30 eikä pojat olleet moksiskaan paastosta. Yleensä syödään aamupalaa vasta lähempänä ysiä, joten onneksi vielä niin aikaisin ei ollut kova nälkä. Alkuun käytiin perustiedot läpi ja sitten odoteltiinkin yhdeksään asti lääkäriä. Onneksi oli leikkihuone, jossa saatiin aika hyvin kulumaan. Meillä oli monta nyssäkkää mukana, ihan kuin olisi tarkoitus olla pidempikin aika osastolla. Todellisuudessa tilaa vei poikien maito, ruoat jne., kun koskaan ei voi tietää onko poikien ruokavalioon sopivia tuotteita saatavilla. Puput oli tietysti myös mukana!

Jimi oli ensimmäisenä. Menin hänen mukaansa leikkaussaliin ja pidin sylissä, kunnes pikkuinen nukahti nukutusaineen vaikutuksesta. Nostin Jimin toimenpidepöydälle ja lähdin pois. Siinä vaiheessa tuli kyyneleet silmiin, kun kävelin takaisin leikkihuoneeseen. Itse toimenpide ei jännittänyt vaan juurikin nukutus ja poikien reaktio. Jimi oli jo puolen tunnin kuluttua heräämössä ja oli Theon vuoro. Jesse meni mukaan ja onneksi niin. Theo oli aika ärhäkkä tapaus eikä olisi millään halunnut nukahtaa. Lopulta antoi periksi ja ulisi vielä vähän unissaan. Mentiin käymään kahvilla, koska Jimin piti antaa olla rauhassa niin kauan kun nukkui. Meille soitettiin vartin kuluttua ja kerrottiin Jimin siirtyvän lepäämöön. Lähdettiin kiireellä sinne eikä oikein tiedetty mitä odottaa. Jimi makoili sängyssään ja jutteli sairaanhoitajan kanssa. Hoitaja silitti ja Jimi oli tyytyväinen. Meidät nähdessään Jimi halusi heti syliin. Halailtiin hetki ja annettiin syötävää. Jimille maistui heti kaikki mitä annettiin: leipä, hedelmäpiltti, pillimehu ja jälkkäriksi sai maistaa ekaa kertaa vaniljatofujäätelöä. Se oli suurta herkkua.

Theo tuli hetken päästä surkeana lepäämöön sairaanhoitajan sylissä. Itki ja halusi meidän syliin. Heijasin hetken, kunnes annettiin syötävää ja aika nopeasti itku laantui. Kummallakaan ei ollut pahoinvointia eikä itkujakaan lukuunottamatta Theon heräämispaniikkia. Oltiin tarkkailussa pari tuntia, kunnes päästiin kotiin jo puolenpäivän aikaan. Kotona molemmat nukahti samantien sänkyyn päästessään. Olin itsekin tosi väsynyt ja nukuin pari tuntia. Jimi heräsi kahden tunnin unien jälkeen itkuisena, mutta nukahti uudelleen isin syliin. Unta riitti yhteensä 3,5 tuntia. Illalla käytiin puistossa leikkimässä ja yöunille nukahdettiin normaaliin tapaan klo 20.

 Ylläolevissa kuvissa on Jimi, Theon tullessa heräämöstä ei ollut enää aikaa kameralle.

Kaikenkaikkiaan putkitus sujui todella hyvin eikä minkäänlaista oireilua ole ollut. Lämpöilystä ja pienestä kipuilusta meitä varoitettiin, mutta pojat ovat voineet hyvin. Korvia tulee suojata sukeltaessa ja kuukauden kuluttua on mentävä kontrolliin tarkistamaan, että putket on paikallaan. Muuta huomioitavaa ei ole. Toivottavasti putket pysyy mahdollisimman pitkään ja pitää tulehdukset loitolla!       

PS. Bannerin voitti S Koo (arvoin random.org avulla), paljon onnea! Kiitos kaikille osallistuneille, kommenttinne sai hymyn huulille. Kiitos.

Ihana word banner (arvonta!)

yhteistyössä Konglomerat

Olen aivan ihastunut word bannereihin, tiedättekö mistä puhun? 

 

Sain yhteistyön merkeissä Konglomeratilta kaksi banneria, monivärisen ja mustan. Olen vähän väliä vaihdellut olohuoneessa olevan bannerin sanomaa, tällä hetkellä siinä lukee vielä "hyvää vappua". Lastenhuoneeseen laitan monivärisen "Jimi&Theo"- tekstin. Banneripaketti sisältää paljon eri kirjaimia, kirjaimet yhdistäviä "hakasia" ja kiinnitysnarua. Bannerin tekeminen on todella helppoa, kunhan kiinnittää kirjaimet toisiinsa ja laittaa seinälle. Sillä saa vaivatta kivaa näyttävyyttä ja piristystä kotiin.

 
Saan ilokseni järjestää teille arvonnan, jossa joku onnekas saa valita itselleen mieleisensä word bannerin Konglomeratin valikoimasta. Osallistumisaika alkaa nyt ja päättyy torstaina 7.5.2015 klo 16. 

Osallistuaksesi arvontaan; jätä kommentti, jossa on toimiva sähköpostiosoitteesi ja kerro mikä saa sinut lukemaan blogiani. Onnea arvontaan! :) 

ONNEA VOITOSTA S KOO! Laitoin sinulle sähköpostia.    

Aamupäivä merenrannalla

Rakastan päiviä, jolloin voidaan olla ihan rauhassa vain perheen kesken. Go with the flow. Sellaiseen on yleensä mahdollisuus vain viikonloppuisin - ja silloinkin edellyttäen, etten ole töissä. Yhteisistä vapaapäivistä nautitaan todella paljon. Kaikki tuntuu paljon helpommalta, kun on toinenkin kotona, neljä kättä käytettävissä ja molemmille pojille syli. Välillä ollaan suunnittelematta mitään näille päiville ja välillä on kiva keksiä jotain erityistä tekemistä.

Tänään päätettiin lähteä käymään merenrannalla. Viime yö nukuttiin ilmeisesti vatsakipujen takia huonosti ja Jimi heräsi parin tunnin katkonaisten unien jälkeen jo klo 7 sen normaalin 8-9 sijaan. Oli virkistävää lähteä raikkaaseen ulkoilmaan. Rannalla kävi kova tuuli, mutta pojat olivat innoissaan hiekasta ja vedestä. Jimi olisi halunnut aaltoihin, mutta joutui toistaiseksi tyytymään kumisaappaissaan rantaviivaan. Molemmilla oli lapiot mukana eikä muuta tarvinnut. Käytiin laiturin päässä katsomassa kaukaisuudessa siintäviä veneitä ja pienten ihmetys oli suuri. Tämän päivän retkestä päätellen veikkaan meille aktiivista rantakesää...   

Olin yön jäljiltä niin väsynyt, että nukuin poikien kanssa kahden tunnin päikyt. Sitten jaksoi taas ja illalla meille tuli kavereita grillaamaan ja hengailemaan. Onneksi on vasta perjantai niin ehtii kunnolla ladata akkuja ensi viikkoa varten. Nyt saunan kautta nukkumaan, parempaa yötä toivoen.   

 Mukavaa viikonloppua!